Viime viikko meni ja se toivon torstaikin. Sota Ukrainassa jatkuu ja Putinin puheet ovat jälleen kerran alleviivaten osoittautuneet valheiksi. Valloitussotaa ei Venäjän diktaattori halua lopettaa ja kerta toisensa jälkeen hän onnistuu vedättämään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia ja myös EU:ta ja koko läntä. Tulee mieleen vanha Spede Pasasen sketsi: ”Mitäs sitten”. Enää ei riitä, että ollaan vihaisia ja tuimia.
Venäjän sotakassaan rahaa valuu edelleen öljystä. Virta hieman hidastui, kun hyökkäyssodan aloitusvuonna 2022 EU kielsi öljyntuonnin Venäjältä ja asetti öljylle 60 dollarin hintakaton barrelilta. Länsimaiden tankkereille asetettu hintakatto synnytti sitten tuon surullisen kuuluisan varjolaivaston ja sen käyttö ja toimet ovat sitten historiaa ja myös valitettavasti tulevaisuuttakin. Kaiken kaikkiaan öljynhinta on romahtanut. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa maailmanmarkkinahinta oli 120 dollarin luokkaa ja nyt se on asettunut tuonne lähelle 60 dollaria. Öljynhinnan romahdus on vetänyt mattoa koko Venäjän valtiontalouden alta. Jo nyt hinta on selvästi alle 70 dollarin, mille Venäjän valtiontalouden tulopuolen on kerrottu lasketun. Venäjä onkin joutunut paikkaamaan kassaansa syöden mm. hyvinvointirahaston varojaan merkittävällä tavalla.
Vaikka EU:n toimet saivatkin aikaan sen, että Venäjän Urals-öljyn hinta romahti ja asettui noin puoleen maailmanmarkkinoiden Brent-öljystä, niin sotakassaa sekin on onnistunut pitämään yllä. Ja samaan aikaan öljylle on löytynyt uusiakin asiakkaita ja se on hintaa ja kassavirtaa parantanut. Ero taitaa nyt olla hinnassa enää noin viidenneksen luokkaa.
Viime viikolla EU sopi 17. pakotepaketistaan ja sen myötä varjolaivastoon kirjattujen tankkereiden määrä nousee noin puolella aina 35o laivaan. No tämä toimii jollain tavalla, mutta on minusta myös vaarallistakin. Maailmalta nimittäin löytyy aina myös muita tankkereita ja pakotteiden myötä ne ovat aina vain huonompi kuntoisia ja miehistöltäänkin osaamattomampia.
Kuvituskuva
Öljyruuvi siis toimii, mutta nyt sitä pitäisi uskaltaa edelleen kiristää. Jo tammikuussahan Suomi, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro ehdottivat EU-komissiota alentamaan G7-maiden venäläiselle öljylle asettamaa 60 dollarin tynnyrihintakattoa.
Lännen tulisikin nyt muuttaa puheet teoiksi Iranin ja Venezuelan mallilla. Yhdysvaltalaissenaattorit Lindsey Graham ja Richard Blumenthal esittelivät viime kuussa mallia, missä USA asettaisi Venäjän öljyä ostaville maille 500 prosentin tuontitullit. USA:n molempia pääpuolueita edustavien senaattoreiden esityksen takana on jo nyt 50 senaattoria. Toimi olisi Venäjän sotakassan rahavirran kitkemiseksi tehokas ja toimiva, mutta toki sillä voisi olla vaikutusta myös länsiöljyn hintaan. Mutta nyt tämä isku länsimaiden on kestettävä, että jokaöiset Venäjän iskut Ukrainaan saadaan loppumaan.
”Jos isketään talouspakotteilla, kukaan ei kuole. Taloudellisesti joku voi haavoittua, mutta pitää miettiä mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei”.
Näin totesi Venäjän talouteen perehtynyt professori Kari Liuhto Turun yliopistosta Ylellä 18.5.2025. Nyt onkin syytä toivoa, että länsi on päättäväinen. Teot ovat kauneinta puhetta. Ja nyt pitäisi olla jo ihan jokaiselle selvää, että Venäjällä ja Putinilla ei ole halua rauhaan. Itseasiassa Putin näyttäisi näyttävän vain keskisormeaan Trumpille. Viikonloppuna Venäjä nimittäin iski Ukrainan ilmavoimien mukaan 273 droonilla Ukrainaan. Venäjän tekemä isku oli koko hyökkäyssodan laajin.
Ja onneksi myös määrätietoisia toimia tehdään. Tänään puolustusministerimme Antti Häkkänen (kok) julkisti tiedon siitä, että toimitamme Ukrainaan ampumatarvikkeita Venäjän jäädytettyjen varojen tuotoilla. Suomi on valittu yhdeksi toimeenpanijavaltioksi ja samalla on tehty sopimus Euroopan komission kanssa raskaiden ampumatarvikkeiden toimittamisesta Ukrainaan. Ampumatarvikkeita hankintaan yhteensä 90 miljoonalla eurolla suomalaiselta teollisuudelta, ja hankinta rahoitetaan Venäjän jäädytettyjen varojen tuotoilla Euroopan Rauhanrahaston (EPF) kautta. Toimituksen tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi tiedottaessaan uudesta päätöksestä, että ”Myös muu tukemme jatkuu edelleen vahvana. Kansallinen 660 miljoonan euron tukiohjelma yhdessä tämän kokonaisuuden kanssa nivovat kotimaisen teollisuuden entistä tärkeämmäksi osaksi kansallista Ukraina-tukeamme. Tämä on myös erinomainen osoitus suomalaisen puolustusteollisuuden kyvyistä ja siitä, että investoinnit ampumatarviketuotannon kasvattamiseen alkavat näkyä tuotannossa”.
….
Kello 23.53 ja ehdin vielä tänne päivää päättelemään. Tänään pitkä ja vauhdikas päivä. Siihen mahtui yksi lehtihaastattelu, kunnanhallitus ja luottamuspaikkaneuvottelut ja ehdinhän minä myös aamuvarhaisella hevosenkin selkään. Tehokkaat tunnit siis. Ja nyt vielä voitokaspeli Leijonilta! Hyvä päätös tälle päivälle.