Voisiko maito olla jatkossa lähimeijeriltä?

Kynästä, keskiviikkona 23.10.2013

Hankintadirektiivi. Kauhea sana ja paljon tuskaa ja hämmennystäkin aiheuttanut.

Miksi Riihimäen seudulla kouluissa juodaan maitoa, joka tuodaan kuorma-autoilla Satakunnasta satojen kilometrien takaa? Monen koululaisen vanhempi nimittäin ”purkittaa” vähintäänkin yhtä hyvää maitoa oman alueemme Valion Herajoen Meijerillä. Ja se maito vielä tulee monen koululaisenkin vanhempien lähitilalta. Tarinat kaukaisista maista rahdatuista raaka-aineista koulujen ja vanhainkotien ruokalinjastolle ovat tulleet jo liian tutuiksi. Ja teidenkin auraus tulee usein kaukaa ja kaikki hankinnat tehdään vain halvimman hinnan mukaan usein kasvottomille suurille yrityksille.

Usein syylliseksi laitetaan hankintalaki. Se onkin osaltaan varmasti syyllinen, mutta isolta osalta syytä voi etsiä myös hankintaosaamisesta. Tähän ollaan nyt hakemassa helpotusta, kun hankintoja ollaan uudistamassa kilpailutuksen kriteerein. Uudistuksen taustalla on jo EU:ssakin havaittu huoli siitä, että kunnat tulkitsevat joustamattomasti vuonna 2004 voimaan astuneita hankintadirektiivejä. Peruslähtökohta ollut se, että kaikki julkiset palvelut ja tavarat, jotka ylittävät tietyn hintatason, tulee kilpailuttaa kunnan toimesta.

Nykyisillä kilpailutuskriteereillä tavanomaisesti vain hinta on ratkaissut. Tämä on johtanut siihen, että lähes aina isot yritykset voittavat pienten ja keskisuurten yritysten jäädessä taka-alalle. Hankinnassa ei ole huomioitu myöskään laatua ja ruuassa makua eikä ympäristö- tai sosiaaliseikkoja. Esimerkiksi juuri tuo maito tai perunat kouluruokailuun on voitu tuoda kaukaakin jopa joskus ulkomailta, koska hinta on ollut halvin. Tai pyykkejäkin jossain vaiheessa kuljettiin Suomesta Viroon vain pestäväksi. Tai kilpailutuksessa ei ole otettu huomioon, että mahdollisesti lähialueen viljelijäkin voisi raaka-aineet toimittaa, tuoreena ilman viikkojen varastointiaikaa tai tuhansien kilometrien kuljetusmatkaa.

Nyt uudistus tuo kilpailutukseen lisää valvontaakin, joka tapahtuu jatkossa reaaliaikaisesti. Kunnissa on koettu ongelmalliseksi se, että valvonta tapahtuu vasta valitusten kautta. Kilpailutusten muuttuessa nyt niin, että yksiselitteistä voittajaa voi olla vaikeaa löytää, uskotaan markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrän lisääntyvän. Tätä ehkäisemään tulee ennenaikainen viranomaisvalvonta.

Uudistetut hankintakriteerit on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden helmikuussa. Ensisijaisena lähtökohtana on saada kilpailuttajat, eli julkiset tahot, ymmärtämään miten kilpailutuksessa voidaan ottaa huomioon muukin kuin hinta. Kilpailutukseen voidaan laatia ehtoja, joiden kautta pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus tuottaa palveluita tai tavaroita julkiselle sektorille. Maantieteellisen sijainnin perusteella tuottajan valitseminen ei ole uudistuksenkaan jälkeen mahdollista, mutta kilpailutusta suunniteltaessa voidaan päättää, että esimerkiksi tuote, jolla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki, esimerkiksi lyhyt kuljetusmatka, voittaa. Ja olen varma, että mm. tuoreuden, ympäristövastuun ja sosiaalisten kysymysten noustessa kilpailukriteereiksi nähdään palvelun tuottajissa myös paikallisia yrittäjiä. Ehtoihin halutaan lisätä myös neuvotteluvaraa palveluntuottajan kanssa, prosessista halutaan vuorovaikutteisempaa sekä läpinäkyvämpää.

Uskonkin, että uudistus vaikuttaa mm. suomalaiseen ruuan tuottajaan positiivisesti. Vaikka ymmärrettävästi suoraan lähiruoka-kriteerin käyttäminen kilpailutuksen ehtona evättiin, näkyy tämä toivottavasti silti suomalaisilla tiloilla kysynnän ja mahdollisuuksien kasvuna. Olen useasti puhunut suomalaisen ruuan puolesta ja lähipalveluiden puolesta ja tämän direktiivin uudistustyötä on ollut ilo seurata. Palveluiden tilaaminen kunnissa vaati järkeistämistä on sitten kyse ruuasta tai vaikkapa rakentamisesta. Kilpailukriteerejä muuttamalla paikalliset pienemmätkin yritykset nousevat kilpailuun mukaan. Eivät välttämättä hinnalla, mutta laadulla ja maulla tai osaamisella ja paikallistuntemuksella. Tämä on tervehenkinen uudistus, muuten niin suppeille tuotteiden ja palveluiden tarjoajien markkinoille.

Timo Heinonen
kansanedustaja

Kommentit