Työ on nyt ja jatkossa hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka

Kynästä, perjantaina 19.04.2013

Keskustelu hallituksen kehysriihestä ja sen kommervenkeistä alkaa rauhoittua. Täytyy myöntää, ettei kehysriihen jälkeisestä keskustelusta voi tyylipisteitä kenellekään antaa, se on fakta. Lopulta hallituksen kehyspäätöksen onnistumista mitataan kuitenkin sillä, mitä se vaikuttaa, ei sillä, miltä se näytti. Miten hyvin se tuo Suomeen lisää työtä.

Työ nimittäin on se, joka suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ratkaisee. Me tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa ja nimenomaan yksityiselle puolelle. Tämä ei ole helppo tavoite. Jos olisi joitakin kestäviä hokkuspokkustemppuja työn määrän lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, niitä olisi jo käytetty.

Miksi työpaikat sitten ovat niin tärkeitä? Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on lupaus huolenpidosta. Se on lupaus siitä, että jokainen suomalainen saa sairastuessaan hyvää hoitoa, että suomalaisille lapsille tarjotaan laadukas ja maksuton koulutus ja että jokaisesta ikäihmisestä pidetään Suomessa huolta.

Tiedämme, että nykymenolla yhteiskunnan varat eivät riitä lunastamaan näitä lupauksia. Ellemme uudista Suomea, yhteiset rahat eivät riitä koulujen, terveyskeskusten, neuvoloiden, eläkkeiden tai yhteiskunnan turvaverkon ylläpitämiseen. Pitkän aikavälin hyvinvointilupausten ja niiden rahoituksen välissä on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan jopa 7–10 miljardin euron vaje.

Näistä kahdesta lähtökohdasta lähdettiin kehysriiheen. Suomeen lisää työtä, ja vastuunottamista kestävyysvajeesta, valtiontaloudesta. Velaksi eläminen pitää pysäyttää. Hallitus pystyikin tekemään aidosti rohkeita päätöksiä. Tiukassa taloustilanteessa saatiin aikaan ratkaisu, joka tasapainottaa valtion taloutta, mutta kannustaa myös työn teettämiseen ja työn tekemiseen.

Yhteisöveroa kevennetään reilusti. Verotaso ei ole itseisarvo, vaan sillä haetaan yritysten toimintaedellytysten parantamista, kasvumahdollisuuksia – ja lisää työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntyy vain silloin, kun Suomessa on kannattavia yrityksiä, joilla on varaa työllistää, investoida ja kasvaa. Myös kotitalouksia kannustetaan työllistämään kotitalousvähennyksen nostolla.

Kokoomukselle hyvin tärkeä päätös oli myös pienimpien palkkaverojen kevennys. Työtulovähennyksen ja perusvähennyksen nostolla tehdään työn vastaanottamisesta entistä houkuttelevampaa. Samaan aikaan kun tarvitsemme lisää työpaikkoja Suomeen, tarvitsemme myös lisää työntekijöitä. Seuraavien 20 vuoden aikana työelämästä poistuu enemmän ihmisiä eläkkeelle kuin nuoria tulee tilalle. Jokaista käsiparia tarvitaan.

Osana kehysriihtä ja erityisesti sen jälkipuintia olivat myös osinkoverotuksen uudistukset. Alkuperäinen osinkoverouudistus näytti vaikeuttavan erityisesti piensijoittajien asemaa. Tästä tulikin paljon palautetta, kiitos siitä. Saimmekin tähän hyvän, korjaavan ratkaisun. Jatkossa piensijoittajien verotuskohtelu ei siis juurikaan kiristy, etenkin jos huomioidaan yhteisöveron tuntuvan alentamisen vaikutukset. Tämä oli meille kokoomuksessa tärkeä asia, sillä me arvostamme piensijoittajien panosta kotimaisiin yrityksiin, mutta myös osakesäästämistä tulevaisuuden varalle. Tätä tarvitsemme jatkossakin.

Miten sitten antamamme hyvinvointilupaus voidaan kattaa? Ainoa kestävä keino on työn tekeminen. Työ on nyt ja jatkossa hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Jos uskomme työhön ja sen merkitykseen Suomen hyvinvoinnin lähteenä, niin silloin meidän on myös tehtävä uudistuksia, jotka lisäävät sen määrää Suomessa. Tätä tarkoittavat myös kehysriihen päätökset.

Timo Heinonen
Kansanedustaja

Kommentit