Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi eilen arvionsa maamme julkisen talouden hoidosta. Valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla tehty talouden kuntoonlaittaminen on tuottanut tulosta ja saa myös laajasti muistista.
VTV arvioi tässä raportissaan valtiontalouteen kehysjärjestelmän noudattamista, hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja julkisen talouden tilaa, rakenneuudistusten vaikutuksia sekä VM:n omien ennusteiden realistisuutta. Arvio perustuu alustavaan talousarviosuunnitelmaan (DBP) sekä sen taustalla olevaan aineistoon, mukaan lukien hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2018.
VTV:n raportti esittää kuitenkin kahdenlaisia huomioita. Toisaalta julkinen talous on siis kohentunut Orpon aikana merkittävästi. Valtiontalouden alijäämä supistuu edelleen ensi vuonna 3,0 miljardiin euroon. Velkasuhdekin on jo kääntynyt laskuun, mitä olemme tavoitelleetkin tällä hallituskaudella. Talous siis kasvaa, ja yhä useampi pääsee tekemään töitä. Yhdeksän vuoden kituliaan kasvun kausi on siis lopulta ohi ja VTV:n arvion mukaan näin noudatamme myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteita tänä ja ensi vuonna.
Toisaalta raportissa kuitenkin tuodaan esille julkisen taloutemme keskipitkän aikavälin kestävyyden ongelmat. Talouden rakenteellinen jäämä heikkenee vuosina 2017-2018. Raportti on toivottavasti siis herätys meille kaikille päättäjille, mutta myös laajemminkin meille kaikille suomalaisille. Siis vaikka talous nyt kasvaa, työllisyys paranee ja velkaantuminen vähenee merkittävästi, tämä noususuhdanne ei korjaa maamme talouden rakenteellisia ongelmia. Tämä on muuten keskeisin Valtiontalouden tarkastusviraston huomio mikä helpolla jää ja jätetään kauniiden kasvulukujen taakse piiloon. Tästä esimerkkinä vaikkapa jo alkaneet erilaiset täysin vastuuttomat jakovara keskustelut. Esimerkiksi ikääntymisen ja hoivakustannusten nousu vaikuttaa jo nyt taloutemme pohjaan. Rakenteellisia uudistuksia on jatkettava palveluiden järjestämiseen ja työmarkkinoihin liittyen.
Tarvitaan siis lisää päätöksiä, jotta ihmiset pääsevät töihin, sillä meidän keskeinen ongelma on myös kaikista Pohjoismaista matalin työllisyysaste. Meillä tuöllisyysaste on edelleen alle 70 % vaikka kasvussa onkin. Samaan aikaan monissa muissa maissa työllisyysaste on saatu nousemaan 75 %. Maamme julkisen talouden kestävyyshaaste on itseasiassa niin suuri, että sitä ei voida ratkaista vain veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla, vaan tarvitaan pidemmän aikavälin uudistuksia, joilla voidaan järkevöittää palvelutuotantoa ja lisätä työllisyyttä. Tämä siis juuri sitä mistä viikollakin täällä kirjoitin kun kerroin Kokoomuksen haluavan olla ja olevankin maamme johtava uudistaja ja turhan sääntelyn purkamisen airue.
VTV kiinnittää raportissaan huomiota myös erityisesti rakenteellisen jäämän kasvuun, jonka taustalla ovat esim. väestön ikääntyminen ja nopeasti nousevat eläke- ja hoivamenot. Ikääntymisen mukanaan tuomien kustannusten heikentävä vaikutus rakenteelliseen jäämään on n. 0,3 % vuodessa. Ikärakenteen muutoksesta johtuvan palvelutarpeen kasvun on arvioitu kasvavan vuosina 2020-2030 keskimäärin noin 4,4 % vuodessa, mikä ylittää selvästi BKT:n vuotuisen kasvun. Hallituksemme tavoitteleekin valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla, että kustannusten nousua hidastettaisiin 4,4 prosentista 2,9 prosenttiin, mikä tuottaisi 3 miljardin euron säästöt. Tähän kohtaan siis pyritään iskemään myös sote-uudistuksella. Uudistus ei tuo säästöjä vaan nimenomaan tulee hillitsemään hurjaa kustannuspaineiden kasvua. Jos tässä ei onnistuta niin edessä on todella vaikea kausi talouden haasteiden kanssa jälleen edessä.
