Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden vastaava ja kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on tyytyväinen vuoden 2025 talousarvion lopputulokseen eduskunnasta. Budjettineuvotteluja eduskunnassa johtanut Heinonen kertoo ratkaisun löytyneen lopulta hyvin yhdessä hallituspuolueiden kanssa sopien myös vaikeista asioista.
-Kävimme eduskunnassa koko talousarvion huolella läpi valiokunnissa ja myös valtiovarainvaliokunnan asiantuntijajaostoissa. Säästöt ja sopeutustoimet ovat mittavia ja ne näkyvät monessa, myös valitettavalla tavalla. Muutoksia teimme osan budjettilakien osalta ja myös lisäyksiä noin 50 miljoonan euron osalta, kertoi Timo Heinonen.
Valtiovarainvaliokunnan 50 miljoonan euron eduskunnan jakamattomasta varasta kohdennettiin suurin osa yli 30 miljoonaa euroa liikennehankkeisiin. Kuvassa neuvotteluista vastannut hallituspuolueiden nelikko oikealta Peter Östman (kd), ryhmän puheenjohtaja Timo Heinonen (kok), Otto Andersson (rkp) ja Ville Vähämäki (ps).
Heinonen muistutti, että maan velkaantuminen on jatkunut pitkään ja tämä kehitys on välttämätöntä saada päättymään. Pelkästään säästämällä ei tavoitteeseen päästä ja siksi myös kasvua haetaan monin toimin.
-Yksi tällainen on paikallinen sopiminen mikä nyt mahdollisestaan kaikille työntekijöille tai muutenkin työmarkkinoiden uudistaminen. Myös panostukset koulutukseen ja osaamiseen ovat sellaisia, että niillä haetaan pidemmän aikavälin kasvua. Paraikaa työstämme vielä laajempaa kasvupakettia tuleville vuosille.
Hämeeseen panostuksia ampumaradoista tiehankkeisiin
Eduskunnan ns. jakamattomasta varasta Hämeeseen kohdentuu ensi vuonna lisämäärärahat mm. Aulangon näkötornin seinämuurien peruskorjaukseen 350 000 euroa, Evon retkeilyalueen perusreitistön kunnostukseen 150 000 euroa, Hämeenlinnan kaupungin ampumahiihtoinfran rakentamiseen Ahvenistolle 200 000 euroa ja Lahden kaupungin Salpausselän Hiihtostadionin rullahiihtoradan rakentamiseen 300 000 euroa.
-Ahveniston ampumaradan rakentaminen ja kehittäminen on ollut muutaman vuoden työnalla. Yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin suuntaan on ollut hyvää mm. kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviaisen ja kaupunginvaltuutettu Kalle Virtasen toimesta. Hanketta on aktiivisesti työstetty ja nyt saimme sille osoitettua rakentamistuen kokonaisuudestamme, totesi Timo Heinonen.
Lisäksi rahoitusta päätettiin kohdentaa Räyskälä Säätiölle Räyskälän Ilmailukeskuksen kehittämiseen mm. rakennuskannan uudistamiseen 200 000 euroa ja ampumaratahankkeissa Hämeestä tuettavien listalle nousi Hämeenlinnan Seppälän ampumarata 50 000 euroa.
-Tavoitteemme on saada maahan 1000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun. Se on kova tavoite ja se edellyttää toteutuakseen myös muutoksia ratojen luvitukseen. Olemme halunneet eduskunnasta ohjata rahaa olemassa olevien ja uusienkin ratojen rakentamiseen ja ensi vuonna tukea saa yhteensä kymmenen rataa eri puolilla Suomea. Tätä työtä olemme tehneet hyvässä yhteishengessä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Jari Ronkaisen (ps.) kanssa ja tulemme tätä jatkamaan myös tulevina vuosina.
Maanpuolustus- ja turvallisuussektori näkyy budjettilisäyksissä myös muutenkin historiallisen laajasti. Eduskunnassa osoitettiin esimerkiksi 300 000 euron lisärahoitus kaksikäyttöteknologioiden kehittämisen mahdollistavan laboratorion toteuttamiseen HAMK:n Riihimäelle Define Innovation Hubiin. Rahoitusta saavat myös maanpuolustusjärjestöt ja myös mm. kriisinhallintaveteraanit vertaistukityöhön ja uutena myös Kaatuneitten omaisten liitto sotaorpojen tukitoimintaan. Tammenlehvän Perinneliitolle alueellisen veteraanien ja lottien perinnetyön käynnistämiseen osoitettiin 100 000 euron lisärahoitus.
