Risto Seppä on oikeassa – peruskoulu tarvitsee nyt tehtyjä pysyviä panostuksia
Kiitos Risto Sepälle erinomaisen hyvästä kirjoituksesta ja vastineesta Forssan Lehdessä 16.10.2025. Olen täysin samaa mieltä, että koulutuksen todellinen kriisi on resurssipula ja eriarvoistuminen. Siksi nyt näihin ongelmiin olemmekin puuttuneet konkreettisin toimin juurikin julistusten ja hankerahoituksen sijaan. Olen täysin samaa mieltä, että pelkillä julistuksilla ei enää koulujemme ongelmat korjaannu ja oppimistulokset käännyt takaisin nousuun.
Ja kuten Seppä kirjoittaa, niin oppilaiden tukipalvelut ja erityisopetus nousevat tässä tärkeään rooliin, mutta myös se, että perustaitoihin eli lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen panostetaan nyt lisää.
Ensimmäisenä syksynään 2023, pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus tekikin heti päätöksen vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi 200 miljoonalla eurolla. Tässä on kyse juurikin siitä pitkäjänteisestä rahoituksesta, mitä Seppäkin aivan oikein perään kuulutti. Rahoitus ei siis nyt ole hankerahaa vaan pysyvää lisärahoitusta peruskouluille. Lisäksi lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja ja panostamme TKI-toimintaan jne.
Pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) budjetti onkin kasvanut vuodesta 2023 vuoteen 2025 noin 7,7 miljardista eurosta 8,5 miljardiin euroon. Koulutukseen siis ohjataan enemmän varoja kuin edellisen hallituksen kaudella.
Ja kuten kirjoitin valmisteltavasta oppimistakuusta, niin jatkossa perusopetuslakiin kirjataan oppiainekohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. Ne tulevat jatkossa olemaan valtakunnallinen yhteinen ja tasa-arvoinen kivijalka kouluille ja oppimiselle. Näin parannamme perusopetuksen yhdenvertaisuutta ja toisaalta tuemme opettajia opetustyön lisäksi myös oppilaiden arvioinnissa.
Ja kuten Seppä myös nosti esille, niin on tärkeää panostaa lukutaitoon. Se ei vahvistu leikkauksin vaan juurikin lisäpanostuksin. Siksi nyt oppilaiden perustaitoihin eli lukemiseen ja laskemiseen panostetaan lisäämällä alaluokkien opetusta äidinkielessä ja kirjallisuudessa kahdella vuosiviikkotunnilla sekä matematiikassa yhdellä vuosiviikkotunnilla. Tuntijaon muutoksista hyötyvät jo tänä lukuvuonna ensimmäisellä vuosiluokalla aloittaneet oppilaat.
Suurin muutos koskee perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistumista. Lakimuutokset tulivat voimaan nyt syksyllä ja aiemmasta toimimattomaksi todetusta kolmiportaisesta tuesta luovuttiin sekä esi- ja perusopetuksessa. Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tilanteet arvioidaan nyt uuden lain mukaisiksi vielä tämän lukuvuoden aikana ja näin haluamme varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja avun matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.
Ja kyllä, oppilaiden oppimiseen, opettajien opettamiseen ja koko koulun työrauhaan pyritään nyt vaikuttamaan myös kieltämällä kännyköiden käyttö oppituntien aikana. Oppilas ei enää saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen. Tämä toive tuli suoraan kouluilta ja itse uskon, että tässä tarvittiin myös tiukempaa kieltoa ja kontrollia.
Haluan vielä kiittää Seppää tärkeiden asioiden esillä pitämisestä. Kuten Seppä kirjoitti, niin ”Peruskoulumme vahvuus on aina ollut tasa-arvo ja luottamus” ja tästä on tärkeä pitää kiinni myös tulevaisuudessa.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
KM, luokanopettaja