Työn kautta – Työnvaikutustenarviointi kaikkeen päätöksentekoon

Blogi, tiistaina 29.12.2015

Tänä vuonna on oppositio ottanut yhdeksi miekakseen hallitusta vastaan erilaisten vaikutusarviointien vajavaisuuden lainvalmistelussa. Asiahan ei ole uusi ja hulluinta on ollut se, että samat henkilöt ovat nyt huutaneet vaikutusarviointien tekemisen perään jotka viime kaudella vähät välittivät niistä olleessaan itse ministereinä ja vallassa.

Itse olen sitä mieltä, että erilaisten vaikutusarviointien teko pitäisikin olla itsestään selvyys ja ehdottomuus eikä tällainen politiikanteon lyömäase. Siis lyömäase minkä nimeen vannotaan oppositiossa ollessa ja jolle viitataan kintaalla hallituksessa ollessa.

Ministeri Lenita Toivakan kanssa tutustumassa suomalaiseen työhön luottavaan Joutsen Finlandin tehtaaseen Riihimäellä kevättalvella 2015.

Ministeri Lenita Toivakan kanssa tutustumassa suomalaiseen työhön luottavaan Joutsen Finlandin tehtaaseen Riihimäellä kevättalvella 2015.

11260843_10153593725671670_4482539575839383859_n

Joutsen Finlandin uusi untuvapetivaatetehdas otettiin käyttöön päättyvänä vuonna Riihimäellä.

Kaikessa päätöksenteossa niin valtion kuin kuntienkin tekemässä pitäisi aina tehdä perusteellinen selvitys päätöksen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin eli heihin jotka eivät itse voi mielipidettään esimerkiksi vaaleissa kertoa. Yhtä tärkeää on aina tehdä arviointi sukupuoltenvälisistä vaikutuksista, vaikutuksista erilaisiin alueisiin ja eri puolilla maata asuviin ihmisiin ja mikä tärkeää myös yritysvaikutustenarviointi. Tärkeää olisi aina minusta myös katsoa mikä on päätöksen vaikutus työhön. Siis lisääkö tehtävä päätös maahamme työtä ja työpaikkoja vai lisääkö se työttömyyttä.

Näin vuoden lähestyessä loppua on hyvä ehkä hieman katsoa mitä tänä vuonna on valtakunnan politiikassa tehty. Me Kokoomuksessa lähdimme tähän vuoteen vuodenvaihteen 2014-2015 jälkeen kohti vaaleja hyvin vaikeasta tilanteesta. Meidän puoluekannatus oli alhaalla ja iskuja meitä vasten tuli vähän joka puolelta. Olimme siis iskuissa niin opposition kärkivastus, mutta mikä surullisinta myös silloisen päähallituskumppaninkin päävastus.

Olemme asettaneet historian aikana kokoomuksessa aina työn kaiken edelle. Tämä näkyi myös nyt puheenjohtaja Alexander Stubbin puheessa Snellman-säätiön talviseminaarissa. Linjapuheessaan hän korosti työtä ja nosti sen jälleen kerran Kokoomuksen ykkösteemaksi. Stubb totesi, että kaikki voimat pitää keskittää työn lisäämiseen, koska muuten ei ole varaa hoitaa ikääntyneitä, tarjota koulutusta eikä järjestää terveydenhuoltoa.

Päättyvän vuoden keväällä me jo julkaisimme useita toimenpideohjelmia, joista yksi tärkeimmistä oli ns. Työlista. Siinä luettelimme keinoja työllisyyden nostamiseen. Asiantuntija-arvioiden perusteella voitiin sanoa, että toteuttamalla tuon listan toimet saataisiin luotua Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Työlistalla oli muun muassa seuraavat keinot:

– Työn verotuksen keventäminen
– Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen kertakorvauksella
– Eläkeuudistuksen vieminen maaliin
– Vuorotteluvapaan ehtojen tiukennus
– Koeajan pidennys
– Määräaikaisten työsuhteiden ehtojen höllennys
– Kannustavampi ansiosidonnainen työttömyysturva
– Kannustavampi opintotuki
– Paikallinen sopiminen työehdoista ja palkoista

Yhdistävä tekijä näille kaikille keinoille on, että ne löytyvät myös nykyisen hallituksen ohjelmasta. Kokoomus onkin mukana tässä hallituksessa nimenomaan siksi, että haluamme viedä eteenpäin työlinjaa. Sellaista linjaa, joka nostaa työllisyysastetta kestävällä ja pysyvällä tavalla sellaiselle tasolle, että velaksi eläminen loppuu ja rahat saadaan riittämään hyvinvointipalveluihin ja välttämättömiin tulonsiirtoihin.

Päättynyttä syksyä ja vuotta on eduskunnassa värittäneet myös kipeät säästöpäätökset. Poliittisena päätöksentekijänä on varmasti kivempaa olla silloin, kun pääsee jakamaan rahaa haluamiinsa kohteisiin. Itse en tällaista ole tosin kokenut oman 20 vuoden poliittisen urani aikana. Niukkuutta on ollut käytännössä jaettavana näinä kaikkina vuosina. Mutta sellaisesta sulle mulle -politikoinnista mitä valtakunnan tasolla osa edelleen haluaa ylläpitää ja suosia jopa velkarahalla usein valitettavasti äänestäjät palkitsevat. Mutta onneksi suomalaisista äänestäjistä monet ovat myös sellaisia ja itse uskon, että enemmistö, että he palkitsevat myös vastuunkannosta vaikeina aikoina. Edellisten isoja leikkauksia tehneiden hallitusten valtiovarainministerit Iiro Viinanen ja Sauli Niinistö ovat laajasti arvostettuja hahmoja, jotka hoitivat velvollisuutensa eivätkä piitanneet kannatusluvuista. Tästä huolimatta Niinistö oli jo 1990-luvun suosituimpia puoluejohtajia. Vuonna 2012 hänet valittiin tasavallan presidentiksi. Ja tällä hetkellä Tasavallan presidentin suosio taitaa olla huipussaan. Keskellä siis vaikeita talousaikojakin.

