Isältä pojille ja nykyisin myös monille tyttärille on tullut tutuksi valalaulun lupaus;
”Ollos´huoleton, poikas valveil on”.
Lähes mahdotonta uhmaten, 1800-luvun lopulta lähtien isovanhempamme rakensivat määrätietoisesti kansallista identiteettiämme ja tietä itsenäiseksi kansakunnaksi ja onnistuivat siinä. Valalaulun sanat korostivat sitoutumista isänmaan palvelukseen. Valalaulun ehkä historian tunnetuin hetki koettiin 9. lokakuuta 1939 talvisodan kynnyksellä Helsingin rautatieasemalla, kun väkijoukko lauloi valalaulua Moskovaan lähdössä olleen valtioneuvos J.K. Paasikiven johtamalle valtuuskunnalle.
Valolaulun lupaus elää ja velvoittaa tänäänkin. Suomalaisilla ja meidän nuorillamme on maailmanlaajuisestikin verrattuna poikkeuksellisen korkea ja vahva maanpuolustustahto. Isänmaata pidetään puolustamisen arvoisena.
Tänään myös sota on lähellämme. Helsingistä Lappiin on aikalailla samanlainen matka kuin Ukrainan rintamallekin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pelkääkin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainasta laajenevan eurooppalaiseksi suursodaksi. Toisaalta pelkoja hillitsee se, että suomalaisten luottamus Naton turvatakuisiin on jälleen kohentunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin valtakautensa alussa aiheuttamasta epävarmuuden ajasta. Selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti Natoon.
Yhteiseen huoleen olemme myös vastanneet määrätietoisesti. Olemme vahvistaneet puolustustamme kaikilla tasoilla: kotimaassa, Natossa ja EU:ssa. Otamme siis yhteisen huolemme vakavasti.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät Nato-jäsenyyttä tärkeänä, mutta korostavat samalla oman puolustuksen merkitystä. Panostammekin jatkossa peräti 5% bkt:stä puolustukseen. Tästä 3,5 % käytetään suoriin koviin puolustusmenoihin mm. seuraavaksi maavoimiemme kehittämiseen ja 1,5 % muihin puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja teollisuuteen. Näin pidämme oman puolustuskykymme vahvana, ajanmukaisena ja uskottavana alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
Mutta emme varaudu sotaan kuitenkaan sen takia, että sotaa haluaisimme, vaan nimenomaan siksi, että emme koskaan enää sotaan joutuisi. Tavoitteenamme on turvata maamme puolustuksen uskottavuus ja pitää yllä niin uskottavaa pelotetta, että kukaan ei koskaan edes yritä puolustustamme koetella.
Tätä varten teimme myös päätöksen irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta ja nostamme reservin yläikärajan nyt 65 vuoteen. Varmistamme näin motivoituneen ja osaavan reservimme hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Maamme turvallisuus on nimittäin tärkein tehtävämme. Se tapahtuu yhä vahvemman puolustuskyvyn ja varautumisen kautta, jotta saamme elää rauhassa.
Itse olen saanut toimia eduskunnan puolustusvaliokunnassa jo yli 14 vuoden ajan ja uskallan sanoa, että maamme kokonaisturvallisuus on vahvemmalla pohjalla kuin koskaan. Turvallisuuttamme on vahvistettu määrätietoisesti ja laajasti niin arjesta itärajalle kuin mereltä ja ilmasta omien rajojemme ulkopuolellekin.
Turvallisuus on tunne, mutta myös fakta. Ja jokaisella meistä pitää olla perusteltu tunne siitä, että maamme on turvassa. Siksi vahvistamme paitsi puolustuskykyä myös huoltovarmuutta, rajaturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Turvallisuus syntyy jokapäiväisistä teoista, jotka varmistavat vakaan arjen myös epävarmuuden keskellä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)