Arvoisat kuulijat,
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana kiitän kutsusta tulla puhumaan Olympiakomitean kevätseminaariin!
Tänään käytän tämän mainion tilaisuuden puhuakseni kolmesta tärkeästä kokonaisuudesta otsikkoni mukaisesti ”urheilun rahoituksen uudesta pelikentästä”.
Puhun teille liikunnan ja urheilun rahoituksen nykytilanteesta, muuttuvasta pelikentästä urheilussa ja hieman myös tulevaisuudesta, siitä mikä koskettaa meitä kaikkia.
Kuten me jo tiedämme, olemme eläneet hyvin haastavissa taloudellisissa olosuhteissa. Julkisen talouden säästöpaineet ovat koskettaneet koko julkishallintoa ja emme ole voineet välttyä tästä myöskään liikunnan ja urheilun sektorilla.
Valtion liikuntaneuvosto on osaltaan tehnyt valtavasti töitä, jotta toimialamme toimintaresurssit voitaisiin turvata. Samoin olette tehneet te Olympiakomiteassa kuin myös kaikki jäsenjärjestöt sekä OKM liikunnan vastuualue ja haluankin kiittää teitä kaikkia näistä ponnisteluista!
Ne ovat tuottaneet tulosta. Puolivälin riihessä emme kohdistaneet uusia säästöjä sporttiin. Tämä tarkoittaa, että liikunnan ja urheilun rahoitus pysyy pääosin vuoden 2025 tasolla, mikä voi kuitenkin vaikuttaa erityisesti pienempiin liikunnan edistämisen hankkeisiin ja ruohonjuuritason toimintaan.
Tämän vuoden 2025 talousarviossa liikunnalle kohdennettu summa oli kuitenkin noin 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Se oli massiivinen leikkaus näistä rahoista ja totta kai se näkyi monessa. Tämä lasku osoittaa, että liikunnan rahoitus on jo valmiiksi laskusuunnassa ennen uuden suunnitelmakauden alkua.
Aiemmin esillä olleet leikkaukset, jotka väistämättä olisivat vaikuttaneet liikunnan ja urheilun järjestökenttään, käytännössä peruttiin.
Leikkaukset, -2,4 miljoonaa euroa kohdistuvat liikuntapaikkarakentamiseen ja siitä osaltamme olemme huolissamme, sillä aiempina vuosina liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat vähentyneet merkittävästi. Vuosina 2016–2023 määrärahat olivat keskimäärin 32,7 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2024 ne laskivat 25,5 miljoonaan euroon ja vuonna 2025 ne ovat 17,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 avustukset ovat noin 15 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että määrärahat ovat noin puolet aiemmasta keskiarvosta.
Kun rakennuskustannusindeksi otetaan huomioon, vuoden 2025 määräraha vastaa 14 miljoonaa euroa vuoden 2016 hintatasossa. Lisäksi liikuntapaikkarakentamisen määräraha suhteessa liikunnan kokonaisbudjettiin ei ole koskaan ollut näin pieni kuin nyt.
Olen itse esittänyt liikuntarakentamisen Suunta-asiakirjan päivittämistä muuttumiseen tilanteeseen ja toivon, että esitykseeni tuleva urheiluministeri tarttuisi. Pitää miettiä miten vähenevillä resursseilla voidaan tehdä vaikuttavammin ja toisaalta mitä on järkevää tukea jne.
Olen myös esittänyt tietynlaista liikuntarakentamisen ”prosentti lähiliikunnalle” panostusta. Tässä liikuntahallien ja muiden yhteyteen tehtäisiin aina jotain lähiliikuntaa ja matalankynnyksen liikuntaa tukevaa uimahallin, palloiluhallin ja muiden läheisyyteen. Viiden miljoonan hankkeessa lähiliikuntaan varattaisiin siis noin 50 000 euroa jne.
