Yön sateet takana. Heinäkuu kääntyy näin jo kohti viimeisiään. Viimeistä viikkoa siis viedään ja se tarkoittaa, että meillä Lopella vietetään kotiseutuviikkoa, mutta se tietää myös sitä, että Keski-Suomen sorateillä ajetaan rallia. Yksi minun suosikkiviikkojani siis vuodesta toiseen.
Tänään kalenteri oli myös tyhjä eli se tarkoitti lomapäivää ja vapaapäivää. Jos eilen illalla juoksulenkillä sadekin miestä kasteli niin tänään aamun kävelylenkin sai mennä ihan kauniissa kesäsäässä. Yön sateet siis väistyneet, taivas vielä vähän pohtii avautumistaan ja lämpökin taitaa sieltä pikku hiljaa palailla. Hellettäkin Pekka Pouta jo loppuviikkoon lupaili?
Päivällä piipahdin kotitorilla, missä tänään vietettiin hyvän ruuan päivää. StreetFood Festival täytti jälleen torimme hyvillä mauilla ympäri maailman ja väkeäkin oli kivasti herkuttelemassa. Hyviä tulisiakin makuja ja kivaa seuraa.
Tänään illalla sitten vielä 19. Lopen hautausmaakierros, missä aiheena tänä vuonna oli kokit, keittäjät ja kahvilat. Lopen nykyinen hautausmaahan on perustettu jo yli 200 vuotta sitten vuonna 1807. Se sijaitsee nykyisen kirkon ja kirkonmäen itäpuolella ja viimeksi hautausmaatamme on laajennettu 1960-luvun lopulla. Usein me loppilaiset puhummekin vanhasta puolesta ja uudesta puolesta, vaikka tuolla uudellakin alkaa ikää olla jo miespolven verran. Uusimpina hautausmaallemme perustettiin vuonna 2006 oma uurnalehto ja sitten 2019 sirottelualue. Ja aivan viimeksi kaunis hautausmaamme sai puhuttelevan Tyhjän sylin muistomerkin, mikä syntyi lohduksi lapsettomille ja lapsensa menettäneille.
Ja aina koskettava on myös hautausmaamme valkoisten sankariristien rivistö. Jokainen loppilainen sankarivainaja sai haustausmaallemme aikanaan oman valkoisen puisen ristin ja sitten myös Antti Salmenlinnan suunnitteleman Sankarimuistomerkin. Sankarimuurin laatoissa on 249 sankarivainajan nimet ja syntymä- ja myös kuolinpaikat. Itse sankarihautaan on haudattu 216 sankarivainajaa.
Aikoinaan myös Santa Pirjon eli Pyhän Birgitan kirkon eli Lopen vanhan kirkon lattian alla, mutta myös mäellä oli hautausmaa.
Lämmin kiitos kotiseutuyhdistys Loppi Seuralle jälleen hautuumaakävelystä ja
järjestelyistä Antti Koskimäelle ja Kalevi Nevanpäälle seuran ja seurakunnan väen kanssa. Hienoa paikallishistoriaa ja kauniita muisteloita ja tarinoita.
Kotiseudun kiveen hakattua historiaa.