Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta.
Näin tasavallan presidentti Alexander Stubb päätti ulkoministeri Elina Valtosen (kok) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) valmistelun pohjalta. Ennen presidentin lopullista päätöstä ottaa jalkaväkimiinat jälleen käyttöömme pahimpina hetkinä, oli eduskunta puoltanut pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esityksen mukaisesti irtaantumista kesäkuussa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin tekemä päätös perustui pitkälti Ukrainassa nähtyyn ja koettuun. Venäjän hyökkäyssota ja valloitussota Ukrainaa vastaan on paljastanut sen, että jalkaväkimiinojen suorituskykyä voidaan meilläkin tarvita ja millään muulla ratkaisulla ei tätä suorituskykyä ole mahdollista saavuttaa. Toki voi hyvin todeta senkin, että jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen ei meidän kaltaisen maan Venäjän naapurissa olisi koskaan edes pitänyt liittyä. Nyt onneksemme kaikki Venäjän ja Valko-Venäjän läntiset ja aidosti itsenäiset naapurivaltiot irtaantuvat Ottawan sopimuksesta ja haluavat näinkin, yksin ja yhdessä, jokainen varmistaa, että pidäke ja pelote on kaikin osin kunnossa Venäjää vastaan.
Politico kertoi sunnuntaina 6.7.2025, että myös Ukraina uudistaa etulinjan linnoituksia pysäyttääkseen Venäjän etenemisen. Tapahtumat rintamalla ovat paljastaneen, että Venäjä onkin jälleen ryhtynyt käyttämään pienempiä yksiköitä hyökkäyksissään. ”Venäjän muuttuvat hyökkäystaktiikat pakottavat Ukrainan sopeutumaan lyhyemmillä puolustuslinjoilla ja rakentamalla matalia tukikohtia”. Näin siis sodan opit ja kokemukset näkyvät alati Ukrainankin toimissa. Toki myös Ukrainan vahvuus ja myös kekseliäisyys drone-puolella pakottaa Venäjääkin koko ajan miettimään omaa puolustustaan. Ja toisaalta Ukrainan droonikyvykkyydet ovat laittaneet Venäjän myös varpailleen koko laajan maan lähes kaikissa kolkissa ja mm. Moskovan lentokentän sekasortoon. Ukraina on näin siis onnistunut tuomaan sodan pelon ja huolen myös venäläisten arkeen. Tästähän täällä jokunen aika sitten myös kirjoitin ja siitä miten tämä osaltaan voisi tilannetta ja asenneilmapiiriä myös Venäjällä muokata. Ja onhan nämä Ukrainan iskut syvälle Venäjälle saaneet aikaan myös diktaattori Vladimir Putininkin toimia ja diktatuurin julmuuden on saanut kokea niin liikenneministeri kuin nyt lukuisat kansalta pitkään vapaasti ryöstäneet oligarkitkin.
Mutta nyt siis Politico kertoi uutisessaan Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerovin sanomaan viitaten, että maan linnoitusstrategian muutos johtuu siitä, että Venäjä on hylännyt panssaroitujen ajoneuvojen tukemat suuremmat rintaman hyökkäykset ja käyttää niiden sijaan nyt paljon pienempiä dronien tukemia yksiköitä. Muuttunut tilanne näkyy siinä, että Ukraina rakentaa nyt uusia linnoituksia yhä pienemmille yksiköille. Aiemmista noin 500 sotilaan pataljoonista on siirrytty nyt vain noin 100 sotilaan komppanioihin tai jopa vain 20–50 sotilaan joukkueisiin. Toki tähän osaltaan voinee pakottaa myös Ukrainan miehistöpula, mutta ennen muuta rintaman taistelutavan muutokset ja droonien massiivinen rintamalinjojen valloitus.
Pitkät jopa 2-5 kilometrin mittaiset juoksuhautaverkostot ovatkin nyt muuttuneet lyhyiksi drooneilta paremmin suojattuihin ja nyt vain muutamien kymmenien metrien juoksuhautoihin. Puolustusministeri totesi Politicon mukaan, että ”Näitä on vaikeampi havaita, ja ne ovat tehokkaita puolustus-, pelote- ja tulivoiman toimittamisessa, mukaan lukien FPV-droonien torjunnassa”.
”Behind that frontline defense, Ukraine is continuing to build two additional lines that include concrete tetrahedrons, also called dragon’s teeth, to hold off armored vehicles, minefields, foxholes, wooden and concrete trenches, anti-drone covers and nets.”