Julkisen talouden suunnitelma 2026-2029 sisältää myös positiivisia kirjauksia kansalaistoiminnan ja urheilijoiden aseman edistämiseksi. Ja myös liikuntarakentamiseen Helsinki Gardenin muodossa. Varasimme tähän 35 miljoonan euron erillisrahoituksen. Valtio ja pääministeri Petteri Orpon hallitus pitää hanketta tärkeänä ja toivoo sen lähtevän nyt liikkeelle.
Merkittävä uudistus on myös ns. monivuotisten tukien mahdollistaminen liikuntaa edistäville järjestöille. Tämä on hyvä suunta. Monivuotiset tuet mahdollistavat liikuntaa edistäville järjestöille pitkäjänteisempää toiminnan suunnittelua ja osaltaan vähentää järjestöihin kohdistuvaa byrokratiaa. Tämä on myös linjassa Kansalaisjärjestöstrategian 2023-2027 linjausten kanssa.
Monivuotisia tukia olisi olennaista käyttää minusta myös esim. urheiluapurahojen myöntämisessä.
Ylimääräisen urheilijaeläkemäärärahan pysyvä tasokorotus (100 000 euroa) on osoitus arvostuksesta olympia- ja paraolympiavoittajia kohtaan. Eläkettä myönnettyjen, kriteereiden täyttäneiden olympia- ja paraolympiavoittajien määrä on ollut vähäinen suhteessa tarpeeseen. Nyt toteutettavalla korotuksella voidaan myöntää viisi täyttä urheilijaeläkettä lisää.
Urheilijoiden taloustilanteen parantamiseksi liikuntaneuvosto kannattaa pyrkimystä konkreettisten toimien määrittelemiseksi ja arvioimiseksi urheilijoiden sosioekonomisen aseman puutteiden korjaamiseksi hallituskauden aikana.
Lisäksi tärkeänä olemme nähneet rahoitusmallin kehittämistä urheilun suurtapahtumien houkuttelemiseksi Suomeen. Nykyisten Suomessa säännöllisesti järjestettävien suurtapahtumien rahoitusmallit vaihtelevat toisistaan suuresti lajityypistä riippuen. Esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämislogiikka poikkeaa toisistaan.
Näin rahoituksen oikea-aikaisuudella ja uusilla rahoitusmuodoilla voidaan parhaimmillaan mahdollistaa kokonaan uusien tapahtumien järjestäminen Suomessa niin liiketoiminnallisin perustein kuin yleishyödyllisenä toimintana.
Itse esimerkiksi näen Helsinki 2030 yleisurheilun EM-hankkeen tällaisena.
Lisäksi tärkeää olisi Suurtapahtumastrategia 2023-2033 mukaisesti selvittää ja pyrkiä yhdessä muiden tapahtumien järjestämiseen liittyvien ministeriöiden kanssa yhdenmukaistamaan lainsäädännöllisiä ja verotuksellisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat Suomen menestystä suurten kansainvälisten urheilutapahtumien ja muiden suurtapahtumien hakuprosesseissa.
Hyvät ystävät,
Tänään haluan puhua teille myös urheilun rahoituksen uudesta pelikentästä, joka osaltaan avaa uusia mahdollisuuksia mutta tuo myös haasteita suomalaiselle urheilulle.
Urheilun rahoitus on ollut pitkään riippuvainen julkisista varoista ja Veikkauksen tuotoista, mutta nyt olemme siirtymässä aikaan, jossa yksityinen sektori ja rahapeliuudistukset tuovat merkittäviä muutoksia.
Kuten todettu, rahapelikenttä on muutoksessa. Tällä voi olla vaikutusta julkisen ja yksityisen rahoituksen näkymiin. Kuitenkin tämä ei ole mikään autuaaksi tekevä muutos ja siihen liittyy useita tarkasteltavia näkökohtia, joita meidän on otettava huomioon ja käytävä keskustelua nyt ja lähitulevaisuudessa. Rahapeliuudistus muuttaa merkittävästi urheilun rahoitusta Suomessa siirtymällä Veikkauksen monopolista lisenssijärjestelmään, joka avaa markkinat kilpailulle ja tuo ulkomaiset peliyhtiöt sääntelyn piiriin.
