Jenni Haukio: Sinun tähtesi täällä – Vuodet tasavallan presidentin puolisona
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puolison Jenni Haukion muistelmateos yhdestätoista vuodesta presidentin puolisona oli odotettu. Se oli myös yllättävä, sillä presidenttipari on ollut yksityisyydestään erityisen tarkka. Nyt Jenni Haukio omassa teoksessaan raottaa tätä ovea ja tekee sen taitavasti.
Itse sain tutustua Jenniin kokoomuksen toiminnassa. Ja samoin Sauli Niinistöön. Toki eri tapahtumissa ja erilaisissa rooleissa, mutta yhdistävänä tekijänä oli yhteinen puolueemme ja yhteinen aate. Kun heidän suhde myöhemmin tuli julkiseksi, niin olen monesti pohtinut, että miten ainutlaatuinen pari heistä syntyikään – kahdesta suuresti arvostamastani henkilöstä – persoonasta. Ystävyytemme on kantanut nämä vuodet. Ystävyys, mikä on pitänyt sisällään työasioita, mutta myös muuta. Mutta pidän sen oven nyt kiinni.
Mutta halusin tämän pienen taustan tähän kertoa, sillä tässä valossa itse kirjaa odotin ja kirjaa myös luin. Suurella mielenkiinnolla. Odotuksella.
Puolueemme viestintäpäällikkönä työskennelleen Jenni Haukion elämä muuttui, kun hän avioitui tammikuussa 2009 silloisen eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön kanssa. Muutamaa vuotta myöhemmin Haukio oli Tasavallan presidentin puoliso. Elämä muuttui vielä enemmän. Näitä vuosiaan – kahta kautta – presidentin puolisona ja rinnalla, mutta myös omana aktiivisena toimijana, Haukio kuvaa ja käsittelee kirjassaan.
Kirjaa näytti aika moni muukin odottaneen sillä WSOY:n julkaiseman kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun jo kirjan ilmestymispäivänä 29.5.2023 Nyt tätä kirjoittaessani elokuun lopussa kirjaa on myyty jo yli 50 000 kappaletta. Ja en yhtään ihmettele.
Aikanaan itse ihastuin jo Jennin runoihin, kun hänen runokirjansa ilmestyivät. Ne ovat luettuina kirjahyllyssämme. Käytettyinä ja käytössä. Sama hänen taitava sanankäyttö ja kynänjälki näkyy myös tässä asiaproosaisessa muistelmateoksessa. Kirja on äärimmäisen mukavaa – helppoakin – luettavaa ja myös kieleltään rikasta ja tunteita herättävää. Meillä on kaunis kieli ja hienoa, että sitä myös tällä tavalla vaalitaan ja käytetään. Kuuntelin myös kirjaa osittain äänikirjana. Haukio itse lukee rauhallisella ja lämminhenkisellä äänellään kirjansa ja tekee sen hyvin. Tällaiset kirjat pitääkin kirjan kohteen – tässä tapauksessa myös kirjoittajan – itse lukea. Voin lämpimästi suositella siis myös tämän kirjan äänikirjaversiota.
Ja toki erityiseksi tämän kirjan tekee juurikin se, että näitä tunteita, tapahtumia ja kokemaansa sanoittaa siinä itse kokija kirjansa kirjoittajana. Kirjoittajan asema luonnollisesti myös näkyy kirjassa, mutta tuo siihen minusta enemmän kuin rajaa. Toki pohdin, että jäikö jotain kuitenkin sanomatta?
Sinun tähtesi täällä on myös tietokirja. Kirjassa kuvataan varsin tarkasti tapahtumia ja koettua presidentinpuolisona. Ja tapahtumia kahteen presidenttikauteen mahtuu paljon; Haukio on toiminut lukuisten tapahtumien suojelijana, ainutlaatuisen Tampere-talon Itsenäisyyspäivän vastaanoton suunnittelijana, lukuisten valtiovierailujen emäntänä jne. Ja Jenni Haukio tulee jättämään vahvan jälkensä tässä roolissa myös maamme historiaan. Ja tämä kirja on myös asemassaan ainutlaatuinen – uraauurtava.
