Vastuunkantajia arvostellaan tänään, mutta huomenna kiitellään.
Palaan tähän otsikkooni kohta. Sitä ennen kuitenkin lyhyesti päivästä. Aikamoisen flunssan Lapin kevättalvi minulle järjesti. Pitkät yöunet ja särkylääkkeet kuitenkin nostivat miehen aamulla kuuden aikaan ylös ja vetämään internaattivaiheen harjoituksemme loppuneuvottelua. Saimme erinomaiset palautteet kaikkien hallinnonalojen opettajilta ja minä myös kokonaisuuden johtamisesta ja vetämisestä. Jäi siis hieno fiilis neljän päivän tiukasta harjoituksesta.
Tänään sitten vielä tutustuminen ja kiitos- tai päätöskahvit Sotilaskodissa ja sitten kotia kohden. Itse tulin Finnairilla, mutta ei sekään riittänyt. Olin eduskunnalla vasta puoli viideltä ja näin äänestykset jäivät (huom! luvan kanssa) tänään väliin. Halusin kuitenkin mukaan kyselytunnille ja täysistuntoonkin vaikkakin hieman toipilaana.
Kyllä se tästä.
…
Mutta vastuunkantajia kiitellään…
Näin se vaan menee. Ja ainakin minä otan mieluummin vastaan kritiikkiä ja arvostelua siitä, että laitamme tämän maan taloutta kuntoon kuin siitä, että meitä syytettäisiin vastuuttomuudesta ja velaksi elämisestä. Ja vielä lapsemmekin arvostelisivat.
Pääministeri Jyrki Katainen totesikin, että ”Me hoidamme omat asiamme kuntoon ja vielä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.” Ja hän myös kiitteli kuuden puolueen yhteistyötä ja tahtoa ja osaamista tehdä ratkaisuja.
Liitän tuohon alle hyvän yhteenvedon budjetista. Palaan siihen itse kommentein ja painotuksin tässä lähiaikoina, mutta tässä nyt teille kaikille faktat.
***************************
Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä ja lisäbudjetista:
Velkaantuminen pysäytetään, työllisyyttä ja kasvua tuetaan
Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetista. Suomen kansantalous kohtaa tulevina vuosina useita merkittävä haasteita johtuen väestön ikääntymisestä ja keskimääräistä matalamman talouskasvun ajasta. Nyt tehtävillä päätöksillä hallitus toteuttaa pitkäjänteistä vakautta edistävää talouspolitiikkaa, joka vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä ja tasapainottaa valtiontaloutta.
Ohjelmassaan hallitus on asettanut tavoitteekseen valtion velkasuhteen kääntämisen laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus parantaa työllisyyttä, vauhdittaa taloudellista kasvua ja lisää verotuloja sekä toteuttaa menosäästöjä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Pitkän aikavälin vakauden saavuttaminen julkisessa taloudessa edellyttää ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat työurien pidentäminen ja kuntauudistus. Osana kehysriihen päätöksiä hallitus on sopinut mittavista uudistuksista, jotka vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen pääsääntöisesti pitkän ajan kuluessa. Linjaukset työurien pidentämisestä vaikuttavat suoraan julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden vuoden keskimääräinen lisäys työuraan pienentää kestävyysvajetta yhdellä prosentilla eli runsaalla kahdella miljardilla eurolla. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksen mukainen kokonaisesitys pidentää työuria keskimäärin reilulla yhdellä vuodella.
Sopeutustoimet edellytys velkaantumisen pysäyttämiselle
Julkisen talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen kurominen umpeen edellyttävät työllisyys- ja kasvupanostusten ohella mittavia sopeutustoimia. Hallitus uudistaa talouden rakenteita niin, että edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat.
Hallitusohjelmaan kirjatut toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa yhteensä noin 2,5 miljardilla eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Talouden näkymät ovat synkentyneet ja tarvitaan merkittäviä lisäsopeutustoimia, jotta valtion taloudenpidolle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan ja velkaantumiskehitys pysäytetään. Näiden lisäsopeutustoimien tavoitteena on entisestään kohentaa valtion rahoitusasemaa yhteensä noin 2,7 miljardilla eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä.
Sopeutustoimet kohdistuvat sekä valtion tuloihin että menoihin. Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla.