Kuvituskuva
Muuttunut tilanne ei kuitenkaan poista järeämmänkään linnoittamisen tarvetta ja Ukrainahan kertoi meidän jälkeen myös irtaantuvansa Ottawan sopimuksesta. Etulinjan puolustuksen taakse Ukraina rakentaa edelleen kahta lisälinjaa, joihin kuuluu ns. lohikäärmeen hampaita panssaroitujen ajoneuvojen torjumiseksi, miinakenttiä, ketunreikiä eli poteroita, juoksuhautoja ja droonien vastaisia suojia ja verkkoja. Puolustusministeri Umarov muistuttikin, että he ”seuraavat sotaa päivittäin ja vahvistavat alueita, joilla sitä eniten tarvitaan”.
Politicon artikkelissa kuitenkin nostetaan esille myös jatkuva huoli Venäjän etenemisestä etulinjassa. Esillä on mm. Sumyn ja Harkivin alueet ja niiden puolustusvalmius. Kritiikkiä valmistautumiselle Ukraina onkin saanut niin analyytikoilta kuin sotilailtakin. Osassa paikkoja ”lohikäärmeen hampaat” on jäänyt asentamatta ja juoksuhautaverkostot ovat vajavaisia ja nykysodankäyntiin nähden väärissä paikoissa. Tällaista kritiikkiä Ukrainan sotilasjohto siis myös saa vaikka Umerovin mukaan valtaosa annetuista suunnitelmista valmistuikin viime vuonna ja yli puolet tälle vuodelle suunnitelluista on jo tehty. Tilanne siis elää nopeasti ja myös näyttää suunnitelmatkin vanhenevan ennätysvauhtia. Kritiikkiin Politicon uutisessa vastaa myös Ukrainan nyt jo pääministerin paikalta puolustusministeriksi siirtynyt Denys Shmyhal, joka tammikuussa kertoi maansa käyttäneen 930 miljoonaa euroa puolustusrakenteisiin alueilla joissa ”aktiivisia vihollisuuksia ei tällä hetkellä harjoiteta”.
Artikkelin lopussa palataan kuitenkin olennaisimpaan eli miehistön määrään. Vajavaisesti miehitetty tukikohta ja linnoitus ei täytä tehtäväänsä. Venäjän kerrotaankin nyt etsivän koko ajan Ukrainan puolustuksesta heikoimmin valmistautuneita kohtia. Kritiikkiä sotilasjohto saa myös siitä, että etsikkoaikoja ei ole käytetty tehokkaasti hyväksi valmistautuessa Venäjän hyökkäyksiin. Yhtenä esimerkkinä nostetaan esille Kurskin tapahtumat ja niiden tuoma aika linnoitustöille. Tätä ei kuitenkaan Politicon haastattelemien sotilaiden mukaan hyödynnetty ainakaan tehokkaasti. Ukrainalainen sotilas Artem Kariakin kertookin, että ” FPV-droonien suojaverkkoja alettiin asentaa päähuoltoteiden ylle vasta tammikuussa, kun ne olivat jo säännöllisten venäläisten droonihyökkäysten kohteena”. Kariakin mukaan ”paikallisviranomaiset ja sotilasyksiköt alkoivat kaivaa korsuja raja-alueella ja asentaa ensimmäisiä lohikäärmeenhampaita vasta, kun Ukrainan joukot jo vetäytyivät Kurskista”. Hänen mukaan työ tehtiin ”epäloogisen myöhässä” siinä näin ollen epäonnistuen.
Politico päättäkin uutisensa toteamukseen, että ”Venäjän joukot valloittivat vain kesäkuussa 500 neliökilometriä Ukrainan maata, mikä on nopein etenemisvauhti moneen kuukauteen”. Tämä tieto perustui DeepStaten eli ukrainalaisen OSINT-ryhmän tietoihin, joka on luonut verkkokartan Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan.
Mielenkiintoinen artikkeli jälleen. Nyt aikainen aamu ja kaunis auringonpaiste täällä Suomessa meitä kuitenkin tervehtii. Hyvän sään aikana on meidänkin tärkeintä nyt tehdä enemmän ja varautua kaikkeen mahdolliseen epävakaa ja arvaamattoman Venäjän naapurissa.
Tänään meillä jatkuu Suomen Metsästäjäliiton Suomen mestaruuskilpailut ja tarkoitus mennä kilpailun suojelijana kisoja jälleen seuraamaan. Työpäivä siis tänäänkin edessä, mutta josko illalla sitten taas vähän lomaa.