Kun lakit päähän vedettiin, kaikesta kaikki tiedettiin.
Tänään juhlistimme Riihimäen Lukion 120-vuotista taivalta. Oli kunnia saada vanhana rilulaisena puhua juhlapäivässä ja kertoa tarina; Miten minusta tuli minä. Meitä Rilun alumneja oli juhlapäivässä mukana muutamia ja päivän aikana kuultiinkin erilaisia elämäntarinoita, joihin kaikkiin Riihimäen Lukio nivoutui keskeisellä ja monesta aika ratkaisevallakin tavalla.

Riihimäen Lukion legendaarisilla käytävillä silloin lama-ajan keskellä 1990-luvulla.
Riihimäen Lukion historia siis juontaa joulukuuhun 1904, kun Hausjärven kunta päätti käyttää kaikki viinavoittovarat Riihimäelle perustettavan oppikoulun hyväksi. Palokunnantalolla opetus sitten alkoi ensimmäisten 44 oppilaan toimesta ja muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1908, koulu muutti omaan rakennukseensa ja samalla sen nimi muuttui Riihimäen yhteiskouluksi. Jälleen opetus jatkui muutamia vuosia ja vuonna 1911 yhteiskoulu sai sitten lukio-oikeudet. Jo ennen sotavuosia lukiosta tuli syyslukukauden 1931 alussa valtion omistama Riihimäen yhteislyseo ja sitten sotavuosien keskellä vuonna 1944 vain pojille tarkoitettu lyseo. Yhteislyseoksi koulu muuttui uudelleen sitten vuonna 1971 ja vuonna 1976 Riihimäen kaupungin omistamaksi Riihimäen lukioksi. Vuonna 1994 Riihimäen lukioon yhdistettiin sitten toinen Riihimäen lukioista eli Pohjolanrinteen lukio ja samoihin aikoihin lukio-opetus sitten käynnistyi myös meillä Lopella omassa Lopen lukiossamme. Lopen Lukion 30-vuotista taivaltahan juhlistimme juuri tässä syksyllä.
Mutta oma lukioaikani osui juuri tähän solmukohtaan tai Riihimäen seudun lukio-opetuksen murroskohtaan. Lopella ei siis minun lukioaikana vielä ollut omaa lukiota ja meiltä valkolakkia lähdettiin hakemaan yleensä juuri Riihimäen kahdesta lukiosta ja myös Klaukkalasta Arkadian lukiosta,
Karkkilan lukiosta ja Tervakoskeltakin. Nyt lukioverkko muuttui, kun Riihimäen kaksi lukiota yhdistyi yhdeksi ja naapurimaalaiskunta Loppi sai myös oman opinahjonsa. Olen varmaan monet kerrat kertonutkin, miten penkkareissa oli pukeutunut Ilkka-papin kappalaisen pukuun ja megafonin kanssa julistin penkkarirekan kyydistä, että ”Riihimäellä on tilaa vain yhdelle lukiolle ja se olkoon Riihimäen lukio”. Se ennustus sitten kävi myös toteen 🙂
Riihimäen lukiosta hyviä muistoja ja paljon sain eväitä opintojen matkaani ja myös elämään. Erityisesti muistan loistavan biologian ja maantiedon opettajamme Aira Kankaan, äidinkielen erinomaisen opettajamme Anja Lehtimäen ja historian opettajamme Auli Anttilan. Liikunnan armollisuutta ja iloa meille opetti taitava urheilulegenda Matti Sutinen. Ja täytyy sanoa, että myös matikan opettajamme Vilho Ylönen jäi lähtemättömästi mieleen ja myöhemmin häntä sitten olin houkuttelemassa myös kotikuntamme Lopen Lukionkin rehtoriksi. Lopella Ville tekikin merkittävän elämäntyön lukiomme rehtorina nostaen sen opettajineen maakuntamme ja monena vuonna myös maamme parhaimpien lukioiden joukkoon.

Screenshot
Rilusta mieleen on jääneet lukuisat hetket yhdessä nyt jo edesmenneen rakkaan ystävän Jussi Hannulan ja Miika Aulion kanssa. Tutuiksi tulivat niin legendaarinen Kahvipiste, kuin myös halvimmat kahvit tarjonnut Riihimäen Aluesairaalan kahvila.
Lukioaikoina myös tietenkin isossa roolissa olivat se vahva yhteisöllisyys mikä näkyi niin vanhojen tansseissa ja penkkareissakin, mutta myös lukuisissa opiskelijabileissä mm. Montussa ja Rautatieläisten talollakin. Monet kerrat olen näitä juhlia muistellut ja mm. vanhojen tanssien letkaa, mikä kiertyi keskelle jääneiden ympärille. Taskumattihan siellä odotti Petrillä.
Lukioaikana tein myös isommat sota-ajan kokoelmiini liittyvät näyttelyt niin Riihimäen Lukiolle kuin Lopen kirjaston Fallesmanniinkin. Ja näinä vuosinahan alkoi myös se minun kasvun vuodet Lopen nuorisotila Paaranluolan pyörittäjänä ja kehittäjänä ja sitä kautta dj:nä niin nuopparilla kuin Catiscassakin. Ja sieltä sitten syntyi ne lukuisat tapahtunut Loppijärvi Happeningistä lähtien.
Riihimäen Lukio oli loistava opinajo ja kiitollinen niistä vuosista. Tänään oli mukava juhlistaa yhteistä nuoruutemme opinahjoa eri vuosien ja vuosikymmenten rilulaisten kanssa ja erityisen mukavaa oli nähdä näitä 2025 vuoden rilulaisia tutussa koulussa. Meillä on upeita nuoria.
Ja niinhän siinä sitten näyttää käyvän, että….
Mitä vanhemmiksi vartutaan
Sitä tyhmemmiksi muututaan
Kuutisen vuotta sitten ystäväni Katie von Walzel teki kolmiosaisen sarjan Miten minusta tuli minä. Lupasin tänään Riihimäen Lukiolla, että linkkaan nämä haastattelut myös tänne eli tässäpä ne. Olkaa hyvä!