Merkillepantavaa tässä ”työssä” on se, että Jenni Haukio on antanut maallemme kaksitoista vuotta presidentinpuolisona palkatta. Ja itseasiassa tämä työ ei ole kerryttänyt hänelle myöskään eläkettä. En tiedä miksi tätä pitäisi kutsua – ei talkooksi -, mutta ehkäpä saaduksi sydämen työksi isänmaalleen? Mikään ei nimittäin tähän työhön ja tehtävään presidentinpuolisoa velvoita, mutta Haukio kyllä antaa kiitollisena kokemastaan ymmärtää, että tähän työhön kannattaa kaikkien siihen pääsevien antautua. Uskon todella tämän.
Kirja on täynnä vahvoja tunteita. Jenni Haukio kirjoittaa kauniisti ja kunnioittavasti lotista ja sotiemme veteraaneista, mutta ehkä koskettavimmat ovat lopulta luvut Lennusta. Kansakunnan suosikki koirasta. Kirjassa Jenni Haukio kertoo miten ihmiset eivät aina tunnistaneet häntä, mutta Lennusta totesivat, että ”sinulla on samalainen koira kuin presidentillä”. Eivät tunnistaneet lenkittäjää :). Lennulla oli myös salanimi ”Aksu”, mitä joskus oli käytetty ettei henkilöllisyys olisi paljastunut. Ja myös lenkeillä ”lippalakki, pipo ja aurinkolasit ovat jo vuosia olleet arkielämäni korvaamattomia varusteita”. Mutta ”useimmiten Lennu toki oli Lennu myös tuntemattomille esittäytyessä”.
Ihmisen luotettava ystävä.
Samassa yhteydessä kirjassaan Jenni Haukio kirjoittaa hyvin siitä, että ”hän ei ole toinen henkilö siviilihenkilönä”, mutta tästä huolimatta keskusteluissa piti aina ottaa huomioon se, että keskustelun sisältö saattoi hyvinkin joutua julkisuuteen esimerkiksi sosiaalisen median kautta. ”Erityisen raskasta oli joutua olemaan varuillaan jokaisen elämään tavalla tai toisella tulevan uuden ihmiskontaktin kanssa”. Jatkuvan valvovan ja seuraavan silmän alla ei pariskunnan tarvinnut kuitenkaan olla niinä ”harvinaisina hetkinä rajattoman aavan siintäessä edessä ja sulautuessa horisontissa suoraan kirkkaansiniseen taivaaseen”, kun pariskunta sai olla Jennin vanhempien mökin läheisyydessä Selkämeren saarissa.
Jenni Haukio käy kirjassaan muistelmien tapaan läpi valtiovierailuja, valtion päämiesten vastavierailuja Suomeen ja kuvaa hetkiä tavalla, jota lähemmäksi ei meistä taida juuri kenelläkään olla mahdollisuutta muuten päästä. Hän avaa ovea hieman Mäntyniemeen, Presidentinlinnaan ja nyt remontissa olevaan Kultarantaan. Sielläkin Jenni Haukion käden jälki tulee näkymään tulevaisuudessa nimenomaan historiaa kunnioittavalla tavalla. Paikka on nimittäin presidenttiparilla aina vain lainassa ja nyt se ojennetaan seuraajalle sellaisessa kunnossa millaiseksi se aikanaan luotiin. Arvostan.
En tämän enempää kirjasta paljasta, mutta suosittelen sen lukemaan tai kuuntelemaan.
Teos Sinun tähtesi täällä on nimittäin ainutlaatuinen.
Ja tuon puhuttelevan – moniulotteisen ja -tarkoituksellisen – nimen kirjalleen Haukio on ottanut suosikkirunoilijansa Mirkka Rekolan (1931-2014) runosta teoksesta Tuulen viime vuosi vuodelta 1974. Samaan runoon hän muuten viittasi jo aiemmin toimittamassaan runoantologia Katso pohjoista taivasta -teoksessaan (2017). Tuolloin hän totesi kyseisestä runosta, että…
”Koko tuo teksti on hengästyttävän kaunis. Siihen kiteytyy jotain minun mielestäni kaikkein olennaisinta ihmiselämään liittyvää, eli halu tulla rakastetuksi ja rakastaa”.
Nämä kaksitoista vuotta Haukio oli tähti – miehensä tähden valintoja tehnyt.
”Joku airut voisi sinulle sanoa
ettet erehtynyt maailmasta,
maailma sinusta,
mitä eroa sillä on:
liekki
joka menee läpi
niin terävänä ettei sitä erota.
Liekinmuotoinen on tuo kuusi,
pystyynnostettu vene, kokkopuu.
Ja tulee suuri sade, kaikki peittyy.
Joku oli sinun tähtesi täällä, joku oli.”