Uusi päivä jälleen käyntiin. Eilen ilta siis Lopen Yrittäjäjuhlassa, missä pidin myös tämän vuoden viimeisen yrittäjäjuhlan juhlapuheen. Referoin sitä tuohon alle kohta hieman ja laajemmin sitten kotikuntaamme Loppea koskeva yrittäjäosuus.
Juhlassa eilen palkittiin Lopen Vuoden Yrittäjänä perheyritys Kuljetusliike Simo Lehtonen ja voi jälleen todeta, että ei paljon osuvammin olisi voinut valita. Pitkä ja menestyksekäs yrittäjäura ja jopa korkealla osaamisellaan ainutlaatuinenkin. He olivat nimittäin pitkään ainoa sertifioitu murskan toimittaja Etelä-Suomen junaraiteiden pohjiin. Yksi esimerkkinä vain osaamisesta ja erikoistumisesta. Onnittelut vielä Lehtosille ja olen varma, että tekeminen jatkuu.
Juhlassa palkittiin myös Yrittäjien ansiomerkein pitkäaikaisia yrittäjiä. Kultaiset Yrittäjäristit saivat Leena Suosilta, Kirsti Teinilä, Heikki Tuominen ja Sakari Ketonen. Heille myös vielä täälläkin onnittelut.
Mutta tässä muutamia poimintoja ja nostoja (ei siis koko puhetta, puhuttaessa muutoksiakin) eilisestä Yrittäjäjuhlan puheestani tämän päivän avaukseksi. Kuvia jo lisäsinkin eiliselle päivälle:
” Lähdimme tähän vaalikauteen hyvissä asetelmissa. Hallitusohjelmamme rakensimme sellaiseen Suomeen, jossa talouskasvu oli vakaalla pohjalla ja perusta oli hyvä. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuitenkin osoittaneet sen, että enää tämän päivän maailmassa ei riitä se, että oma pesä on kunnossa. Omat asiat on hoidettu hyvin.
Me otimme Suomessa opiksi 90-luvun lamaan ajaneista asioista. Silloin lama oli sisäsyntyinen ja ne virheet korjattiin. Osin hyvinkin kalliilla hinnalla. Mutta pääperiaatteena on se, että maamme pitää pärjätä huomennakin ja niin hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pystyy kantamaan huolta ihan jokaisesta.
Näin pitkään pystyimme elämään ja tekemään valintoja ja ratkaisuja oman maamme hyväksi.
2008 kuitenkin muutti kovalla kädellä tilannetta. Kansainvälinen talouskriisi iski vientivetoiseen maahamme kaikkein koviten koko euroalueella. Isku oli piskuiselle Suomelle kuin nyrkinisku palleaan. Se vei hetkeksi ilmat pois ja oli lähellä pudottaa jopa kanveesiin.
Tässä tilanteessa lamaa ryhdyttiin torjumaan valtavalla elvytyksellä. Tilanne oli toisenlainen kuin 90-luvulla. Nyt maamme sai lainaa ja näin meillä oli mahdollisuus elvyttää ja siihen korttiin tartuttiin nopeasti ja etupainotteisesti. Oikea-aikaisesti.
Tietynlaisena tilannekatsauksena – ensimmäisen erän jälkeen välitilinpäätöksenä voisi todeta, että olemme onnistuneet vaikeina aikoina hyvin: inhimilliset vauriot jäivät merkittävästi pienemmäksi, kuin mitä 8 prosentin talouden romahdus antoi olettaa.
Viimeinen puoli vuotta on jo menty kohti parempaa. Talous on kasvanut 4-5 prosentin vauhtia verrattuna edelliseen vuoteen. Ja mikä tärkeintä, tämän myötä myös työttömyys on laskenut ja on tällä hetkellä takaisin neljän vuoden takaisella tasolla, jolloin elettiin kovaa kasvua.
Mutta hyvät ystävät täytyy muistaa, että elvytyksen hinta oli kuitenkin suuri. Lama torjuttiin elvytyksellä, tietynlaisella osamaksulla, voisi sanoa. Ja fakta on se, että lasku on maksettava. Kuukausierät on hoidettava.
Tiedän hyvin, että jos tässä joukossa kysyn mitä nyt pitää tehdä niin vastauksessa ei kukaan emmi.
