Täällä Turkissa hyvää ruokaa riittää. Ja aika usein lähiruokaa. En tiedä miten eriliaset säädökset täyttyvät, ehkä nekin pikkuhiljaa kun EU:hun kovasti halajavat, mutta lähellä tuotettua ainakin. Paljon hyviä tuoreita hedelmiä ja vain oman maan satoa eli omenoita, vesimeloneja, appelsiinejä jne. Ei siis suomalaista mustikkaa eikä mansikkaakaan mistään päin maailmaa.
Jäin vain miettimään, että tarvitseeko suomalaisessakaan pöydässä olla myöskään läpi vuoden kaikkea mahdollista joulupöydän mansikoista lähtien ja espanjalaisista uusista perunoista lähtien. Vai voisimmeko mekin opetella ainakin hieman enemmän nauttimaan oman maan ns. sesongin herkuista ja ruuista. Talvella voisi kova sana ruokapöydässä olla tuontitomaatin tai kurkun sijaan lantturaaste tai punajuuri. Ja esimerkkejä on vaikka kuinka ja paljon.
Nyt minä nautin hyvää turkkilaista lähiruokaa. Ja he vielä osaavat tehdäkin sen hyvin.