VTV toteaa raportissaan seuraavaa: ”hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksista olivat kestävyysvajevaikutukseltaan erittäin epävarmoja.” Soten kestävyysvajevaikutuksiin liittyvä epävarmuus on myös tuotu esille uudistuksen valmistelussa, mutta säästöjen toteuttamiseen on paljon potentiaalia. Siksi uudistuksen etenemistä ja toimeenpanoa seurataan tarkasti, jotta nämä uudistukselle asetetut kustannustavoitteet saavutetaan. Järjestäjien väliset tehokkuus- ja tuottavuuserot ovat tällä hetkellä isot.
Lisäksi VTV vertaa meidän sote-menoja muihin EU-maihin. Vaikka meidän sote-menot eivät vielä ole yhtä korkeita kuin monissa muissa maissa, väestön ikääntyminen ja hoivatarpeen kasvu muuttavat tilannetta. Meidän pieniä talousvaikeuksissa painivia kuntia ei hirveästi auta tieto siitä, että toisessa EU-maassa kustannukset ovat korkeammat.
Nykyisen hallituksen aloittaessa kesällä 2015 valtiovarainministeriön arvio kestävyysvajeesta oli 5 % suhteessa BKT:hen. Kansainväliset järjestöt IMF ja OECD sekä Euroopan komissio ja neuvosto ovat toistuvasti kannustaneet meitä jatkamaan rakenteellisia uudistuksia ja erityisesti uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja siten, että palvelujen kustannustehokkuus paranee. Tämä on keskeinen sote-uudistuksen tavoite.
Lisäksi hallituksen kaavailemat hävittäjähankinnat kasvattavat jäämää myöhemmin 2020-luvulla. Rakenteellisen alijäämän kasvu on ollut tiedossa, minkä vuoksi hallituksen kaavailemia toimia talouden tasapainottamiseksi, erityisesti työllisyysasteen nostamiseksi ja rakenteellisen uudistusten tekemiseksi on välttämätöntä jatkaa. VTV:n arvio siitä, että talouden hyvät ajat on syytä käyttää julkisen talouden vahvistamiseksi ja talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi, on oikea. Orpolaisen nykyisen hallituksen talouspolitiikan strategiana onkin yhdistää suorat sopeutustoimet työllisyyttä ja kasvua tukeviin sekä menojen kasvua tulevaisuudessa hillitseviin rakenteellisiin uudistuksiin.
VTV:n mukaan myös menokuri on säilytetty nykyisen hallituksen aikana tiukkana, mikä suojaa lopulta tavallista suomalaista veronmaksajaa.
Mutta hanskat eivät siis saa tippua, vaikka talous kasvaakin vahvasti.
…
Kello 17.00 ja kotona. Tänään olin vieraana seuraamassa Etelä-Suomen 2-alueen ikäkausiuimareiden SM-karsintakisoja Riihimäen Uimahallilla. Mahtava tapahtuma ja paljon väkeä niin altaassa kuin altaan reunallakin. Nuoremmille sain jakaa myös mitalit kisojen päätteeksi ja vanhempien urakka sitten jatkuu vielä kolmen alueen parhaiden kisoissa Vaasassa, missä siis nuorten Suomenmestaruudet joulukuussa ratkotaan.
Riihimäen Uimaseura järjesti hienot kisat ja väki oli hyvällä hengellä ja tunnelmalla kisoissa mukana. Tuonne uutisiini jo kommentoinkin, että kun harrastuspaikat on kunnossa niin menestyjiäkin tulee ja se näkyy Riihimäellä mm. juuri uinnissa, mutta myös esimerkiksi jääkiekossa ja myös käsipallossa ja salibandyssäkin. Meillä Lopella taas erinomainen esimerkki salibandyn rinnalla on ampumaurheilu, missä meillä on taasen superhieno ampumarata nuorten ja kaikkien ampujien käytössä. Seuraavissa olympialaisissa voi jo hyvin olla mukana loppilainenkin ampuja ja toivottavasti vaikka myös Riihimäen Uintiseuran uimarikin. Paikalla ollaan jos näin on.
Kiitokset vielä RiUS:lle hienoista kisoista ja kutsusta mukaan. Arvokasta ja hienoa työtä teette! Uimalakki päästä! ????????
Niin ja toivottavasti mahdollisimman moni kunta ja kaupunki myös seuraisi minun kotikuntani Lopen esimerkkiä tekisivät ainakin lasten harrastusvuoroista maksuttomia. Madalletaan siis kynnys kaikille niin matalaksi, että ainakaan rahasta ei kenenkään liikunnan harrastaminen jäisi tulevaisuudessa kiinni. Lopella olemme siis jo näin tehneet!