Olen varma, että myös fiksut suomalaiset vastaavat samalla tavalla, kun heiltä kysyy pitääkö talous laittaa laman jäljiltä kuntoon vai jättää hunningolle. Ei kai vastauksessa liene mitään epäselvyyttä.
Olen varman, että meidän kaikkien yksiselitteinen päämäärä on, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Se edellyttää, että talous on kunnossa”
….
”Talouspolitiikan onnistumisen näkee aina vasta jälkeenpäin. Parin talouskriisivuoden toimia on nyt siis jo mahdollista hieman arvioida.
Kuten jo puheeni alussa totesin niin maamme BKT laski kaikista eniten euroalueella. Samaan aikaan työttömyytemme ei kuitenkaan noussut tässä tahdissa. Tässä olemme siis onnistuneet.
BKT ja työllisyys kun normaalisti seuraavat toisiaan hyvinkin tiiviisti, ellei tähän vaikuteta väliaikaisesti talouspoliittisilla toimilla, kuten nyt tehtiin.
Toinen mittari voisi löytyä velansaannista. 90-luvun lamassa maamme ei saanut lainaa. Nyt saimme ja elvytimme.
Ehkä siis BKT:ta ja työllisyyskehitystä vielä läpinäkyvämpi ja suorempi mittari hallitusten talouspolitiikan onnistumiselle on se, millä hinnalla eri maat saavat lainaa markkinoilla.
Se kertoo suoraan luottamuksesta ja uskottavuudesta, joka niiden talouspolitiikalla on viime aikoina ollut.
Suomen luottokelpoisuus on Euroopan vahvimpia. Ensi vuoden budjetti vahvistaa asemaamme tässä suhteessa. Se kertoo lahjomattomasti, ilman poliittisia makukysymyksiä, miten hyvin olemme saaneet luottamuksen tehdylle politiikallemme.”
****
... Samalla velkaantuminen supistuu tämän vuoden noin 12 miljardista eurosta noin 8 miljardiin euroon.
Siirrymme siis elvytyksestä kiristävään talouspolitiikkaan.
Elvytys ja kiristys ovat määrältään ja mitoitukseltaan tarkkaa tasapainottelua. Toistaiseksi olemme onnistuneet erinomaisesti. Nyt olemme jälleen tarkan paikan edessä.
Tuo 8 miljardin euron epäsuhta tulojen ja menojen kesken tulee kuroa umpeen. Kestävyysvaje tulee korjata
Eli joka tapauksessa meillä on edessä julkisen talouden sopeutus, joten se on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Maailmantalouden tilanne toisaalta vaikuttaa talouskasvuumme enemmän kuin kotimaiset toimemme. Kolmanneksi, hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen edellyttää elvytyshanojen vääntämistä niukempaan suuntaan.
Talouskehityksen yllä on jälleen ja edelleen tummia pilviä. Uutiset Yhdysvalloista eivät ole erityisen hyviä. Näiden talouksien vaikutus Suomen talouteen on suuri. Euroopan kriisimaat ovat taas kestokyvyn rajoilla.
Eli nyt kannattaa tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka kannattavat joka tapauksessa ja joilla rakennetaan tulevaisuutta. Näitä ovat siis työurien pidentäminen, julkisen sektorin tuottavuuden kohentaminen sekä arvioitua nopeamman kasvun luominen kannustavilla verouudistuksilla.
Mitä näillä emme pysty toteuttamaan, pitää hoitaa tarvittavilla veronkiristyksillä ja leikkauksilla.
***********
”Verotus ja sen rakenne ovat yhteiskunnan parhaita keinoja vaikuttaa hyvinvointiin, työllisyyteen, kasvuun ja ihmisten valintoihin vaikkapa terveyden tai ympäristön kannalta järkevästi.
Verotuksen tärkein tehtävä on tietenkin fiskaalinen – kerätä yhteiskunnan tarvitsemat tulot yhteisesti sovittujen menojen kattamiseksi. Tämä osa verotusta on tehtävä mahdollisimman laajasti: kestävällä veropohjalla ja matalilla verokannoilla.
