Mediat kirjoittavat jo kovaa, että kaksi Anttia valmistelevat kulisseissa ensi vaalikauden hallituspohjaa. SDP:n Antti Lindtman (sd) on jo pidempään ainakin valmistautunut, mutta myös ehkä välillä hieman esiintynytkin, tulevana pääministerinä ja samaan aikaan Audin takapenkille haikailee takaisin myös ministeripestinsä jälkeen keskustan puheenjohtajana jatkanut Antti Kaikkonen (kesk). Asetelmassa on siis paljon tuttua kaudelta 2019-2023. Näin siis vallan eliitissä vihervasemmistolaista hallitusta kasaillaan takaisin, vaikka julkisuudessa ainakin keskusta yrittääkin muuta väittää. Keskustassa monella on nimittäin hyvin muistissa se, miten äänestäjät lopulta suhtautuivat keskustaan Rinteen ja Marinin hallituksen pönkäpuolueeseen. Mutta näyttää siltä, että toinen puoli, tai ainakin itse valtaa käyttävät, haikailevat samaa vaalikautta siksi, että silloin velkarahaa riitti jaettavaksi kaikkeen mahdolliseen ja kiistojakaan ei päässyt syntymään, kun ne aina siloteltiin nopeasti sadalla miljoonalla sinne ja miljardilla tänne.
Keskustelu 26.11.2025 sosialidemokraattisen, keskustan, vihreän, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Kuvassa vasemmalla Antti Kurvinen (kesk), oikealla valtiovarainvaliokunnan pj. Markus Lohi (kesk). Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Olenkin pohtinut monesti sitä, että onko valtaan pääsyn halu lopulta se voittava energia tässä? Vai mihin Kaikkonen ja kumppanit lopulta päätyvät?
Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kirjoittikin joku aika sitten mielenkiintoisen kolumnin aiheesta osuvalla otsikolla: ”Punamultaa puskee nyt ovista ja ikkunoista”.
Punamultaa tai todennäköisemmin vaalien jälkeen ihka-aitoa vihervasemmistolaista hallitusta rakennetaan siis kovaa. Haapala nostaa kuitenkin kolumnissaan esille yhden mutan ja se on keskustan jälleen laskuun kääntynyt kannatus. Kaikkonen ei ole onnistunut puheenjohtajana kääntämään kepun kannatusta nousuun ja pienen kuherruskuukauden jälkeen trendi on ollut jo pidempää alaspäin, niin myös tämänaamuisessa Hesarin gallupissa. Ja jokainen keskustan vasemmistosuuntaan tekemä kosiskelu ja yhteisposeeraus näyttää aina vievän kannatuksesta pois kymmenyksen tai kaksikin.
Lueskelin tässä joku päivä sitten MTV:n tekemään selvitystä eri puolueiden piiri- ja muiden päättäjien hallituspohjatoiveista ja tavoitteista. Aika nopeasti kävi ilmi asetelma, mikä rakentaa nyt kovaa vauhtia maahamme entistä vahvempia blokkeja? Oikeastaan vain kokoomuksessa näyttäisi olevan valmiutta tasaisemminkin eri puolueiden kanssa samaan hallitukseen. Kokoomuslaisille mieluismmat hallituskumppanit ovat SDP (29%), Perussuomalaiset (27%) ja keskusta (22%).
Demarileirissä selvä ykkönen hallituskumppaniksi on vasemmistoliitto 41 prosentin kannatuksella ja kakkosena hyvin vihervasemmistohallitukseen ja punamultaan sopiva keskusta 28 prosentilla. Mutta ehkä se huomionarvoisin juttu onkin se, että perussuomalaisten kanssa demarit (1%) eivät hallitukseen haikaile eivätkä ole menossa. Kokoomuksenkin kannatus demarileirissä on vain 9 prosenttia. Mieli on siis demareilla selvästi punaisessa mullassa.
Ja tätä alleviivaa vielä edelleen se, että keskustan ehdoton suosikki hallituskumppaniksi on yllätys yllätys demarit. Keskustalaisilta demarien kanssa samaan hallitukseen kaipailee peräti 45 prosenttia vastaajista. Demarit on siis selvästi keskustalaisten suosikki eikä puoleen riveistä näytä oikein kannatusta löytyvän keskusta-oikeistolaiselle hallituspohjalle? Kokoomukseen suhtaudutaan vielä kohtuullisen myönteisesti, mutta toki huonommin kuin SDP:hen, mutta esimerkiksi perussuomalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa vain 5 prosenttia keskustalaisilta ja kd:tä 3 prosenttia jne. Suosikkikumppani on siis selvä ja keskustassa jo punastuttaa.
