Tasan 17 000 päivää kansanedustaja.
Sellainen päivä ystävälläni Ben Zyskowiczillä tänään. Itseasiassa en näin pyöreitä osannut edes ajatella, kun miestä moikkaamaan tänään lounastauolla menin. Matkaan kuitenkin Sacherkakku ja Moments Zazerin suuri suklaakonvehtirasia, sillä perjantaina Ben tekee historiaa. Benkusta tulee nimittäin perjantaina itsenäisen Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Vuonna 1979 mies aloitti ja homma jatkuu…
Ja täytyy sanoa, että kyllä se mies sieltä takaisin tulee. Tänään, kun kahvilla istuimme Synapsian alakerran kahviossa, niin en edes minä enää miehessä mitään huomannut. Aikakin meni Benkun kanssa vanhaan tuttuun tapaan siivillä ja keskustelut yhtä rikkaita ja antoisia. Tänäänkin perinteisten vointien ja kuntoutusten lisäksi 99 prosenttia ajasta meni politiikan puhumiseen. Hesarin jutut alkuun Joona Räsäsen haastattelusta lähtien ja sitten Trumpia, Gazaa, taloutta jne. No, joo vielä kuitenkin se aina meidän keskusteluissa tärkeä osuus päälle eli miten perheet ja läheiset voivat. Se on aina tärkeä osa.
Mukava katko tähän päivään. En edes jäänyt lounasta kaipaamaan, kun sain tätä hengenravintoa oikein kunnolla ja kyllä minulle sitä virtaa aina antaa sekin, että tiedän, että Ben sieltä takaisin tulee. Ja tänään tuntui siltä, että tulisi jo varmaan huomenna, jos ei muut estäisi :). No itsekin toki miestä tänäänkin vähän jarruttelin ja sanoin, että toivu ja kuntoudu nyt rauhassa, sillä senkin Ben minulle tässä näinä viikkoina on opettanut, että korvaamaton ei ole kukaan. Kuulemma niitä korvaamattomia on monia Hietaniemen mullissa.
Aika velikulta.
Mutta mahtui päivään paljon muutakin. Aamusta ensin hallinto- ja turvallisuusjaoston kokous, sitten Suomen Kylien tapaaminen ja iltapäivällä vielä täysistunnon jälkeen Eduskunnan oman Kyläverkoston kokous. Nyt hetki aikaa tässä ja illalla vielä yhden upean nuoren kanssa syömään. Matilda löysi juttunsa politiikasta ja hienoa päästä jututtamaan ystäväperheen nuorta ja kuulemaan arviota miten me tässä maailman menossa pärjäämme.