Tulojen keräämisen lisäksi verotuksella on voimakas käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Siksi verojärjestelmää uudistettaessa on avoimesti kerrottava mihin sen eri elementeillä halutaan kannustaa.
Arvovalintoja tehdään siitä paljonko yhteiskunta kerää kokonaisuudessaan, miten verorasitus jakautuu kansalaisten ja yritysten kesken ja välillä sekä minkälaisiin valintoihin verotuksen rakenne kannustaa: kannattaako tehdä lisätyötä? kannattaako riskeerata sijoittamalla omat ja lainatut varat liikeideaan, johon uskoo? kannattako valita ympäristöystävällisesti tai terveellisemmin kulutustottumuksissaan?”
**********
”Kokoomuksen periaatteita verotuksen uudistukseen ovat, että se: vauhdittaa nykyistä paremmin kestävää talouskasvua, kannustaa aina työntekoon ja yrittäjyyteen, turvaa veropohjan sekä julkisten palvelujen ja etuuksien rahoituksen, sekä ohjaa kulutusta ja investointeja ympäristölle ja terveydelle kestävään suuntaan. ”
**********
Ydinkysymyksenä tässä kaikessa on: kuka investoisi Suomeen ja suomalaiseen työhön?
Investoinnit voidaan nimittäin helposti karkottaa Suomesta väärillä päätöksillä. Tästä on oltava aidosti huolissaan kun työn veroja ja pääomaveroa on esitetty kiristettäviksi tai muutettava progressiivisiksi ilman fiskaalista perustetta – vain oikeudenmukaisuuden nimissä.
Jos paineita veroasteen nousuun on, niin on kysymys arvovalinnoista. Mitä veroja nostetaan, mihin kannustetaan – ja mihin ei? Pääomaveron korotuksesta on tuntunut tulevan joillekin veropolitiikan viisasten kivi. Jos pääomaveroa nostetaan, kyse on vain ja ainoastaan sanotusta oikeudenmukaisuuden tunteesta verokalentereita luettaessa.
Miksi pääomaverolla ei sitten voi yleensäkään kerätä juuri verotuloja? Se johtuu siitä, että verotuotto nykyisellä 28 prosentin kannalla on noin puolitoista miljardia euroa, suhdanteista riippuen. Pääomaveron nostaminen prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan siis noin 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi arvonlisäverojen nostaminen prosenttiyksiköllä taas toisi noin 650 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroja prosenttiyksiköllä korottamalla saadaan siten sama kuin pääomatuloverotusta 13 prosenttiyksikköä korottamalla.
On aikamoista ihmisten harhauttamista antaa ymmärtää, ettei laman 12 miljardin euron laskun maksamiseksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin nostaa pääomaveroa ja kaikkein rikkaimpien ansiotuloveroja. Tosiasiassa tällaiset rajut muutokset verotukseen rapauttaisivat veropohjan.
*********
Verotuksen kohteet tulee valita siten, että se kannustaa tekemään työtä, työllistämään, yrittämään ja menestymään. Meidän pitää kannustaa kasvuun. Vain siten voimme huolehtia hyvinvoinnistamme.
********
Tässä vielä puheeni kotikuntaamme Loppea koskeva osuus kokonaisuudessaa:
”Lopen kunnantalous on saatu kääntymään nyt myös positiiviselle uralle. Kunnanhallitus on tehnyt puheenjohtajansa Harri Nurmon johdolla erittäin hyvää työtä. Valtuustonpuheenjohtajana haluan tässä julkisesti kiittää Nurmoa siitä sitoutumisesta ja tekemisestä mitä hän on kotikunnallemme antanut. Kiitoksen ansaitsee myös koko kunnanhallitus ja ennen muuta kuntamme kaikki työntekijät. Vastuuta on kannettu yhdessä, joustettu ja välillä eletty hyvinkin tiukkaan.
Kunnan ensi vuoden budjetti on syntynyt poikkeuksellisen hyvässä hengessä. Se on valmisteltu ilman, että siihen sisältyisi erityisiä suuria tervehdyttämistoimia. Voisin lyhyesti kuvata, että kaikki mitä olemme tänä vuonna tehneet niin sen teemme ensi vuonnakin. Siis positiivisessa mielessä. Verokannat pysyvät ennallaan ja tasapaino budjettiin on löydetty yhteisymmärryksessä.
