”Hallinto-oikeuksien täytäntöönpanokieltojen myötä 20. elokuuta alkava karhujahti on suurelta osin estetty. Metsästäjäliitto pitää eriskummallisena sitä, että oikeuslaitos ei huomioi luontodirektiivin mahdollistamaa kansallista joustoa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.”
Näin tiedotti Suomen Metsästäjäliitto 18.8.2022. Metsästäjäliitto edellytti samassa kannanotossaan, että on maahamme on nyt luotava kansallinen suurpetolainsäädäntö. Uusi suurpetolainsäädäntö huomioisi luontodirektiivin vaatimukset, mutta myös pakottaisi oikeuslaitosta ottamaan huomioon direktiivissäkin mainitut EU-subsidiariteetin mukaiset kansalliset sosioekonomiset sekä alueelliset ja paikalliset näkökulmat.
Tosin metsästyslaissamme jo huomioitiin EU:n luontodirektiivin linjaukset ja vaateet. Metsästyslain nojalla Suomen Riistakeskus myöntää nykyisin suden, karhun ja myös ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat. Kannanhoidollisen metsästyksen idea on nimenomaan varmistaa, että suurpetojen kannat pysyvät sellaisina, että petojen aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä. Järjestelmä on minun ymmärtääkseni ollut erittäin toimiva ja turvannut osaltaan myös petojen suojelun tason. Tämä kokonaisuus siis otettiin metsästyslailla nimenomaan huomioon ja haluttiin varmistaa, että luontodirektiivin vaatimukset tulevat huomioon otetuksi ja toisaalta maamme parhaat riistakantojen asiantuntijat ovat arvioineet oikeasuhtaisen ja myös kestävän metsästyksen tason.
Nyt tätä järjestelyä on kyseenalaistettu valituksin hallinto-oikeuksiin. Ensin toimenpanokieltoon laitettiin susien kannanhoidolliset luvat ja nyt karhun ja pahaa pelkään, että pian myös ilvesten. Nyt siis karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvista valitettiin. Tehdyt valitukset koskivat 111 karhun metsästystä, kun lupapäätökset mahdollistavat 197 karhun metsästyksen. Hallinto-oikeus on asettanut valituksenalaiset luvat metsästysoikeuden haltijoita kuulematta täytäntöönpanokieltoon. Pahimmillaan toimet halvaannuttavat koko kannanhoidon. Voi hyvin olla, että metsästys ei ala enää nykylain turvin milloinkaan?
Taustalla tässä vyyhdissä on KHO:n eli Korkeimman hallinto-oikeuden päätös viime keväältä. Siinä Koho päätti, että ilveksen poikkeusluvat olivat perusteettomia, koska koska lupia perusteltiin ilveskannan kansallisella hoitosuunnitelmalla. Luontodirektiivi olisi voinut tuoda oikeuden toisenkinlaiseen lopputulokseen. Korkein hallinto-oikeus tulkitsi siis direktiiviä toisella tavalla kuin me eduskunnassa.
Tilanteen korjaamiseksi ja palauttamiseksi kuntoon meidän pitää Metsästäjäliiton esityksen mukaisesti kansallisella lainsäädännöllä määritellä luontodirektiivin kansallisen joustavuuden mahdollistavat määräykset kannanhoidollisen metsästyksen sallimiselle. Tästä edellytän esitystä maa- ja metsätalousministeriöltä ja metsästysministeri Antti Kurviselta heti syyskuun alussa, kun eduskunta aloittaa syysistuntokautensa. Jos esitystä ei tule, niin teen sen itse.
Metsästäjäliitto esitti myös, että ”poikkeuslupien myöntämistä on aikaistettava puolella vuodella ja hallinto-oikeuksilta on edellytettävä kohtuullista käsittelyaikaa. Nykymallilla mahdollisten valitusten oikeuskäsittely menee automaattisesti metsästysajan päälle. Tämä on mahdoton malli metsästyksen suunnittelulle ja toteutukselle.”
Samalla meillä tulee Ruotsin tapaan selvittää poikkeuslupien valitusoikeuden perusteet ja tulkittava uudelleen Århusin sopimuksen sisältö.
Voitte myös antaa tukea toimille allekirjoittamalla aiheesta kansalaisaloitteen täällä.
Olen Metsästäjäliiton kanssa täysin samaa mieltä, että ”Suurpetojen ja esimerkiksi valkoposkihanhen esimerkit osoittavat, että EU-hallinnon pysyväisluonteiset direktiivin lajiliitelistaukset metsästysrajoitteineen ovat liian jäykkä hallintomalli. Ne eivät huomioi eläinkantojen kehittymistä. Sen vuoksi Suomen tulee yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa vaatia komissiolta suurpetojen karhu, ilves ja susi siirtämistä EU:n luontodirektiivin liitteestä IV (tiukan suojelun lajit) liitteeseen V (metsästettävät lajit).”
Oleellista on, kuten Metsästäjäliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola totesi, että ”Luontodirektiivi suojelee eläinkantoja, ei yksittäisiä eläinyksilöitä. Suomen riistakeskuksen karhun poikkeuslupapäätösten täytäntöönpano ei ole valitusten väittämällä tavalla peruuttamaton toimenpide. Suomen karhukanta ei ole uhattuna”.
Vetoakin, että nyt teemme kaikki metsästäjät yhdessä töitä sen eteen, että kannanhoidollinen metsästys on mahdollista jatkossakin. Meitä on paljon ja meidän ääntä kuullaan, kunhan pidämme ääntä. Yhdessä.
…
Päivä on päättyvä taas. Yö kohta alkava on….
Kello 22.47. Päivä alkoi poliisiasioiden neuvottelulla ja pitkän päivän päätteeksi vielä neuvottelut Lopen kunnan hyvinvoinnin ja vapaa-ajanhallinnon alan uudistamisesta. Siinäkin hyvä yksimielinen työryhmäesitys kunnanhallitukselle. Mutta päivä välissä järvellä ja iltakin järven rannalla. Nyt menty Ojajärvellä. Tärkeimmät asiat ensin.