Tämä voi monipuolistaa urheilun rahoitusta, mutta edellyttää tarkkaa sääntelyä ja haittojen ehkäisyä. Uudistus lisää myös rahapelien mainontaa, mikä kasvattaa median mainostuloja, mutta altistaa erityisesti nuoria pelihaittojen riskeille.
Urheiluyhteisössä voisimme toimia myös itse vastuullisesti ja tehdä omat toimintaamme koskevat linjaukset. Lisäksi vaikka valtion rahapelitulot voivatkin aluksi kasvaa, pitkällä aikavälillä ne voivat myös laskea nykyisestä noin 700 miljoonasta eurosta arviolta 570–760 miljoonaan euroon riippuen pelaamisen määrästä ja järjestelmän toimivuudesta. Emme siis vielä voi arvioida miten uusi järjestelmä tulee toimimaan.
Itse pidän myönteisenä kuitenkin sitä, että pelaamisen markkinointia järkeistetään ja sallitaan myös mainonta urheilussa.
Urheilumaailma on jo tänä päivänä globaali, ja sen säännöillä pitää Suomessakin elää. Tämä hyvin hoidettuna voi osaltaan vahvistaa myös meidän urheilun ja liikunnan rahoitusta. On jopa arvioitu, että tämä uudistus voisi tuoda liikunnalle ja urheilulle vuositasolla jopa 60 miljoonaa euroa markkinarahaa tai mainosrahaa.
Kuitenkin, liikunnan ja urheilun kentällä meidän on syytä keskustella siitä, miten ja ketkä olisivat suurimpia hyötyjiä, ketkä taas jäävät hyödyistä varjoon. Jos tuudittaudumme vain markkinaehtoiseen järjestelmään, voi hyvin käydä niin, että huipuista huipuimmat ja mielenkiintoisimmat urheilijat kasvattavat talousnäkymiään. Mutta miten käy heidän, jotka ovat lajissaan ”vain” toiseksi parhaita Suomessa tai ovat lajissa, jotka eivät rahapeliyhtiöitä niinkään kiinnosta. Kokonaisuudessaan haaste liikuntakulttuurin eriytymisestä voi asettaa meille kysymyksen siitä, millaista liikuntaa ja urheilua Suomessa haluamme.
Rahapelialan sääntelyn uudistuksella voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia suomalaiselle huippu-urheilulle. Muutokset voivat avata uusia rahoituskanavia ja yhteistyömahdollisuuksia, jotka tukevat urheilun kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ensinnäkin:
1. Uudistus voi tuoda lisärahoitusta huippu-urheilulle
Uusi sääntely mahdollistaa rahapeliyhtiöiden entistä näkyvämmän ja laajemman sponsoroinnin. Tämä voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä erityisesti maajoukkueille, pääsarjatason liigoille sekä kansainvälisesti tunnetuille seuroille.
2. Uudistus voi synnyttää uusia yhteistyömuotoja
Seurat, lajiliitot ja yksittäiset urheilijat voivat solmia kaupallisia yhteistyösopimuksia rahapeliyhtiöiden kanssa. Tämä lisää mahdollisuuksia itsenäiseen varainhankintaan ja voi vähentää riippuvuutta julkisesta rahoituksesta.
3. Uudistus voi johtaa kilpailukyvyn parantumiseen
Kasvava rahoitus voi vahvistaa suomalaisen urheilun kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä on erityisen tärkeää lajeissa, joissa sponsorointi muodostaa keskeisen osan toiminnan rahoituksesta.