Ensi vuoden budjetti on loppusummaltaan – tulokseltaan – kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen yli 630 000 euroa ylijäämäinen. Suurten investointien jälkeen vedämme nyt hieman henkeä ja keskitymme pienempiin investointeihin ja nykyisten paikkojen ja nurkkien kunnossa pitämiseen. Investoinnit ovat noin nettomääräisesti 1 miljoonan luokkaa.
Tämä osaltaan mahdollistaa sen, että olemme saaneet kuntamme velkaantumisen tien nyt katkaistua. Tälle vuodelle olimme varautuneet 4,5 miljoonan euron lisävelkaan, mutta nostimme velkaa vain 2,5 miljoonaa euroa. Ja haluan painottaa ja muistuttaa, että tämä kaikki ainakin 14 vuoden aikana otettu laina on ollut aina investointivelkaa – ei siis arjen syömävelkaa.
Tämän vuoden ratkaisut merkitsevät sitä, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee runsaat 1,6 miljoonaa eiroa ja asukaskohtainen lainamäärä 160 euroa. Näin kuntamme kuntastrategiassa asettama tavoite lainamäärän kääntämisestä laskuun valtuustokauden loppuun mennessä toteutuu hienosti vahvan etupainotteisesti. Käytämme nimittäin edelleen ensi vuonnakin investointilainojen korkomenoihin 0,5 veroprosenttiyksikön verran rahaa.
Olen tästä lainamäärän pienentymisestä enemmän kuin tyytyväinen ja iloinen. Sillä tiedän – ja tiedämme – millaiset palvelutarvehaasteet kunnallamme on tulevaisuudessa edessä ja niihin on syytä varautua. En tänään mene sen syvemmälle kuntamme tulevaisuuden haasteisiin. Mutta totean, että helppoja aikoja ei ole edessä ja kuntamme tarvitsee vahvoja johtajia ja luottamushenkilöitä jatkossakin.
Myös yrityspuolella kuluva vuosi on ollut hyvä. 2009 vuoden alusta tähän päivään on Lopella perustettu 68 uutta yritystä. Nettolisäys on 25 uutta yritystä. Kun katsomme kuluvaa vuotta niin se kertoo myönteisen trendin kiihtyvän. Tämän vuoden aikana perustettuja yrityksiä 29 (lisäystä siis 10 kpl).
Tahti on ollut kohtuullinen. Mutta edelleen taantuma ja lama ovat aiheuttaneetvarovaisuutta, mutta itse asiassa moni yritys Lopella nimenomaan näki hetken oikeaksi laajentaa ja rakentaa. Hyvä niin.
Tänä vuonna olemme tehneet jälleen myös kolme yritystonttikauppaa ja vuokranneet kaksi tonttia. Laajensimme siis tontin vuokrausmahdollisuuden myös nyt yrityksillekin.
Itse olen saanut seurata kuntamme elinkeinopolitiikkaan 14 vuoden ajan valtuutettuna ja siitä 10 vuotta kunnanhallituksen pöydän ympärillä. Kehitys on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vahvaa. Elimme 90-luvun lopulla ja vielä 2000 luvun alussa useita vuosia, että emme käsitelleet juurikaan yritysten tonttikauppoja. Kysyntää ei ollut, eikä liioin silloin rohkeutta tehdä avauksiakaan.
Haluankin tässä nostaa esille jonkin verran arvosteluakin osakseen saaneen kunnan päätöksen rakentaan Kempinmäkeen Joentaan yritysalueelle yritystalon. Itse olin hanketta aikanaan viemässä eteenpäin ja edelleen seison vankasti tehdyn ratkaisun takana. Avasimme rohkeasti tyhjillään olleen alueen pään. Halli ei ole päiväkään ollut tyhjillään. Hallin rakentamiskustannukset on saatu takaisin vuokarana eli halliin ei ole käytetty veronmaksajien rahaa joitain rakentamisvaiheen hallinnollisia kuluja lukuunottamatta.
Eli rakensimme hallin, joka toi Lopelle uuden pitkään toimineen yrityksen, joka työllistää, tekee ja näkyy. Toki rakentamisalalla ovat suhdanteet vaikuttaneet ehkä monia muita aloja enemmän, mutta Rakennusliike Laukkanen & Lampola toimii, työllistää.