Perussuomalaisilla on vahva valmius jatkaa keskustaoikeistolaisessa hallituksessa. PS:n hallituskumppanisuosikki on kokoomus 61 prosentin kannatuksella. KD:kin kerää peräti 24 prosentin kannatuksen. Keskustakin mahtuisi persujen keskustaoikeistolaiseen hallitukseen 10 pinnan suosioluvullaan. Merkillepantavaa on se, että yksi nykyisistä PS:n hallituskumppaneista eli RKP kerää kannatustaan persuleirissä pyöreät nollaprosenttia.
Vihervasemmistoblokkia vahvistaa sitten vihreät pitäen suosikkikumppaninaan SDP:tä 51 prosentin kannatuksella ja kakkosena vasemmistoliittoa 26 prosentin kannatuksella.
Asetelma siis alkaa olla aikalailla selvä. SDP:n ja Antti Lindtmanin ykkössija eduskuntavaaleissa 2027 ainakin lähtökohtaisesti lähtisi rakentamaan vanhaa vihervasemmistolaista hallitusta. Se ainakin olisi ensimmäinen ja halutuin yritys ja siinä keskusta näyttelisi jälleen – näköjään sille myös itselleen sopivaa – pönkäpuolueen roolia. Mutta se mutta on sitten se toimittaja Timo Haapalankin esille nostama laskusuunnassa oleva keskustan kannatus.
Aamun Hesarin gallupissakin keskustan kannatus jatkaa laskua. Keskustaa kannattaa enää 14,3 prosenttia äänestäjistä. SDP jatkaa listan kärjessä, mutta senkin kannatus on laskusuunnassa. Samaan aikaan kakkospaikalla oleva kokoomus nousee hieman kuten myös kolmospaikkaa havittelevat perussuomalaiset.
Syksyllä keskusta löysi oman paikkansa monta kertaa vasemmiston keskeltä.
Hesarin aamun gallupin mukaan vihervasemmistohallitus olisi kuitenkin saamassa yhdessä riittävän kannatuksen, kun vasemmistoliitto hieman petrailee lukujaan ja uskoisin, että RKP:lle kelpaisi myös punaisempikumppanuus paremmin kuin hyvin.
Mutta trendejä tässä vaiheessa vasta kannattaa katsella ja ne kertovat nyt siitä, että SDP on kannatushuippunsa nähnyt ja laskua on tullut useammassa mittauksessa ja samaan aikaan kokoomus on saanut kannatuksensa nousuun kuten myös perussuomalaiset. Keskustan trendi on ollut jo pidempään laskeva eli paljon tässä ehtii vielä tapahtumaan.
Ja jos nyt pitäisi veikata niin kisasta on tulossa kaksinkamppailu kokoomuksen pääministeri Petteri Orpon ja SDP:n Antti Lindtmanin välillä ja se kumpi ykköspaikan nappaisi määrittelisi myös pitkälti hallituspohjankin ja politiikan suunnan.
….
Kello 21.30
Tänään aamusta ensin Hämeen kansanedustajat oli kutsuttu Nuorten Parlamentin etätapaamiseen. Hyvää keskustelua koululaisten ja nuorten kanssa mm. kännyköistä, kouluruuasta, mielenterveydestä ja monesta muusta
Mukana olivat kanssani kansanedustajat Mira Nieminen ja Päivi Räsänen!
Sitten päivä eduskunnassa ja illansuussa oli ilo päästä mukaan ystäväni kansliapäällikkö Esa Pulkkisen läksiäisjuhlaan Smolnaan.
Esa teki neljänkymmenenvuotisen uran puolustuksemme eri tehtävissä Suomessa ja ulkomaillakin. Osaava, taitava ja aikaansaava tekijä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen piti myös hienon ja koskettavan puheen kansliapäällikkölleen. Yhteistyö oli ollut mutkatonta, tuloksekasta ja toisia arvostavaa.
Kiittäessäni itse Esaa meidänkin yli 15 vuoden yhteistyöstä totesin, että täällä Ikekin olisi halunnut olla mukana. Esa vahvisti. Ike ja Esa olivat Ystäviä, mutta myös puolustuksen ja ulkopolitiikkamme parissa työkavereita. Molempia oli helppo arvostaa.
Tänään kuitenkin hieno ja kiitollisuutta täynnä
ollut juhlatilaisuus ja mikä erityisesti kosketti oli se miten upeasti Esa puhui vaimostaan, lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Näytti selvältä, että nyt aikaa perheen kanssa halutaan enemmän.
Kiitos Esa! Isänmaallemme tekemäsi työ on arvokas ja ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen mittava.
🇫🇮