Verotuksessa huomioidaan kasvu ja oikeudenmukaisuus
Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset ovat ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisella 2013–2014 ja arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksilla. Vuonna 2014 ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopuminen kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja vajaalla 800 miljoonalla eurolla ja arvonlisäverojen kiristys nettomääräisesti vajaalla 750 miljoonalla eurolla. Varainsiirtoveron muutoksilla kerätään yhteensä 80 miljoonaa euroa. Pienituloisimpien ihmisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä kaikkein pienimpien palkkatulojen luokassa. Myös perusvähennystä korotetaan. Näillä toimilla kavennetaan myös tuloeroja.
Kasvun tukemiseksi hallitus valmistelee tehokkaita verokannusteita, jotka otetaan käyttöön jo vuoden 2013 aikana.
Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi säädetään T&K-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu T&K-henkilöstön palkkakustannuksista. Pääomasijoittamisen kasvukannusteelle ja T&K-kannustimelle asetetaan minimi- ja maksimimäärät. Pääomasijoittamisen kasvukannustin säädetään koskemaan vain luonnollisten henkilöiden pieniin yrityksiin tekemiä vähemmistösijoituksia. Investointien lisäämiseksi säädetään teollisuudelle kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti.
Lisäksi otetaan käyttöön määräaikainen kasvukannustin, jonka kautta yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Riskinottoa lisätään myös nostamalla listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama määräajaksi 80 prosenttiin.
Verotuksen kantavia periaatteita ovat oikeudenmukaisuus ja talouskasvun sekä työllisyyden tukeminen. Erityisesti vaikeana taloudellisena aikana on perusteltua kohdistaa suurempi rasitus niille, joiden veronmaksukyky on korkealla tasolla. Hallitus kiristääkin yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien ansiotuloverotusta luomalla ansiotuloverotaulukkoihin uuden veroluokan. Myös yli miljoonan euron perintöjen verotusta kiristetään ja suurten eläkkeiden verotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Näillä solidaarisuusveroilla lisätään valtion verotuloja arviolta 115 miljoonalla eurolla.
Työurien pidentämiseen hallitus kannustaa lisäämällä kaikkiin vapaaehtoisen eläketurvan kohdistuvien vakuutuksen maksujen veroetuihin ehdon, että eläke-etua voi saada vasta eläkeiän yläikärajasta. Muutos ei koske takautuvasti vanhoja sopimuksia. Maatalouden luopumistukijärjestelmän ehtoja tarkistetaan 2013 lähtien luopumistapojen osalta ja 2014 alkaen sukupolvenvaihdosten ikärajoja nostetaan.
Energiaverotuksessa jatketaan vähäpäästöisyyteen kannustamista korottamalla maltillisesti veron koostumuksen CO2-komponenttia. Kilometrikorvausten ylikompensaatiota purkavilla rakenteellisilla muutoksilla kerätään noin 70 miljoonaa euroa.
Poikkihallinnollisella harmaan talouden vastaisella toimenpideohjelmalla hallitus tavoittelee 300 miljoonan euron vuotuisia lisätuloja. Tätä verotulojen lisäystä ei ole kuitenkaan sisällytetty ennusteeseen johtuen siitä, että konkreettiset toimet ja esitykset verotulokertymän lisäämiseksi ovat vielä valmisteilla. Hallitusohjelman mukainen pankkivero otetaan käyttöön vuonna 2013 ja ns. windfall-vero vuonna 2014. Näiden on oletettu käyttöönoton jälkeen kasvattavan verokertymää vuositasolla yhteensä 340 milj. euroa.
Yhteiskuntatakuulla torjutaan nuorisotyöttömyyttä – työnteon kannustinloukkuja puretaan
Haastavassa taloustilanteessa kehysratkaisujen on muodostettava luottamusta vahvistava kokonaisuus. Suomen tulevaisuuden näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan lisääminen ja talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen nousevat tällöin talouspolitiikan keskiöön.
Erityisesti hallitus painottaa nuorille suunnattujen toimenpiteiden tärkeyttä. Nuorissa on laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Nuorten auttaminen koulutuksen ja oppisopimusten kautta kiinni työelämään on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnan arvokkaimpia tehtäviä.