Omana kokonaisuutena rahoituksella halutaan huolehtia myös perinteen vaalimisesta. Hattulan Parolan Panssarimuseon panssarijunan katoksen rakentamiseen osoitettiin 200 000 euroa ja uudelle Humppilan Mannerheim Ristin Ritarigallerialle 10 000 euroa, Lahden sotilaslääketieteen museolle 50 000 euroa ja Jokioisten Museorautatie yhdistykselle 20 000 euroa
Hämeessä rahoitusta sai myös jatkotyö Vanajaveden vesistön kunnostustoimiin. Vanajavesisäätiön esityksestä rahoitusta varattiin nyt mm. vesistön vaelluskalahankkeisiin mm. kalojen nousun esteiden purkamiseen, mutta myös yläjuoksun vesistöjen kunnostamiseen.
Liikennehankkeissa huomio alempaan tieverkkoon ja ruokahuoltoon
Lisäksi Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajana toimiva Timo Heinonen kertoo jakamattomasta varasta ohjatun suurimman osan yli 30 miljoonaa euroa pienempiin tiehankkeisiin. Tässä pääpainona oli valtion alempi tieverkko ja pienemmät tiet eri puolilla maata.
-Tavoite oli, että hankkeita saamme liikkeelle kaikkialla Suomessa ja voisin ehkä sellaisena yhtenä huomiona nostaa esille mm. turvallisuuden ja huoltovarmuuden. Kuten liikennejaoston puheenjohtajana olen lukuisia kertoja sanonut ja alleviivannut niin ihan jokainen suomalainen tarvitsee näitä maaseudunkin teitä. Kyllä, myös hän joka asuu Kampissa tai Tampereen keskustassa ja kertoo pärjäävänsä ilman omaa autoa jne. Myös hänen ruokansa tulee täältä maaseudulta ja juuri näitä maaseudun tieverkkoja hyödyntäen ensin maatiloilta tehtaisiin ja tehtaista kauppoihin, muistutti Timo Heinonen.
Esimerkiksi Suomen surkeimmaksi kylätieksi valittu Säkylän Vanhakyläntie on tästä hyvä esimerkki. Sen varrella on kaksi broileritilaa, yksi iso sikatila ja lisäksi maanviljelystä ja tietä kulkee yli 2100 raskasta ajoneuvoa vuodessa. Tielle osoitettiin nyt peruskorjausrahoitus 500 000 euroa ensi vuodelle.
Toisena Heinonen mainitsi Hämeestä Kalamajantien alkuosan noin 3 kilometrin uudelleen asfaltoinnin.
-Tien varressa toimii yksi Etelä-Suomen suurimpia yli 100 hehtaarin perunatila. Tila on investoinnit muutamassa vuodessa yli 2 miljoonaa tuotantotiloihin ja tilalta menee perunaa noin neljäänkymmeneen S- ja K-kauppaan Uudellemaalle ja Hämeeseen. Rekkaliikenne ja kuljetusliikenne on merkittävää ja vaatii turvalliset tiet, muistutti Heinonen.
Tiehankkeissa pyrittiin löytämään hankkeita kattavasti eri puolilta Suomea. Hämeestä mukaan nousivat mm. Mt 2951 Lammintie 5,5km kesken jääneen asfaltoinnin loppuun saattaminen 630 000 euroa, Mt 13845 Lastuvuorentie, 2km asfaltointi 300 000 euroa, Mt 13838 Viralantie noin 3km Vt3 lähtien 450 000 euroa, Mt 13609 Pilpalantie asfaltointi Pilpalasta alkaen (ensimmäinen osa) 1 000 000 euroa, Mt 13610 Kalamajantien alkuosa n. 3km uudelleen asfaltointi 350 000 euroa, Mt 13814, Haminankyläntie 0,9km 150 000 euroa, Mt 3129, Liesontien 3,7km 700 000 euroa, Kt54 Riista-aidan jatko Sajatieltä länteen kohti Tammelaan 3,0km, Jokioinen-Vaulammi kevyenliikenteenväylä väylän rakentamiseen yhteishankkeena kunnan kanssa 305 000 euroa, mt 3134, mt 14173, mt 14174 Padasjoen keskusta-alueen kevyenliikenteenväylien asfaltointi ja Rantatien kevyenliikenteenväylän uudelleen asfaltointi Messilä-kirkonkylä yhteishankkeena kunnan kanssa 100 000 euroa.
-Tarve toki paljon suurempi. Tiestömme korjausvelka on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja korjausten kustannusarvioita nostaa koko ajan enemmän ja enemmän se, että sillat, mutta myös teiden rungot tarvitsevat laajempaa korjausta. Pelkkä asfaltointi ei enää teille riitä, totesi liikennejaoston puheenjohtaja Timo Heinonen.
Valtiovarainvaliokunnasta valtion talousarvio etenee nyt täysistuntoon vielä ennen joulua.