Ulkoasiainvaliokunta korostaa kyberturvallisuutta, kansainvälistä verkottumista ja puolustuksen turvaamista

Uutiset, perjantaina 26.04.2013

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta nostaa tietojärjestelmiin ja viestintäverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa koskevassa mietinnössään. Valiokunta kyseenalaistaa selontekomenettelyn nykymuodossaan, jollei selontekojen toteutumista ja ohjausvaikutusta yli hallituskausien kyetä vahvistamaan.

Valiokunta katsoo, että selonteko keskittyy edelleen puolustukseen ja edellyttää, että selonteosta kehitetään strategia, joka ohjaa tasapainoisesti kaikkien turvallisuuden alalla toimivien hallin­nonalojen ja niiden voimavarojen kehittämistä, mukaan lukien kyberturvallisuus, huoltovarmuus ja energia­turvallisuus.

Valiokunnan mietintö (UaVM 1/2013 – VNS 6/2012) valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta valmistui perjantaina 26.4.2013. Valiokunta nostaa mietinnössään ensimmäistä kertaa ja huomattavasti hallituksen selontekoa näkyvämmin esiin kyberturvallisuuteen liittyvät uhat. Valiokunta katsoo, että kyberturvallisuuden tulee olla lähivuosien turvallisuuspolitiikan keskeisiä painopisteitä ja aikoo seurata hallituksen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa aktiivisesti. Kyberturvallisuus koskee yhä konkreettisemmin kansalaisten jokapäiväistä elämää. Yhteiskunnan lähes kaikkien toimintojen riippuvuus sähköstä on keskeinen riski elintärkeille toiminnoille. Valiokunta tukee suunnitellun Kyberturvallisuuskeskuksen perustamista Viestintäviraston yhteyteen. Valiokunnan mielestä puolustuskyky edellyttää, että Suomessa pitää olla osaamista myös kyberhyökkäyksiin.

Yhdysvaltojen huomion kiinnittyminen yhä enemmän Aasiaan ja EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehitysnäkymät muuttavat Suomen turvallisuusympäristöä seuraavien 5–10 vuoden aikana. Valiokunta korostaa kansainvälisen verkottumisen ja yhteistyön tärkeyttä, koska sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista keskinäisriippuvuuksien vuoksi. Pohjoismainen solidaarisuus vahvistaa Suomen turvallisuutta. Pohjoismaista yhteistyön tiivistämiseksi tulisi esittää konkreettisia tavoitteita EU:n ja Naton kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi. Valiokunta edellyttää, että eduskunnalle annetaan selvitys pohjois­maisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön etenemisestä.

Valiokunta on huolissaan puolustusvoimien kehittämisestä ja edellyttää että puolustusjärjestelmän toimivuus varmistetaan vuoden 2015 jälkeisellä kaudella, niin että puolustusvoimat voi täyttää lakisääteiset tehtävänsä myös 2020-luvulla.

Valiokunta toteaa, että selontekojen linjausten ja eduskunnan kannanottojen toteutuminen ja seuranta on ollut puutteellista. Valiokunta katsoo, että nykymuotoisen selontekomenettelyn tavoitteet eivät tosiasiallisesti toimi yli hallituskausien. Valiokunta edellyttää, että turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekomenettelyä kehitetään niin, että sen ohjausvaikutus yli hallituskausien vahvistuu ja että valtioneuvosto ryhtyy yhteistyössä eduskunnan kanssa toimiin menettelyn kehittämiseksi.

Valiokunta edellyttää, että selkeään toimeksiantoon perustuva laajapohjainen parlamentaarinen seurantaryhmä asetetaan riittävän ajoissa tukemaan selonteon valmistelua.

Turvallisuusympäristön osalta valiokunta nostaa globaalien uhkien lisäksi esiin Venäjän, Kiinan ja Yhdysvallat. Valiokunta korostaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Valiokunnan mielestä molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön luonnollinen osa on kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen. Valiokunta pitää kansalaisjärjestöihin ja sananvapauteen kohdistuvia rajoituksia vakavina ongelmina, joihin tulee ottaa johdonmukaisesti kantaa.

Mietinnössä käsitellään lisäksi muun muassa energiaturvallisuuden keskeistä roolia ja kehityksen ja turvallisuuden yhteyttä.

Kommentit