Poikkihallinnollinen nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Tulevalla kehyskaudella 60 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä puolet kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön ja puolet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja vuosina 2014–2016 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen.
Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 19,5 milj. euroon vuosina 2013 – 2015 ja 11,5 milj. euroon v. 2016. Määrärahalisäyksellä pyritään toiminnan turvaamiseen.
Myös vuoden 2012 lisätalousarviossa on useita työllisyyttä ja kasvua tukevia toimenpiteitä. Hallitus esittää työllistämis-, koulutus- ja erityistoiminen määrärahaan 24 miljoonan euron lisäystä. Samoin ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelupaikkojen määrärahoihin ehdotetaan korotusta.
Lisätalousarviossa ehdotetaan lisäksi määrärahojen lisäyksiä koulurakennusten ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden vuonna 2012 alkaviin korjaushankkeisiin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kaivosteollisuuden tukemiseen ehdotetaan Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen kautta samoin 30 miljoonan euron lisäystä.
Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja työnteon kannusteiden parantamiseksi hallitus ottaa käyttöön useita uusia toimenpiteitä. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen osalta madaltaa työllistymisen kynnystä ja vähentää perheiden köyhyyttä.
Hallitus toteuttaa myös pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa hallitusohjelman mukaisen kokeilun, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle. Kokeilun yhteydessä toteutetaan nk. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Lisäksi asumistuen tarkistusjaksoa pidennetään kokeiluluonteisesti 6 kuukauteen. Lisäksi selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön työttömän verokortti.
Opintotukeen tehdään kustannusneutraali uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2014 alusta. Uudistuksen tavoitteena on lyhentää opiskelijoiden valmistumisaikoja parantamalla opintotuen kannustavuutta. Myös perhevapaita koskevat uudistukset valmistellaan vuoden 2012 aikana.
Menosäästöt toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti
Menosäästöjä hallitus toteuttaa yhteensä noin 1,2 miljardin euron edestä. Säästöt toteutetaan niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulo turvataan.
Suurimmat säästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten että taso vuonna 2015 on 520 miljoonaa alempi. Toisaalta hallitus suuntaa kunnille merkittävästi tukea. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. Vuosina 2014 – 2015 kunnille suunnataan korotettu yhteisöveron jako-osuus sekä pyritään ohjaamaan jäteveron tuotto kunnille. Kokonaisuudessaan kunnille ohjataan lisäverotuottoja yli 260 milj. euroa vuodessa.
Sosiaaliturvaa ei leikata ja sen indeksikorotukset toteutetaan. ALV-kannan nousuvuonna sosiaaliturvaan tehdään koko vuoden arvioitua indeksikorotusta vastaava korjaus jo vuoden puoli välissä pienituloisten ostovoiman tukemiseksi.
Lapsilisät säilytetään nykytasolla ja niiden indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013 – 2015.
Yksityisen hoidon sairausvakuuskorvauksia alennetaan. Yliopistoindeksi ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013. Ministeriökohtaiset menosäästöt vuoden 2015 tasossa on kirjattu hallinnonalakohtaisissa poiminnoissa.
Kasvupanostuksia uuden yritystoiminnan tukemiseksi
Hallituksen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä innovatiivisten, nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten määrää. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoja kohdistetaan hallitusohjelman mukaisesti työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimiin.
Vuoden 2012 lisätalousarviossa Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä rajaliikenteen, kaupan ja matkailun kasvuedellytysten parantamiseksi ehdotetaan 11,3 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Kehyskaudella liikennehankkeissa keskitytään erityisesti vähäpäästöisyyttä, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kasvua edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehysriihessä hyväksyttiin hallituskauden suuret hankkeet vuosille 2012–2016. Ohjelman koko on 1,0 miljardia euroa ja se sisältää mm. seuraavat hankkeet: E18 Hamina-Vaalimaa, E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue, Vt 3 Tampere-Vaasa (Laihian kohta), Vt 5 Mikkeli-Juva, Vt 6 Taavetti-Lappeenranta, Vt 8 Turku-Pori, Riihimäen kolmioraide, Ylivieska – Iisalmi – Kontiomäki ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, Rauman meriväylä, Kehä I:n parantaminen, Helsinki-Riihimäki -rataosan kapasiteetin lisääminen, E 18, Kehä III:n kehittäminen, Vt 22 Oulu-Kajaani, Vt 4 Rovaniemen kohta, tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen sekä Helsingin ratapihan parantaminen.