Tässä tilanteessa ei siis hallituksen onnistumista voi mitata jaetun rahan määrässä. Yleensäkään vaikeiden aikojen hallitusten onnistumista ei voi mitata jaetun rahan määrässä, koska jaettavaa ei yksinkertaisesti ole. Vaikeiden aikojen hallitusten onnistuminen mitataankin lopulta päätöksenteon ja toimeenpanon kyvyllä. Me olemme kokoomuksessa koko tämänkin syksyn korostaneet vastuunkantoa ja olemme tukeneet hallituksen työtä täysillä.

Olemme halunneet pitää ääntä siitä, että tämän mittaluokan ongelmat vaativat ratkaisuikseen sellaisia toimia, joihin ei kuka tahansa pysty. Arvostusta ansaitseekin mm. pääministeri Juha Sipilä ja ennen muuta hänen halu puolustaa tiukkaa, mutta välttämätöntä talouslinjaa. Aivan erityisen kiitoksen ansaitsevat kuitenkin Perussuomalaiset, jotka ovat kannatuslukemien rajusta putoamisesta huolimatta tukeneet hallituksen yhteistä linjaa ja kantaneet vastuuta. Voin kuvitella, että paine oppositiosta ja kentältä on ollut valtava. Mutta selkäranka on kestänyt. Sitä voi vain ihailla.

Haastavia aikoja on kuitenkin vielä edessä. Alkava vuosi tulee olemaan hyvinkin vaikea, mutta samalla myös maamme tulevaisuuden kannalta ratkaiseva. Hallituksella on hoidettavanaan merkittävät työmarkkinauudistukset, joista tärkein on paikallisen sopimisen lisääminen. Toinen, tästä erillinen kokonaisuus on kustannuskilpailukyvyn vahvistaminen. Työmarkkinaosapuolilta on keväästä saakka, mutta valitettavasti ainakin vielä turhaan, odotettu yhteisiä esityksiä sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla suomalaisen työn kilpailukykyä voitaisiin palauttaa koko 2000-luvun jatkuneen heikentymisen jäljiltä. Itse uskon, että ratkaisu yhteiskuntasopimuksesta vielä alkuvuonna syntyy. Toivottavasti. Mutta jos kuitenkin olen väärässä niin kilpailukykytoimien lainvalmistelu etenee nyt normaalia latuaan.

Työmarkkinaosapuolet voivat edelleen halutessaan esittää yhteisesti keinoja kilpailukyvyn kohentamiseen. Mutta vaatimus lainvalmistelun keskeyttämisestä on tietenkin aivan mahdoton. Tottakai olisi hienoa, jos esitys tulisi. Mutta hallitus on vastuussa ja sen täytyy toimia. Kaiken ytimessä on suomalainen työ. Sen lisäämiseksi hallitus toimii, ja tämän päämäärän onnistumisella mitataan hallituksen onnistuminen. Mukaan talkoisiin ovat tervetulleita kaikki, jotka jakavat saman tavoitteen. Tehtävää siis riittää alkavanakin vuonna.

Kello 22.10 ja juuri Tampereelta kotiin. Tänään lomapäivän ohjelmassa retki Ideaparkkiin ja sitten katsomaan serkunpojan Miika Heikkilän jääkiekko-ottelua Hakametsään. Miika siirtyi viime kaudella Tapparan riveihin Kerhon junnukausien ja Mestiksen ja Pelicansin liigapelien kautta. Nyt nuorimies on jo hienosti vakiinnuttanut asemaansa kirvesrintojen vakiokokoonpanossa ja tänäänkin vahva peli Miikalle. HIFK kuitenkin matsissa lopulta parempi kahden alivoimamaalin sokeeraamana ja pisteet matkasivat Helsinkiin. Mutta Suomen vanhimmassa jäähallissa lähes täysi tupa ja hieno tunnelma. Jääkiekko voi hyvin Tampereella.

10606124_10153855956331670_4961598794055390672_n

Hakametsässä tänään Tappara – HIFK ja jäällä myös serkunpoikani Miika Heikkilä. Kiakkomiähiä.

1170718_10153855784281670_9213657439506955682_n

… ja olihan matsia katsomassa muitakin puhujamiehiä. Tikitalkin mestari Esa Tikkanen meidän kanssa samoissa tunnelmmissa junnujen MM-kiekon välipäivänä.

10489730_10153855998626670_3377454941456084098_n

Ja sitä Tapolan Mustaamakkaraa. Se vei enemmän sydämeni jälleen kerran kuin tämä Tapparan peli. Sorry Miika 🙂

1917102_10153855258201670_7314819816877035835_n

Ja näin upea on Loppijärven jää. Hieno luistelukenttä meillä.

734886_10153855258346670_1500083518988395279_n Ei minusta kirvesrintaa kuitenkaan Miikankaan innostamana tullut, mutta hyvää viihdettä ja kun Tapolan mustaamakkaraakin sai niin mikäs siinä ihmisen oli ollessa. Kiitos vielä serkulle Terolle perheineen kutsusta mukaan. Huomenna sitten taas maajoukkuepelien pariin ja Hartwall Areenalle. Mutta päivällä ajattelimme mennä lasten kanssa Loppijärvelle vielä luistelemaan. Upea jää siellä nyt.

Kommentit