Metsäsertifikaatti valttina maailmanmarkkinoilla tulevaisuudessakin

Kynästä, torstaina 17.10.2013

Metsien sertifiointi on Suomessa vapaaehtoista, mutta tästä huolimatta sen kannatus on korkea. Metsänomistajat sekä raaka-aineen ostajat pitävät sertifioituja metsiä luotettavina kestävän puun lähteinä. Metsäsertifioinnin suosiota selittää myös osaltaan se, että metsähoitoyhdistykset ovat tarjonneet jäsenilleen laadunvalvontajärjestelmän ryhmäsertifioinnin muodossa ja edun on saanut automaattisesti käyttöön jäsenyyden myötä ilman ylimääräisiä kustannuksia. Järjestelmällä on haluttu varmistaa kestävä metsien hoito sekä käyttö ja siitä valmistettavien tuotteiden, kuten paperin, alkuperän todentaminen. Sen ansiosta olemme voineet esimerkiksi seurata puuraaka-aineen matkaa tuotteiden arvoketjussa hakkuilta kaupanhyllylle. Ja tämähän on juuri sitä läpinäkyvyyttä, jota sekä kuluttajat, että tuottajat ovat halunneet määrätietoisesti lisätä.

Sertifikaatti perustuu kestävyyskriteereihin, joilla turvaamme metsäluonnon monimuotoisuuden, ekologisesti tärkeiden metsäalueiden suojelun, mutta myös metsien taloudellisen kannattavuuden. Kriteerit puoltavat paljon samoja asioita, joita olemme halunneet nostaa esille metsälain uudistuksessakin. Päällimmäisenä tarkoituksena on turvata asemamme maailman puutuotemarkkinoilla. Haluamme tulevaisuudessakin kuulua ensiluokkaisen puuntuottaja maiden kärkijoukkoon. Sertifioimalla metsänsä turvaa metsänomistaja myös selustastansa tulevaisuuden varalle. Sertifioidulle puulle on kysyntää paikallisilla markkinoilla ja maailmanlaajuisesti sertifioidusta puutavarasta on jo pulaa. Ja mitä suurempi joukko metsänsä sertifioi, niin sitä suurempi hyöty siitä on mahdollista saada.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita metsätalouteen liittyviä uudistuksia, merkittävimpänä uudistuksena sertifikaattijärjestelmää koskien voidaan pitää metsänhoitoyhdistyslain muuttumista. Metsänhoitoyhdistyslain muuttuessa siten, että niin sanotut pakkojäsenyydet poistuvat, muuttuu tilanne myös sertifikaattien osalta. Tulevaisuudessa metsänomistaja saa itse päättää mihin yhdistykseen kuuluu, vai kuuluuko ollenkaan. Metsänhoitoyhdistyslain muuttuminen ja sen perustan uudelleen rakentaminen on ollut odotettu uudistus, jota lämpimästi itsekin kannatan. Mutta uudistuksessa on myös kääntöpuolensa. Jäsenyyden pakon poistuessa voi käydä niin, että metsänomistajat jäsenyydestään luopuessaan luopuvat myös tahattomasti sekä huomaamatta sertifikaattijärjestelmästä. Todennäköisesti osa metsänhoitoyhdistyksen jäsenistä ei edes tarkalleen tiedä, mitä kaikkea jäsenyys tarjoaa. Varsinkin nykymaailmassa, jossa metsät ovat yhä useammin perittyjä eivätkä enää näyttele näille metsänomistajille välttämättä merkittävä tulonlähdettä, voi asioihin perehtyminen jäädä. Näissä tilanteissa, ja uuden lain astuessa voimaan olisikin tärkeää, että kaikki metsänomistajat ymmärtäisivät metsien sertifioinnin tärkeyden. Se on loppujen lopuksi kustannuksiltaan alhainen, kun vertaa metsästä saataviin tuottoihin ja siihen turvaan, minkä se antaa ailahteleville maailmanmarkkinoille.

Meillä on käytössä kaksi sertifiointijärjestelmää, PEFC sekä FSC. Pääsääntöisesti järjestelmissä ei ole suurta eroa, mutta painotukset FSC:ssä suuntautuvat enemmän luontoarvojen säilyttämiseen, kun taas PEFC:ssä standardit nojautuvat sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Näistä PEFC on merkittävästi suurempi ja noin 95 % talouskäytössä olevista metsistämme on tämän sertifikaatin alla. Tästäkin johtuen PEFC on aloittanut tämän vuoden aikana omien standardiensa päivittämisen. Järjestö näkee, että uudistamalla sertifikaattijärjestelmää he pystyvät säilyttämään järjestelmän asettaman vaatimustason. Sertifikaatin tulee olla ennen kaikkea uskottava, mutta myös toteuttamiskelpoinen. Tällöin vaatimukset metsänomistajille eivät voi olla kohtuuttomia.

Sertifikaatit ovat metsänomistajaliittojen omistuksessa, mutta ne saavat käyttöönsä metsänhoitoyhdistyksen kautta ryhmäsertifiointimallilla. Uuden lain tullessa voimaan on mahdollista, että ryhmäsertifiointia tarjoavien tahojen määrä ja rakenne muuttuvat tulevaisuudessa. On myös huomioitava, että jos monet metsänomistajat jättävät metsäsertifikaatin niin sertifioidun metsäpinta-alan kattavuus laskee. Sertifioinnin arvohan kuitenkin määräytyy sen mukaan, kuinka laajasti se on käytössä eri puolilla maatamme. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa siihen, että lain astuessa voimaan sertifioidun metsän osuus markkinoille tarjottavasta raaka-aineesta romahtaa merkittävästi ja vaikuttaa näin ostajien taholla myös tarjottavaan hintaan. On myös havaittavissa, että tulevaisuudessa sertifioinnin merkitys kasvaa metsätaloudessa. Puun jatkojalostuksen kehittyessä ja ekologisten arvojen jatkaessa nousuaan sertifikaatilla varmistettu, vastuullisesti tuotettu puutavara tarjoaa hyötyä ennen kaikkea omistajalleen, mutta myös kuluttajalleen.

Metsätalous on aina ollut merkittävässä asemassa kansantaloudessamme, tästä on kiittäminen vahvaa suomalaista metsäosaamistamme. Suomalainen puu on tehnyt kauppansa maailmalla ja se tunnetaan siellä. Huolehditaan, että näin on myös jatkossa. Huolehditaan, että jätämme sekä ekologisesti, että taloudellisesti arvokkaat metsät meitä seuraaville sukupolville.

Timo Heinonen
kansanedustaja
eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen

Kommentit