Mutta toisaalta huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka rahapelialan sääntelyn uudistuksella voi olla positiivisia vaikutuksia urheilun rahoitukseen, siihen liittyy myös useita haasteita ja riskejä, joita meidän on syytä tarkastella:
1. Haasteena voi olla rahoituksen keskittyminen
Sponsorointi kohdistuu todennäköisesti vain näkyvimpiin ja kaupallisesti houkuttelevimpiin lajeihin. Tämän seurauksena vähemmän näkyvät lajit sekä ruohonjuuritason toiminta voivat jäädä ilman lisärahoitusta, mikä voi lisätä eriarvoisuutta urheilukentällä.
2. Haasteena voi olla ylioptimistiset odotukset
Asiantuntijat ovat varoittaneet, että odotukset sponsoroinnin kasvusta voivat olla liian korkeita. Kaikki toimijat eivät tule hyötymään uudistuksesta yhtä paljon, ja osa saattaa jäädä kokonaan ilman uutta rahoitusta.
3. Haasteena voi olla julkisen rahoituksen korvautumisen riski
Vaikkakin esimerkiksi eduskunnan valiokunta on korostanut, ettei yksityinen sponsorointi saa korvata julkista tukea, käytännössä voi syntyä paineita vähentää julkista rahoitusta, jos yksityinen tuki kasvaa merkittävästi.
4. Lisäksi haasteena voi olla eettiset ja imagoriskit
Rahapeliyhtiöiden näkyvä rooli urheilussa voi herättää kriittistä keskustelua rahapelihaittojen ja urheilun yhteensopivuudesta. Tämä on erityisen herkkä kysymys nuorten urheilun ja kasvatuksellisten arvojen näkökulmasta.
Arvoisat kuulijat,
Rahapeliuudistus tuo näin ollen mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita, ja on tärkeää, että näihin haasteisiin vastataan tehokkaasti ja vastuullisesti. Näin voimme varmistaa, että uudistus hyödyttää urheilua ja yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
Kannustan urheiluyhteisöämme, siis meitä kaikkia, pohtimaan ainakin seuraavia asioita:
1. Ensinnäkin uudistuksen seuranta ja arviointi on olennaista. Voisimmeko perustaa järjestelmän, jolla seurataan sponsoroinnin määrää ja kohdentumista eri urheilulajeihin ja toimijoihin. Tämä olisi tärkeää siitä syystä, että sponsorointi ei jakaudu tasaisesti, ja on tärkeää varmistaa, ettei vähemmän näkyvät lajit jää ilman tukea.
2. Toiseksi rahoitusta tulisi miettiä tasa-arvoisenkohdentamisen näkökulmasta.
Voisimmeko kehittää kannustimia tai ohjausmekanismeja, joilla rahapeliyhtiöitä rohkaistaan tukemaan myös pienempiä tai vähemmän kaupallisia lajeja ja toimijoita. Tällä osaltaan estettäisiin sponsoroinnin keskittyminen vain huippu-urheiluun ja näkyvimpiin lajeihin.
3. Kolmanneksi olisi pohdittava muutosta julkisen rahoituksen täydentävyyden osalta.
Meidän on syytä ottaa huomioon ja varmistaa kokonaisuudessaan, että sponsorointi ei korvaa julkista rahoitusta, vaan toimii sen täydentäjänä. Liikuntatoiminnan perusrahoitus ei saa olla riippuvainen markkinavetoisesta sponsoroinnista.
4. Neljänneksi olisi huomioitava rahoituksen läpinäkyvyys ja raportointi.
Meidän on syytä velvoittaa rahapeliyhtiöt raportoimaan sponsorointisopimuksistaan ja niiden kohteista. Tämä lisäisi avoimuutta ja mahdollistaa vaikutusten arvioinnin.
