Suomi tarvitsee 120 000 uutta työllistä, jotta julkinen talous olisi vuonna 2023 tasapainossa.
Tämän karun tosiasian paljastaa Eduskunnan riippumattoman Tietopalvelun tuoreet laskelmat. Julkisen talouden tasapaino Marinin hallituksen lupaamalla tavalla vaatisikin nyt jo 77 prosentin työllisyysastetta.
Tilanne on siis mennyt entistä huonommaksi jo eroamaan joutuneen Antti Rinteen (sd) hallituksen aikana ja nyt sama kehitys on jatkunut Sanna Marinin (sd) ja Katri Kulmunin (kesk) kaudella. Tuoreet luvut on laskettu eduskunnan tietopalvelussa heikentyneen talousennusteen pohjalta. Luvut ovatkin karua luettavaa niin maamme Marinin hallituksen kuin ennen muuta koko maamme kannalta. Jotta julkinen talous olisi tasapainossa, kuten hallitusohjelmassa luvataan, pitäisi hallituksen kaksinkertaistaa tavoitteensa uusien työllisten määrästä. Toistaiseksi emme ole nähneet hallitukselta ainuttakaan työllisyystoimea. Itseasiassa tämän vuoden valtion budjetti ei paranna työllisyyttä vaan heikentää sitä eli käytännössä Marinin hallituksen toimet lisäävät työttömyyttä. Hallituksen toimet ja isolta osin toimettomuus alkaa näkyä tämän vuoden keväällä ja kesällä. Loppuvuoden luvuissa näkyi vielä edellisen hallituksen viimeisiä höyryjä.
Puheenjohtajamme Petteri Orpo totesikin viikolla, kun tuoreet työllisyystiedot oli julkaistu, että ”hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja ja sen on korjattava kurssiaan”. Nyt jo tarvittaisiinkin massiivinen määrä työllisyystoimia, mutta myös menojen priorisointia ja tarvipolitiikkaa, joka lisää kasvua.
Kokoomus on vaihtoehtobudjetissa esitimme loppuvuodesta konkreettiset toimet 60 000 uuden työpaikan saamiseksi. Kyse ei siis ole siitä, että toimia ja tuloksekkaita toimia ei olisi vaan siitä, että Marinin hallitus ei uskalla eikä halua tehdä työllisyystoimia. Päättämättömyys maamme hallitusta nyt vaivaa ei mikään muu.
Eduskunnan tietopalvelu arvioi myös, että jos työllisyys ei nouse nykytasolta, hallitus joutuu leikkaamaan julkisia menoja vaalikauden loppuun mennessä noin 3,6 miljardilla eurolla. Tämä pitäisi nyt ottaa vakavasti vaikka lisäpanostukset ovatkin sinänsä tärkeitä, mutta niitä ei pitkään voida rahoittaa pelkällä velkarahalla. Pahimmassa tapauksessa tässä käy niin, että Marinin vasemmistohallitus jakaa velkarahaa joka suuntaan ja seuraavat hallitukset ovat tämän myötä ennen näkemättömän vaikean ja kovan tilanteen edessä. Muistakaa silloin kuka tämän sotkun teki. Nyt kurssia ehtisi vielä korjaamaan, jos tahtoa olisi.
76. Kallenpäivät Riihimäellä Vapaussodan ja Tammisunnuntain hengessä. Upea juhlapuhe Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalaisella Talvisodosta ja päämajan tapahtumista
Petterin sanoihin on helppo yhtyä eli ”Hallitus voi vielä tehdä päätökset, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Jos hallitus ei kykene tekemään tarvittavia työllisyyspäätöksiä, seuraava hallitus joutuu jälleen tekemään suuren talouden sopeuttamisohjelman. Se voidaan välttää tekemällä 
riittävät työllisyyspäätökset mahdollisimman pian. Kokoomus on valmis tukemaan jokaista järkevää 
toimenpidettä, joka parantaa työllisyyttä”.
…
76. Kallenpäivät – Vapaussodan ja II maailman sodan sankarivainajia muistaen
Tänään ulkoiltiin hienossa tammikuun auringonpaisteessa. Jotenkin jo kevättä ilmassa ja käykö niin, että talvi jää nyt kokonaan välistä? Linnut jo jotenkin kevään liikkeissä ja muutamia BirdLifen pihabongauksessa kirjailinkin. Meillä mm. viime vuosina yleistyneet runsaasti pyrstötiaiset ja monet muutkin. Pekka-enon ruokintaperinnettä Pekkalassa jatkamme.
Mutta ilta tänään Riihimäen Varuskunnassa. 75. Kallenpäivät ja kunnioitusta Vapaussodan ja Talvi- ja Jatkosodan Sankarivainajille. Ja rahaa myös viimeisten veteraanien hyväksi ja myös lotille. Upea isänmaallinen ilta ja tiistaina sitten pidän juhlaesitelmän Tammisunnuntain virallisessa juhlassa Helsingissä. Tervetuloa kuulemaan.
Nyt jo yö. Ei paljoa pakkasta vieläkään. Kynttilä Vapaussodan patsaalla valaisee pimeää yötä.