Hallitus teki myös periaatepäätöksen Pisara-radan toteuttamisesta, Riihimäki-Pasila radan 2. vaiheesta, Imatra-Luumäki kaksoisraiteesta sekä ratavälin parantamisesta Imatralta Venäjälle.
Työeläkejärjestelmän vaikutukset ja kestävyys arvioidaan
Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksen mukaisesti hallitus toteuttaa laajan arvion nykyisen eläkejärjestelmän vaikutuksista ja kestävyydestä, jonka pohjalta työeläkejärjestelmän uudistuksesta päätetään. Tarkastelun lähtökohtana pidetään 62-vuotiaan elinajan odotetta, jollei muusta sovita. Lainsäädännön perustaksi työmarkkinaosapuolet neuvottelevat eläkejärjestelmän uudistuksen, jossa neuvottelujen kohtaan ovat eläkejärjestelmän ikärajat, varhaiseläkejärjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika, perhe-eläke, palkansaajamaksun vähentäminen eläkepalkasta, eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen, indeksit ja eläke-etuudet turvaavat maksukehitys. Näitä neuvotteluja jatketaan välittömästi. Selvitys toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja uudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017.
Työurasopimuksessa on useita työuria pidentäviä toimia, jotka tulevat voimaan vuoden 2014 alusta. Erityisesti pätkätyöntekijöiden työmarkkina-asemaa tuetaan lyhentämällä ansiopäivärahan työssäoloehtoa 8 kuukaudesta 6 kuukauteen. Ansiopäivärahan kestoon tulee muutoksia, jotka riippuvat työhistorian pituudesta ja työnhakijan osallistumisesta aktiivitoimenpiteisiin. Näin pyritään kannustamaan työnhakijoita osallistumaan esimerkiksi koulutukseen ja tukitöihin. Myös työterveyshuoltoon ja työhyvinvointiin tehdään merkittäviä työuria pidentäviä panostuksia. Osana työurasopimusta on lisäksi sovittu varhennetun vanhuuseläkkeen poistamisesta ja osa-aikaeläkkeen ikärajan korottamisesta 61 vuoteen vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneillä.
Vuoden 2015 alusta työttömyysturvaputken ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella 1957 ja myöhemmin syntyneiden osalta. Jatkossa kuitenkin 60 vuotta täyttäneellä ja sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston päättymistä oikeus saada työvoimaviranomaisen järjestelemä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi aikaa, että työssäoloehto uudelleen täyttyy. Näissä tapauksissa päiväraha määräytyy aiemman työsuhteen perusteella. Ylimenokautena vuonna 1957 syntyneille taataan ansiosidonnainen työttömyysturva 600 päivältä.
Kuntauudistus tarvitaan palveluiden turvaamiseksi
Väestön ikääntymisen myös kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttääkin tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen.
Kuntajakolain mukaan yhdistymisavustusten ja valtionosuusmenetysten kompensaation maksaminen lakkaa vuodesta 2014. Viimeiset nykylain mukaiset avustukset myönnetään vuonna 2013 toteutuville kuntien yhdistymisiille. Yhdistyville kunnille varaudutaan suuntaamaan muutostukea, jonka taso ja kohdennus päätetään osana rakennelain valmistelua. Tarvittava rahoitus ratkaistaan seuraavan kehyspäätöksen yhteydessä.
Kuntatalouden näkymien kiristyessä hallituksen kuntauudistus on entistä tärkeämpi väline kuntalaisten tasa-arvoisten palvelujen turvaamiseksi.
Poimintoja hallinnonalojen määrärahakehyksistä
Kehyspäätöksessä on otettu huomioon hallitusohjelman menosäästöjen mukainen kehitysyhteistyömäärärahojen jäädytys siten, että vuosina 2013–2014 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat euromääräisesti vuoden 2012 tasolla. Vuonna 2015 kehitysyhteistyövaroja leikataan lisäksi 30 miljoonalla eurolla. Kun hallituksen tavoitteena on kuitenkin varmistaa kehitysyhteistyövarojen kasvu kohti 0,7 %:n BKT-osuutta, ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön ohjataan päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja. Ulkoasiainministeriön säästöt ovat yhteensä noin 47 miljoonaa euroa.
Poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten yhteistyötä tehostetaan rikosasioiden käsittelyketjussa. Tuomioistuinlaitoksen rakenteellista uudistusta jatketaan vähentämällä hovi- ja hallinto-oikeuksien lukumäärää. Yleisille tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle on tarkoitus rakentaa työskentelyä tehokkaasti tukeva aineistopankki-tietojärjestelmäkokonaisuus. Pikaluotoista johtuvien haittavaikutusten vähentämiseksi valmistellaan uutta lainsäädäntöä. Oikeusministeriössä toteutetaan yhteensä noin 8 miljoonan euron edestä rakenteellisia säästöjä vuodesta 2015 alkaen, oikeusturvasta tinkimättä.
Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja Tullin käyttöön hankitaan yhteinen kenttäjohtamisjärjestelmä, joka korvaa viranomaisten nykyisin käytössä olevat järjestelmät. Hallitus varautuu myös poliisin sähköisten palveluiden, erityisesti lupapalveluiden kehittämisen rahoitukseen. Poliisien pidemmän aikavälin resurssit turvataan lisäämällä määrärahoja kehyskaudella 12-30 miljoonalla eurolla vuodessa sekä käynnistämällä poliisihallintorakenteen uudistus. Sisäasiainministeriön säästöt ovat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimauudistus toteutetaan vuosina hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusministeriön yhteensä 27 miljoonan euron säästöt kohdistuvat kriisihallintamenoihin ja vuoden 2015 materiaalihankintojen indeksikorotukseen.
Verohallinto on valmistellut mittavaa uudistusta, joka kattaisi Verohallinnon kaikki nykyiset verolajit ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Tämän ns. valmisohjelmistouudistukseen perustuvan toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän ajan häiriöttömän toiminnan.
Tullilaitos jatkaa EU:n laajuisten, sähköiseen tullaukseen liittyvien tietojärjestelmien kehittämistä kehyskaudella. Samalla tullilaitos uudistaa organisaatiotaan siirtymällä valtakunnalliseen yksitasoiseen organisaatioon.
Valtiokonsernin yhteiseltä tuottavuuden edistämismomentilta tuetaan eri hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden ja muiden kehittämishankkeiden rahoitusta kumulatiivisesti 140 milj. eurolla kehyskauden loppuun mennessä.
Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun parantamista jatketaan kehyskauden aikana. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään, aamu- ja iltapäivätoimintaa lisätään, kerhotoiminta vakiinnutetaan ja opiskeluhuoltoa vahvistetaan. Kehittämistoimiin kohdennetaan yhteensä 34,6 milj. euroa lisärahoitusta vuoteen 2015 mennessä. Säästöjä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhteensä noin 138 miljoonaa euroa, joista suurin osa tulee eri indeksien jäädyttämisestä.
Taideyliopisto perustetaan vuonna 2013 yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuessa varaudutaan ateriatuen korotuksen (0,07 euroa) aiheuttamiin, n. 1,3 milj. euron lisämenoihin. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuessa varaudutaan niin ikään matkalippujen hintojen noususta aiheutuvaan kustannusten nousuun.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alan säästöt ovat yhteensä 55 miljoonaa euroa.
Kehyspäätöksessä on otettu huomioon vuoden 2013 alusta voimaan tuleva Yleisradion rahoitusuudistus. Nykyinen televisiomaksu korvataan yleisradioverolla, jonka tuotto ohjataan siirtona valtion televisio- ja radiorahastoon ja sieltä edelleen Yleisradiolle. Sekä yleisradioveron tuotto että siihen perustuva rahastosiirto on 500 miljoonaa euroa vuonna 2013, minkä jälkeen rahoituksen vuotuista tasoa nostetaan yhdistelmäindeksin perusteella. Hallitus on päättänyt Yleisradion rahoituksen riippumattomuuden turvaamiseksi, että rahastosiirto käsitellään talousarviossa kehyksen ulkopuolisena menoeränä. Kyse on poikkeuksesta hallitusohjelman kehyssääntöön nähden.
