Vielä on kesää jäljellä.
Kyllä ja kesätapahtumia ja kesäteattereitakin. Tänään olikin yksi kesän vauhdikkaimmista päivistä, kun vietimme heinäkuun ensimmäistä lauantaita. Lopella se on totuttu näkemään myös kesän yhtenä vilkkaimpana kesätapahtumaviikonloppuna ja sitä se oli tälläkin kertaa. Lopen torilla uuden perunan juhlaa perinteisten Perunankukkapäivien muodossa, kesäriehaa Läyliäisissä ja perinnepäivää Joentakana jne. Ja vaikka pieni sateen uhka tälle päivälle oli Pekka Poudan kartoilla ollutkin, niin vettä ei saatu – tai siis tullut – vaan saimme kesäpäivää viettää kivassa kesäsäässä. Nyt vasta illalla kesäteatterimme lopuilla vähän vettäkin tiputteli, mutta Lopen Kesäteatterissa sekään ei haitannut, kun paikalla upea Salosen Aarnen purjekatos.
Tänään oli ala-astekaverini Anun 50-kymppiset Riksussa ja samalla juhlistimme hänen ja Petrin kihlajaispäivää. Upeat juhlat Kerhotalolla. Kiitos Anu ja Pete!
Väkeä oli tänään paljon liikkeellä ja tunnelma sen mukainen. Kymmeniä mukavia kohtaamisia ja juttutuokioita ja esillä tänään keskusteluissa niin menneet Lopen Suviseurat, teiden asfaltointiurakat ja kesäsateiden runtelemat soratiet ja myös ruuantuotantomme nykytila ja haasteet. Kiitosta sain useammalta mm. Hunsalantien ja Siikalantien sekä Vojakkalantien asfaltoinneista ja myös nyt juuri työnalle valmisteluilla lähteneestä Pilpalantien uudesta pinnoitteesta ja laajemmastakin peruskorjauksesta. Ja parikin mökkiläistä tuli kiittelemään jo valmiiksi saadusta Kalamajantien alkuosan rempasta. Siellä toki tarvetta olisi pidemmältikin, mutta nyt mukaan sain mahdutettua tämän alun ruokahuollon kannalta kriittisen tieosuuden.
Paljon onnea Anu!
Päivän kohokohta oli kyllä sitten hyvän ystäväni ja lapsuuden koulukaverini Anun synttärit. Altosen Anun kanssa aloitimme aikanaan samana syksynä Lopen ala-asteella ja ystävyys on kantanut aina tänne viisikymppisiksi asti. Tänään Riihimäen Kerhotalolla juhlittiin vuorostaan Anun 50-vuotispäiviä ja upealla tavalla Anu sen tekikin. Kivat juhlat missä riitti niin hymyä kuin nauruakin ja ihania puheita ja aivan mahtavan herkullisia ruokia ja tarjoiluja. Paljon onnea siis Anulle vielä täälläkin ja jatketaan eloa eteenpäin.
Anun synttäreiltä sitten vielä jatkoin kesäpäivää Sajaniemeen. Näin tähän päivään mahtui myös yksi mainio kesäteatteri…
Lopen kesäteatterissa tänä suvena rakastettu Pokka pitää!
Lopen kesäteatterin kappale on tänä kesänä Roy Clarken käsikirjoittama ja Joel Elstelän suomentaman Pokka pitää. Teatterin lavalle tarinan ohjanneen Timo Tirri rakastetun TV-sarjan teatterisovituksessa erään tietyn seurapiiriladyn naapuri Emmet aloittelee siskonsa Lizin kanssa uuden kesäteatteriesityksen harjoituskautta. Mukana ovat tietenkin erään tietyn seurapiiriladyn siskot Daisy ja Rose ja tietenkin Daisyn aviomies Onslown. Ja kuin tilauksesta salaperäinen Herra Milson ilmestyy paikalle ja pääsee mukaan näytelmäseurueeseen. Kaikkihan näyttää näyttää valoisalta aina siihen asti, kunnes eräs tietty seurapiirilady purjehtii kutsumatta paikalle ja kiinnittää itsensä aatelisrouvan rooliin Emmetin vastustelusta huolimatta. Tämä seurapiirilady on itse Hyacinth Bucket. Emmetin taiteelliset visiot saavat huutia, mikä ajaa Emmetin hermoromahduksen partaalla.
Vauhtia, vaihtuvia tilanteita…. ja hersyvää huumoria.
Kyllä, sitä toden totta Sajaniemen Taidemäen kesäteatterissamme pyörivä kappale tarjoili. Aikalailla sellaista perinteistä kesäteatteria. Aivan minun kesäteatterimaun ykkösriviin ei tämä noussut, mutta
tuntui, että iso osa yleisöstä nautti ja hersyvä nauru ympärikatsomon väritti kesäiltaa. Upeasti myös näytelmä näytti myyneen eli ensi-ilta aikalailla täynnä ja toivottavasti jatkossakin. Tätä kappaletta voi siis hyvin suositella perinteisen kesäteatterin ystäville ja onhan tämä Lopen Sajaniemen Taidemäen kesäteatteri vaan paikkana aivan ainutlaatuinen ja kokemisen arvoinen.
Lopen kesäteatterihan aloitti toimintansa jo vuonna 1984 eli käynnissä oleva näytäntökausi on teatterimme 41. Matkan varrelle on mahtunut monenlaisia ja erilaisia näytelmiä homman aloittaneesta Pietari Hannikaisen kirjoittamasta ja Timo Taulon ohjaamasta Silmänkääntäjästä ja jutun isolle kääntäneestä Sakari Pälsin Pälsinmaan jutuista loppilaisen Juhani Peltosen Elmoon ja rakastettuihin Jääkärin Morsiameen ja Tukkijoella näytelmään. Vuodesta toiseen on luonnon helmassa toimiva teatterimme ihastuttanut ja saanut väen liikkeelle ja niin uskon tapahtuvan tälläkin kertaa.
Pitkä kesän myönteinen ruuhkapäivä näin takana. Nyt taivas vähän vettä antaa enemmän, mutta ei sekään nyt haittaa. Sauna lämpiää ja kesä elää.
Avasin tällekin päivälle toisen sivun blogiini aamulla. Siellä vähän muuta aihetta. Kurkatkaa jos haluatte.