Samalla uusi alue tuli avatuksi. Pian tämän kunnan rakennuttaman hallin jälkeen alueelle lähti liikkeelle toinen paljon suurempi yksityisen rakentama yrityshalli ja paraikaa alueelle rakennetaan kolmatta hallia ja alue alkaa olla täynnä.
Päänavaus on siis toiminut ja tuottanut hyvää tulosta, tätä tuskin kukaan kiistää.”
***
”Tällä hetkellä käymme kunnan toimesta neuvotteluja parin yritystontin osalta. Kyselyjä tonteista tulee kehittämispäällikko Jyrki Käelle koko ajan ja osa niistä johtaa jatkoneuvotteluihin yrittäjän ja Lopen kunnan puheenjohtajiston kanssa. Ja yhä useampi myös toteutavaan tonttikauppaan ja uusii työpaikkoihin Lopella.
Meillä onkin Lopelle edessä yritystonttien tonttipula. Pian on Launosten Jylhäkumpu on täynnä, kuten myös edellä kertomani Joentaan Kempinmäki.
Yritystonttitarve on todellinen.
Voi siis hyvin todeta, että paljon on aivan viime vuosina tapahtunut. Vertaustietona esimerkiksi se, että Hausjärvi ei ole puoleentoista vuoteen myynyt yhtään yritystonttia.”
***
”Toimitiloja ei ole Lopella juurikaan tarjolla. Julkisuudessakin esillä olleet Keskon suunnitelmat uudesta kauppatalosta saattavat toteutuessaan tuoda paljonkin uutta. Toteutuuko Keskon suunnitelmat tai ei, tullee kirkon liiketiloissa tapahtumaan jonkunlaista uusjakoa ja myös uutta tilaa lienee tulossa lähiaikoina.
Erilaiset pienyritykset tarvitsevat tiloja ja jos joku niitä rohkaistuu rakentamaan, vuokralaisia löytynee melko helposti.
Voimme siis hyvin todeta, että Lopella tehdään.
Kiitokset ansaitsette te yrittäjät, kehittämispäällikkömme Jyrki Käki ja ehkäpä koko kunta.
Kehittämispäällikkö Jyrki Käen rekrytointi Lopelle on osoittautunut siis erinomaiseksi. Jyrkin johdolla kuntamme elinkeinopolitiikka on saanut aivan uudenlaista tuulta purjeisiin. Meillä on yksi henkilö johon yrittäjät ottavat yhteyttä. Yksi henkilö joka kantaa vastuun, että asiat etenevät jne. Ja Jyrkin toimesta olemme saaneet luotua myös aiempaa selkeästi paremman yhteistyön teihin Lopen Yrittäjiin.”
****
”Usein kovin vähän huomiolle jää jo kunnassa toimivat yrittäjät. Muistan hyvin miten joskus kuntaamme arvosteltiin siitä, että emme ole yrittäjäystävällisiä. Vastakysymys oli silloin usein se, että mitä te yrittäjät kunnalta haluatte.
Itse koen niin, että yrittäjämyönteisyys – yrittäjäystävällisyys – on paljon enemmän kuin jokin suora tuki tai vastaava kädenojennus. Sellaisiin ei kunnalla ole varaa eikä minusta periaatteessa syytäkään.
Mutta syytä on sen sijaan yrittäjämyönteisyyteen. Itse en ole kertaakaan jättänyt ilman toimenpiteitä palautetta missä asiat eivät ole luistaneet. Palvelun pitää kunnassamme olla joutusaa ja asiallista. Kysymyksiin pitää vastata on sitten kysyjä yksittäinen kuntalainen, kuntamme suurin yritys tai pieni itsensä työllistävä yrittäjä. Tämä on yrittäjämyönteisyyttä.
Mutta aito yrittäjämyönteisyys näkyy myös siinä, että luomme kuntaamme peruspalveluita myös erilaisten elämäntilanteiden varalle. Olemme jo pidemmän aikaa tarjonneet mm. ilta- ja yöhoitoa. Se voi olla monelle perheelle elintärkeä juttu ja sitä kautta elintärkeä juttu myös yritykselle ja sen toiminnalle. Kunnan palveluiden pitää ottaa huomioon perheiden erilaiset tarpeet.
