Puolitoista vuotta Venäjä on moukaroinut ankarasti Ukrainaa. Lukuisat venäläisten iskut ovat kohdistuneet siviilikohteisiin kuten asuntoihin, kouluihin ja jopa sairaaloihin. Venäjän julma hyökkäyssota itsenäisyydestään kiinnipitävää Ukrainaa vastaan on usein äitynyt sotarikoksiksi ja sodan alkeisimmatkin säännöt on hylätty. Venäjä on myös peitellyt ja salaillut sotaansa maansa kansalaisilta ja jopa sodasta puhuminen Venäjällä on tehty kielletyksi. Julmuuksista ja sotarikoksista ei ole saanut puhua eikä edes sodasta.
Ukraina on käynyt samaan aikaan oikeutettua puolustussotaa. Maa on taistellut vapauttaakseen siltä vallatut Itä-Ukrainan maa-alueet ja Krimin. Tosiasia nimittäin on se, että jos Ukraina lopettaa taistelut, niin Ukrainaa ei enää ole, mutta jos Venäjä lopettaa taistelut, sota päättyy.
Kesän aikana on iskuja nähty kasvavassa määrin myös Venäjän maaperällä. Sota on tullut myös venäläisten arkeen ja silmieneteen. Enää Putin ja hänen valtakoneistonsa ei siis pysty salaamaan sotaa, vaan iskut sen omalla maaperällä ovat arkiöistä.
Guardian uutisoi esimerkiksi viime yöltä laajoista drooni-iskuista ainakin kuuteen eri kaupunkiin Venäjällä. Iskuja on kuvattu suurimmaksi Venäjän maaperällä sodan syttymisen jälkeen. Yksi kohde on ollut Pihkovan lentokenttä vain noin 50 kilometrin päässä Viron rajasta. Venäjän valtionmedia TASS on kertonut ainakin neljän Iljušin Il-76-kuljetuskoneen tuhoutuneen iskussa. Lentokenttä pysynee suljettuna koko alkaneen päivän.
Viime yö toi sodan Moskovan lisäksi ainakin Orjolin, Brjanskin, Rjazanin ja Kalugan alueiden ylle. Silmiä ei voi enää venäläisetkään maansa johdon ja sotilaidensa toimilta sulkea. Tosiasiat tulee heidänkin tunnustaa.
Joku voi kysyä, että onko oikein, että Ukraina tai sitä tukevat tahot tekevät iskuja Venäjän maaperälle? Itse vastaan, että iskuja ei tapahdu, jos Venäjä päättää lopettaa sodan. Ukrainalla ei ole pienintään tarvetta eikä edes halua hyökätä Venäjän maaperälle tai Venäjää vastaan. Ukrainalla on kuitenkin katkeamaton ja luja, periksiantamaton halu puolustaa vapauttaan, itsenäisyyttään ja isänmaataan.
Ja tässä vapaustaistelussaan Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen avun ja enemmänkin. Viime viikolla maamme päätti omasta jo 18. apupaketista Ukrainalle. Emme ole tarkasti apupakettien sisältöjä julkistaneet, mutta julkisuudessa sisältöjä on kuvattu mm. ”tappavaksi” ja ”järeäksi”. Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin.
Nyt elokuussa päätetty puolustustarvikeapulähetys Suomelta Ukrainalle on jo kahdeksastoista. Lähetyksen sisältämien suorituskykyjen korvaamisen arvioidaan maksavan maallemme noin 94 miljoonaa euroa. Kaikkien Suomen Ukrainalle toimittamien puolustustarvikepakettien korvattava arvo on nyt noin 1,3 miljardia euroa. Maamme Ukrainalle antaman materiaaliavun kokonaisarvo kaikki mukaan lukien on kohonnut jo yli 1,9 miljardiin euroon.
Eilen myös Yhdysvallat kertoi seuraavasta aseapupaketistaan Ukrainalle. Ulkoministeri Antony Blinken kertoi, että nyt USA lähettää Ukrainaan 250 miljoonan dollarin edestä lisäapua.
Samaan aikaan länsi valmistelee hävittäjien antamista Ukrainalle ja lentäjien kouluttamista. Esimerkiksi Tanskassa on nyt 70 ukrainalaista saamassa F-16-koulutusta. Ukraina on saamassa päätösten myötä nyt jopa 61 F-16-hävittäjää. Meillä hävittäjiä on itsellämme reilu 60 eli määrää voidaan pitää siis varsin merkittävänä myös Ukrainan puolustamisessa. Jo keväällä Slovakia ja Puola kertoivat antavansa Ukrainalle yhteensä 41 MiG 29 -hävittäjää. Osana länsiapua Ukraina alkaa valmistaa nyt myös Ruotsissa kehitettyjä CV90-rynnäkköpanssarivaunuja ja varmasti erilaisia muitakin päätöksiä on vielä tulossa.
Ja myös meillä tulee selvittää erilaisia malleja auttaa Ukrainaa. Tarvittaessa on syytä myös tehdä lainsäädäntömuutoksia täysimääräisen ja -mittaisen avun varmistamiseksi.
Sillä Ukraina ei taistele vain omasta itsenäisyydestään vaan koko vapaan maailman puolesta.
…
Alkuviikko on mennyt aluehallinnon OmaHämeen asioiden ja myös kotikunnan valtuustoseminaarin parissa. Nyt keskiviikko ja jälleen tulee vettä. Mutta ehkä sitä kuivan kesän jälkeen on hyvä hieman saadakin.