Energiapolitiikassa toteutetaan Euroopan unionin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteita ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistavoitteita. Energiaverotuksessa jatketaan vähäpäästöisyyteen kannustamista korottamalla maltillisesti hiilidioksidikomponentin osuutta verossa. Investointeja uusiutuvaan energiaan tuetaan varaamalla erillistuki merituulivoiman demohankkeelle. Työ- ja elinkeinoministeriön menosäästöt vuoden 2015 ovat noin 80 miljoonaa euroa.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, kuitenkin niin että kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki sekä hoitoraha jäävät hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle.
Veteraanien vanhuudenhuollon palveluiden kehittämisen tavoitteena on tukea kotona selviytymistä. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan perustasoa korotetaan 4 milj. eurolla, joka kohdennetaan puoliksi kuntoutukseen ja kotona selviytymiseen. Lisäksi veteraanilisää korotetaan 1.1.2013 alkaen noin 50 eurosta noin 100 euroon kuukaudessa.
Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan esitetään 23,7 milj. euroa vuonna 2013. Toimintaa koskevaa valtion rahoitusmallia uudistetaan siten, että siirtymäajan jälkeen valtion rahoitus kohdennetaan kunnille osana valtionosuusjärjestelmän mukaista rahoitusta. Kehyskaudella varataan kuitenkin erillinen valtion korvaus lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavalle hallinnointiyksikölle FinnHEMS Oy:lle. Sosiaali- ja terveysministeriössä toteutetaan yhteensä vajaan 170 miljoonan euron edestä menosäästöjä, joista lapsilisien indeksijäädytys muodostaa merkittävimmän osan.
Ympäristönsuojelun määrärahoja suunnataan aiempaa enemmän Itämeren suojelun tehostamiseen, vihreää taloutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen, Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitukseen sekä Etelä-Suomen metsien suojelun toimintaohjelman (METSO) jatkamiseen, aiempien suojeluohjelmien toimeenpanoon ja soiden suojeluun. Lisäksi panostetaan riittävän öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoon. Ympäristöhallinnon säästöt ovat noin 5 miljoonaa euroa.
Asuntopolitiikan tukitoimet suunnataan erityisesti erityisryhmien asunto-olojen kehittämiseen ja kasvualueiden vuokra-asuntorakentamisen tukemiseen. Asuntojen korjausavustuksia painotetaan vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen ja hissien jälkiasennuksiin kotona asumisen mahdollistamiseksi. Energia-avustuksia myönnetään uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon ja energiakorjausten kannustamiseksi. Valtakunnallista kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmaa jatketaan. Asuntopolitiikan säästöt ovat yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla haetaan valtionhallinnon sisäisin toimin keinoja vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen. Toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuuden ja tehokkuuden ohella tarkastellaan palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.
Ohjelmassa painotetaan erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämistä, vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, työkykyä tukevaa toimintaa sekä johtamisen ja esimiestyön merkitystä tuloksellisen toiminnan edellytyksinä. Ohjelma sisältää mm. ydintoimintoanalyyseihin, inhimilliseen pääomaan sekä tuloksellisuuden kehittämiseen liittyviä kehittämistoimia, joiden tavoitteena on synnyttää mittaviakin prosesseja, rakenteita ja toimintamalleja koskevia ehdotuksia ja uudistuksia.
Suomen ja euroalueen suhdannetilanteesta
Hallituksen kehyspäätöksen taustalla olleet analyysit osoittavat talousnäkymien olevan nyt viime vuoden loppua hieman myönteisemmät. Kuluvan vuoden kasvu on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Maailmankauppa ja -talous kasvavat kohtuullista vauhtia, joskin hitaammin kuin viime vuonna, mutta Suomen viennin kasvu uhkaa hiipua. Samoin Suomen tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys osoittaa joitakin hiipumisen merkkejä. Koko euroalue on edelleen vaarassa ajautua taantumaan.
Ensi vuonna taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän. Kasvu on kuitenkin edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2014 talouskasvu kiihtyy jääden kuitenkin yhä pitkänaikavälin keskiarvoa alhaisemmaksi. Vaihtotaseen ennustetaan tasapainottuvan ja työttömyyden kääntyvän maltilliseen laskuun.