Tai olemme pitäneet tiukasti kiinni kuntamme halusta tarjota jatkossakin koululaisten iltapäivätoimintaa. Se on yrittäjäystävällisyyttä parhaimmillaan.
Ja aivan oma lukunsa on sitten kuntamme tekemät hankinnat. En voi millään ymmärtää sitä, että jonkin varsin pienenkin tavaran hakeminen kaukaa voisi olla jollain tavalla perusteltua jos saman tavaran voi hankkia Lopelta. Itse en tällaista toimintaa hyväksy ja olen aiheesta vuosien aikana puhunut usein ja toivottavasti olemme jotain saanut aikaankin.
Kilpailutuslainsäädäntö on sitten oma lukunsa. Tottakai sitä pitää noudattaa, mutta järkevästi. Minulle itseisarvo jo sinällään on se, että esimerkiksi koululaisten ruoka olisi tuotettu lähellä. Perunat, juurekset yms pitää hankkia läheltä ja olen varma, että kun näin haluamme, niin tähän myös löydämme keinot.
Haluankin nostaa tämän asian ensi vuoden yhdeksi kehittämiskohdaksi. Kilpailutuksen kehittämisen niin, että kouluissamme tarjotaan tulevaisuudessa lähiruokaa, palvelukodeissamme tarjotaan loppilaisia perunoita ja miksi ei koko seutukunnallamme hyvää loppilaista ruokaa.
Tämä on osaltaan lainsäädäntökysymys, mutta paljon paljon enemmän tahtokysymys. Loppi voi hyvin olla tulevaisuudessa entistä vahvemmin hyvän ruuan kunta. Siitä meidät jo monessa paikassa tunnetaan kiitos mm. tämän ihastuttavan Puotinkulman Timjamin, Marskin Majan Majan Herrojen, Pito-Korpelan ja monen muun pitopalvelutoimijan ja ravintolan.
Yrittäjämyönteisyys näkyy myös siinä, että olemme luoneet malleja jotka voivat osaltaan luoda uutta yrittäjyyttä. Pidämme kilpailutukset riittävän pieninä, tarjosimme asukkaille mahdollisuuden itse valita jätteenkuljettajansa emmekä pakottaneet jättikilpailutuksiin ja antaneet takuuvarmaa toimialaa suuryhtiöiden pelikentäksi. Olemme edistäneet yrittäjyyden syntymistä hoiva-alalle jne.
Toivon, että näillä kaikilla saroilla voimme jatkaa tulevaisuudessakin hyvässä yhteishengessä. Viestiä antaen, vieden ja kuullen. Sitä kautta rakennamme entistä parempaa Loppea.
Hyvin sujuva yhteistyö edellyttää toimivia henkilösuhteita. Loppilaistenyrittäjien tuki, yhteistyö Lopen Yrittäjien hallituksen ja erityisesti pj.Jarmo Laukkasen kanssa ansaitsee kunniamaininnan.”
**************
**************
Kello 16.36 ja kohta Vanajanlinnaan. Hyvät ystävämme Vihman Pekka ja Walkamon Mika ovat jälleen kutsuneet linnan täyteen väkeä juhlimaan itsenäistä Suomea ja kunnia saada olla mukana jo ties monetta kertaa. Upea paikka ja nyt ennen muuta upea syy juhlia. Päivä mennyt vauhdilla. Juuri Pekkalan mökiltä kotiin ja linnuilla siellä kaikki hyvin. Ruokaa piisasi. Samalla myös ensimmäiset kynttilät Lopen Sankarihaudalle ja Vapaussodan muistomerkille. Kunnia – Isänmaa.
…
Kello 23.41 ja juuri Hämeenlinnasta kotiin. Vanajanlinnassa oli jälleen todella upeat itsenäisyyspäivän aaton juhlat ja väkeä paikalla lähes tuhat. Upeat tarjoilut linnan tapaan ja monenlaista muuta ohjelmaa. Ja mikä parasta paljon tuttuja ympäri koko maan. Kiitokset siis Maaritille, Mikalle ja Pekalle ja koko Vanajanlinnan väelle. Huomenna sitten varsinainen juhlapäivä.