Maailmanjärjestö Yhdistyneet kansakunnat eli YK perustettiin toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. YK:n toiminnan raamit on kirjattu YK:n peruskirjaan. Peruskirja määrittelee järjestön tavoitteet, keskeiset toimielimet ja päätöksenteon tavat. YK:n peruskirja astui voimaan 24. lokakuuta 1945. Kyseistä päivää on julistettu kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien.
Tänään YK:n päivänä 24. lokakuuta 2023, kun uutisia maailmalta katsoo, niin voi pohtia miten paljon tehtävää vielä maailmassa YK:lla onkaan.
YK:n virallinen tunnus esittää maapalloa, jota ympäröi oliivipuun lehvistä sidottu rauhaa symboloiva seppele.
YK on tehnyt paljon. Sillä on tänä päivänä 193 jäsenmaata. YK:n päämaja ja sen johdolla on mm. solmittu noin 500 kansainvälistä sopimusta eri aloilla. Mutta välillä väistämättä tuntuu, että enemmän pitäisi pystyä tekemään ja myös voidakin. Esimerkiksi Venäjän laittoman hyökkäyssodan ja Venäjän Ukrainassa tekemien sotarikosten edessä YK on ollut voimaton. Turvallisuusneuvosto ei ole voinut toimia, kun yksi sen pysyvistä jäsenmaista – Venäjä – on sodan syyllinen. Turvallisuusneuvostoon kuuluu pysyvinä jäsenmaina Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Kiina ja Venäjä eikä sen pysyvää jäsentä voida sulkea pois työskentelystä. Neljän pysyvän jäsenmaan lisäksi turvallisuusneuvostossa on kymmenen vaihtuvaa jäsentä.
Huhtikuun alussa tänä vuonna nähtiin irvokas tilanne, kun Venäjä siirtyi jopa turvallisuusneuvoston johtoon. Ja itseasiassa edellisen kerran Venäjä oli YK:n turvallisuusneuvoston johdossa juuri helmikuussa 2022, kun maa aloitti laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan. Turvallisuusneuvosto on siis halvaantunut. Ja kun YK:n turvalllisuusneuvoston tärkein ja ainoa tehtävänä olisi ylläpitää rauhaa maailmassa, niin nyt näyttää, että se toimimattomuuttaan lähes ylläpitääkin sotaa.
Ja toisaalta samaan aikaan Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on antanut YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaan Venäjän presidentistä pidätysmääräyksen.
Mutta itse uskon YK:hon ja sen tärkeään tehtävään tänäänkin. YK:n historia on pitkä ja sen aika on saatu paljon aikaan. Tänään kiitämme kaikkia YK:n parissa töitä tehneitä ja erityisesti rauhan nobelistiamme Martti Ahtisaarta. Ja suuri kiitos myös rauhanturvaajillemme vuosikymmenten aikana. Teistä pidämme huolen.