Viimeaikaiset tapahtumat euroalueella todistavat sen, että julkisen talouden tila vaikuttaa markkinoiden käsitykseen maan tulevasta kasvupotentiaalista. Ylivelkaantuneen talouden kohdalla liian suuri osuus tulevasta talouskasvusta ohjautuu tuottavan toiminnan sijaan velanhoitokustannuksiin. Suomen kohdalla ensiarvoisen tärkeää on määrätietoisesti harjoittaa talouspolitiikkaa, joka tähtää työllisyysasteen nostoon, kestävyysvajeen umpeen kuromiseen ja sitä kautta korkeampaan talouskasvuun pitkällä aikavälillä.
Lisätalousarvioesityksen tunnuslukuja
Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden 2012 lisätalousarvioksi varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 96,5 milj. eurolla. Korkotulojen lähdeverojen arviota ehdotetaan alennettavaksi 60 milj. eurolla johtuen alentuneesta korkotaso-oletuksesta sekä saaduista kertymätiedoista. Arvonlisäveron kertymäarviota korotetaan 126 milj. eurolla kertymätietojen ja tarkentuneen tulopohjaennusteen johdosta. Arviota ajoneuvoverokertymästä korotetaan 42 milj. eurolla saatujen kertymätietojen pohjalta. Muista lainoista kertyvien korkotulojen arviota alennetaan 14 milj. eurolla ja arviota talletuksien korkotuloista 71 milj. eurolla. Talletuskorkotulojen alentumisen taustalla on tärkeimpänä tekijänä alentunut arvio kassan sijoituksille sovellettavasta korkotasosta. Arvioita muista lainoista maksettavista lyhennyksistä korotetaan 73,5 milj. eurolla johtuen pääasiassa Islannin ennenaikaisesti maksamasta lainanlyhennyksestä.
Varsinaisten tulojen 96,5 milj. euron korotus ja määrärahojen 214,3 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2012 lisätalousarvioesitys on n. 118 milj. euroa alijäämäinen ja lisää nettolainanottoa. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2012 arvioidaan n. 7,5 mrd. euroa, jolloin valtionvelan määrä vuoden lopussa olisi n. 87 mrd. euroa eli n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätalousarvion määrärahakohdennukset tehdään pääsääntöisesti työllisyyttä ja koulutusta tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysrahoitukseen.
Hallituskaudella 2012–2015 aloitettavat liikennehankkeet
Liikenneinvestoinnit:
E18 Hamina-Vaalimaa (PPP-hanke, sopimusvaltuus) (240 M€)
E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue 25 M€
Vt 3 Tampere-Vaasa (Laihian kohta) 20 M€
Vt 5 Mikkeli-Juva 20 M €
Vt 6 Taavetti-Lappeenranta 90 M€
Vt 8 Turku-Pori100 M€
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset 85 M€
Riihimäen kolmioraide 10 M€
Ylivieska–Iisalmi – Kontiomäki ratayhteyden parantaminen (sähköistys)90 M€
Rauman meriväylä 20 M€
Mt 101 Kehä I:n parantaminen 35 M€
Helsinki-Riihimäki -rataosan kapasiteetin lisääminen 150 M€
E 18, Kehä III:n kehittäminen 110 M€
Bioenergia- ja raakapuukuljetusten turvaaminen (raakapuuterminaalit) 40M€
Vt 22 Oulu-Kajaani 45 M€
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 M€
MAL -hankekokonaisuudet 30 M€
Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen 90 M€
Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 100 M€
Kaivosyhteyksien ja elinkeinopoliittisten tärkeiden hankkeiden kehittämisestä päätetään erikseen
Imatra-Luumäki kaksoisraide ja ratavälin parantaminen Imatralta Venäjän rajalle, suunnittelu 10 M€
Kaivosyhteyksien ja elinkeinopoliittisten tärkeiden hankkeiden kehittämisestä päätetään erikseen.
****************************
Tuossa siis ministeriön koonti aiheesta. Palataan aiheeseen ja varmasti vielä monta kertaa. Tämä varmasti puhuttaa ja arvostellakin saa. Mutta jos sovitaan vaikkapa niin että jos jotain säästöä tai veronkorotusta vastustaa niin esittää sen tilalle jonkun toisen vastaavan toimenpiteen? Ja enemmänkin talouden tasapainottamiskeinoja saa ehdottaa. Duunia tässä tulee riittämään.