5. Viidenneksi koulutuksen ja ohjeistuksen tärkeys urheilutoimijoille.
Meidän on myös syytä tarjota koulutusta ja ohjeistusta urheiluseuroille ja -liitoille sponsorointiyhteistyön eettisistä ja taloudellisista näkökohdista. Tällä varmistettaisiin vastuullinen ja tasapuolinen yhteistyö rahapeliyhtiöiden kanssa.
Lopuksi rahapeliuudistuksen yhteenvetona voisin todeta:
Uusi sääntely voi siis tuoda merkittäviä lisäresursseja huippu-urheiluun, mutta sen vaikutukset ovat epätasaisia ja vaativat tarkkaa seurantaa ja ohjausta. On tärkeää, että rahoituksen jakautumista seurataan ja että pienemmät lajit ja junioritoiminta eivät jää kehityksen ulkopuolelle.
Yksityisen sektorin parempaa mukaantuloa olemme jo pitkään toivoneet. Tiedämme, että olemme länsinaapureitamme huomattavasti jäljessä. Yksityinen sektori voi tarjota uusia mahdollisuuksia urheilun rahoitukseen.
Vuosi sitten kehysriihessä päätimme, että vuodesta 2026 alkaen myös nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja urheilujärjestöille tehtävät lahjoitukset oikeuttavat verovähennykseen.
Tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun yksityistä rahoitusta ja varainhankintaa. Nykyinen verovähennysmalli kattaa lähinnä tieteen, taiteen ja kulttuuriperinnön tukemisen, ja liikunnan sekä urheilun osuus säätiöiden ja rahastojen tuista on tällä hetkellä alle prosentin.
Esimerkiksi urheiluun ja liikuntaan kohdistuvien lahjoitusten verovähennyksellä voitaisiin lisätä suomalaisten yritysten halukkuutta tukea urheilua. Tavoitteena pitää olla, että vuosikymmenen loppuun mennessä yhä isompi määrä suomalaisista yrityksistä lahjoittaa euroja liikuntaan ja urheiluun. Tätä osaltani haluaisin olla viemässä eteenpäin.
Hyvät ystävät,
Viimeisenä ja kolmantena kokonaisuutena haluaisin haastaa ajatteluamme väestömme liikunta-aktiivisuuden edistämisestä.
On selvää, että väestömme liikunta-aktiivisuus on riittämätöntä. Valtion liikuntaneuvosto toteutti jokaisen ministeriön kohdalta arvioinnit liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisestä.
Yhtenä arviointien keskeisenä havaintona oli se, että hyvin monella eri hallinnonalan päätöksellä on vaikutusta liikkumiseen ja liikuntaan, jopa urheiluun.
Vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen.
Kannustankin eri hallinnonaloja niin valtion kuin kuntienkin tasolla tekemään eri hankkeista myös liikuntavaikutusten arvioinnin.
Tämän viestin eteenpäinviemiseksi tarvitsemme teitä kaikkia.
Arvoisa seminaariväki,
Loppuyhteenvetona totean liikunnan ja urheilun rahoituksen osalta sen, että käsillä oleva, uusi pelikenttä tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia.
Julkisen rahoituksen väheneminen ja yksityisen sektorin roolin kasvaminen vaativat meiltä uusia ajattelutapoja ja innovatiivisia ratkaisuja.
Rahapeliuudistus voi tuoda uusia rahoitusmahdollisuuksia, mutta samalla meidän on huolehdittava rahapelihaittojen ehkäisystä ja vähentämisestä. Edelleen meiltä liikunta ja urheilutoimijoilta vaaditaan vastuullista toimintaa. Siitä meidän on pidettävä kiinni.
Tulevaisuuden muuttuessa meidän on koko ajan varmistettava, että urheilun rahoitusjärjestelmä on monipuolinen ja kestävä, jotta voimme varmistaa suomalaisen urheilun menestyksen myös tulevaisuudessa. Yhdessä voimme luoda uuden pelikentän, jossa urheilu kukoistaa ja tarjoaa iloa ja hyvinvointia kaikille suomalaisille.