Hyvinkää-Riihimäen talousalueella otetaan nyt uusia askelia yhteistyössä. Seutuyhteistyöllä on tosin jo pitkät perinteet esimerkiksi sairaanhoidon kuntayhtymien kautta ja yhteisen ammattikoulun ja muutamien muiden kuntayhtymien kautta. Seutuyhteistyötä voidaan kuitenkin ulottaa jopa kuntien koko palvelutuotantoon ja osittain myös jopa hallintoonkin.
Meidänkin seutukunnalla tai talousalueella yksittäisten kuntien mahdollisuudet kilpailukykyiseen toimintaan ovat rajalliset ja joustavasti toimivat peruspalvelut ovatkin koko seutumme kilpailukyvyn tärkein tekijä. Kuntiemme välinen yhteistyö onkin keskeisin osa kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutuspolitiikkaa.
Yksittäisten kuntien hyvinvointi ja elinvoimaisuus ovat paljolti kiinni talousalueemme ja erityisesti sen kaupunkialueiden menestymisestä kokonaisuutena. Ihmiset hahmottomat pääkaupunkiseudun ympäristöä yhä enemmän kaupunkiseutuina, joiden tarjoamia palveluita arvioidaan. Tämä näkyy niin yritysten etsiessä sijoituspaikkoja kuin asukkaiden valitessa asuinpaikkaansa. Usein ensin valitaan seutu – eli palvelut, ja vasta sitten viihtyisin paikka asua – eli kunta.
Itse olen aina halunnut ajatella Hyvinkää-Riihimäen seutua kokonaisuutena. Yritysten sijoittuminen kaupunkeihin ovat tuoneet maaseudullekin uusia asukkaita ja näin elinvoimaisuutta koko alueemme. Toisaalta taas yhden kunnan ongelmat voivat heijastua koko seudulle, mutta siis myös niin, että yhden kunnan menestyminen lisää myös naapurikuntien vetovoimaa.
Halutessamme neljän tai kolmen kunnan alueellamme on hyvät mahdollisuudet menestyä. Kyse ei ole kuntaliitosten tarpeellisuudesta tai ehdottomuudesta vaan yhteistyöstä ja luottamuksen ilmapiiristä. Jos joskus kuntaliitos on sitten ajankohtainen ja siihen kunnissa ja kuntalaisilla vahva yhteisymmärrys, ei sekään pidä olla mahdoton ajatus. Meidän tulee tarkkaan seurata muuttuvia tilanteita kuntalaisten edun näkökulmasta. Vähintä mitä pitää vaatia on se, että voimme joustavasti käyttää palveluita yli kuntarajojen. Esimerkiksi perheiden kannalta päivähoidon rajat ylittävä yhteistyö on minusta sellainen asia mikä pitää saada toimimaan.
Eli yhteistyökin riittää pitkälle. Tiiviillä alueellamme on jo nyt kuntien erikoistuminen ja työnjako mahdollista. Kaikkien ei tarvitse tarjota kaikkia palveluita, kunhan ne on saatavissa seudulta. Lähipalvelut pitää saada läheltä eli esimerkiksi neuvolat, päivähoito, koulut, lukio-opetus, kirjasto, mutta erikoispalveluita voi saada ja turvata useamman kunnan yhteistyöllä esimerkiksi puheterapia ja muu kasvatuksen erikoisosaaminen, hankintaosaaminen ja muu korkeaa erikoisosaamistasoa vaativat palvelut.
Alueemme on jo nyt samaa asumis- ja työssäkäyntialuetta ja monia liike-elämän palveluja käytetään jo nyt ristiin rastiin kuntarajoista välittämättä. Tämä on luonut luonnollisen tarpeen yhteistyölle. Toisaalta kuntatalouden vaikeudet ovat luoneet myös uusia paineita lisätä seutuyhteistyötä. Sitäkään ei pidä kieltää. Seutuyhteistyön kehittämisen painopiste onkin nyt uusien yhteistyömallien luomisessa.
Seutuyhteistyön tavoitteena tulee kuitenkin olla alueellisen kilpailukyvyn parantaminen, mutta ennen kaikkea kuntiemme palvelutason säilyttäminen kuntatalouden tiukasta nykytilasta huolimatta. Keskeisin kysymys onkin, miten alueemme kuntien tehtäväkenttä voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti – palveluiden näkökulmasta. Samalla turvaten palvelujen paikallinen saatavuus ja säilyttäen paikallinen lähidemokratia, päätösvalta ja kunkin kunnan ominaispiirteet.
Tässäkin kannattaa olla avoin ja rehellinen – rakentaa luottamuksen ilmapiirin varaan yhä paremmin menestyvää talousalutta ja seutukuntaa.
Timo Heinonen
valtuustonpuheenjohtaja
Hyvinkää-Riihimäen talousaluetoimikunnan puheenjohtaja