Yleisradio julkaisi tänään lokakuun puolueiden kannatusluvut. Perinteiset puolueet vankistivat viime kuussa asemiaan. Näin tapahtui itseasiassa meistä aina vasemmistoliittoon asti. Samaan aikaan populistipuolueet kokivat syöksyä kun sekä Perussuomalaiset että Vihreät menettivät reilusti kannattajiaan ja asemiaan. Vihreiden syöksy oli itseasiassa erittäinkin raju. Vihreiden koulutuskuplan ja myös muutenkin populismiin perustuneen kannatusnousun syöksy pudotti kannatuksen jo perinteisempiin 14 prosentin lukemiin ja miinusta kuukaudessa kertyi peräti 2,6 prosenttiyksikköä.
Näyttää siis siltä, että monet heistä jotka uskoivat Vihreiden puheet ja twiittaukset koulutuksesta ovat huomanneet sumutuksen ja palanneet mm. meidän tueksi. Myös uskon monen Vihreitä äänestäneen ja myöhemmin myös gallupeissa tukensa heille anteneen pettyneen myös siihen, että puolue on kääntänyt selkänsä myös monille vaalikoneissaan antamilleen lupauksille ja uudistajasta onkin tullut oppositiossa vahvin Ei-voima. Jenkeistä peräisin olevan vertaus vesimelooniin sopii myös nyky-Vihreisiin talouspolitiikan ja monen muunkin osalta. Puolue on enää vain päältä ja kuorestaan vihreä, mutta sisältä punainen. Olen aiemmin lainannut Vihreiden nykyisen puheenjohtajan Touko Aallon twiittiä liittyen yhteen isompaan uudistukseen kuvaamaan puolueen nykylinjaa ja tyyliä. Siinä Touko Aalto twiittasi, että ”Kannatan, mutta en nyt”. Politiikka on siis vahvaa.
Myös Perussuomalaisten kannatus sulaa uuden puoluejohdon käsissä. Puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Leena Meren johdolla puolue menetti nyt kannatuksestaan kolmanneksen ja PS:n kannatus syöksyi 6,9 prosenttiin. Vastaavan huono luku on puolueelle mitattu viimeksi yli 7 vuotta sitten keväällä 2010.Ylen tutkimuksen mukaan paluuta tuttuihin luotettavampiin puolueisiin on ollut myös perussuomalaisista.
Samaan aikaan kun populistipuolueet menettivät kannatustaan niin me vahvistimme ykkössijaamme. Kokoomuksen kannatus nousi lähes 23 prosenttiin. Myös pitkänlinjan puolueista SDP paransi kannatustaan noussen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Demareita kannattaa nyt 18,4 prosenttia suomalaisista. Myös Keskustan kannatus nousi pitkän matalapainejakson jälkeen. Nyt puolueen kannatus on 17,4 prosenttia. Se ei varmasti kuitenkaan vielä riitä keskustan kenttäväelle ja uskon, että keskustelu Sipilän vaihtamisesta toiseen puheenjohtajaan ensi kesänä saa vain uusia kierteitä. Eduskunnassa keskuslaiset puhuvat tästä jo aikalailla avoimesti erilaisissa pöydissä. Kolmossija kaukana kärjestä ja demarienkin takana ei ole sitä mitä keskustalaiset itse haluavat.
Ylen uutisessa todettiin Jari Pajusen suulla, että ”Kokoomus on myötätuulessa: kun muut puolueet hermoilevat, kokoomus on voinut olla rauhassa.” Se on totta. Me olemme keskittyneet määrätietoisesti vain siihen, että laitamme maamme asioita kuntoon ja teemme sen minkä olemme luvanneet. Emme ole myöskään sortuneet laukalle emmekä Vihreiden tapaan myöskää menneet asioiden edellee. Olemme uskoneet siihen, että meidän äänestäjät, ihan tavalliset suomalaiset, lopulta näkevät tyhjien puheiden läpi missä oikeasti tehdään. Tällä viikolla olen muutenkin hieman enemmän täällä blogeissani ruotinut ja käynyt läpi tätä nykytilannetta ja osaltaan tämä Ylen gallup myös vahvistaa sitä.
Vasemmistoliitto nousi myös noin prosenttiyksikön ja ohitti yhdeksän prosentin kannatuksella nyt jo myös perussuomalaiset. RKP:n kannatus nousi 1,4 prosenttiyksikköä 4,9:ään ja KD:n kannatus puolestaan laski puoli prosenttiyksikköä 3,4 prosenttiin. Sinisten kannatus on vasta lähtökuopissa ja ryhmä saa itseasiassa ainoa ei puolueena myös tässä gallupissa taakseen kannatusta. Uskon, että nyt kun soinilaiset saavat puolueensa pystyyn ja rekisteriin ja kenttäorganisaation kuntoon niin kannatuskin kääntyy nousee. Vastuunkannosta ainakin itse haluan tätä ryhmää kiittää.
….
Eilen illalla sain viestin myös virkavapaalla olevalta kunnanjohtajaltamme Karoliina Frankilta. Karoliina päätti irtisanoutua kuntamme johdosta. Päätös ei minulle tullut yllätyksenä. Itse Karoliina viittasi Yle Hämeen uutisessa Lopella tapahtuneeseen muutokseen kuntavaaleissa. Demokratiaan muutokset kuuluvat ja en niitä sen enempää täällä ala ruotimaan. Itse olen saanut olla kuntamme johtotehtävissä eli valtuustonpuheenjohtajana ja myös kunnanhallituksen puheenjohtajana koko Karoliinan Lopella olo ajan ja minulla ei ole kuin positiivista sanottavaa hänestä. Joskus olimme eri mieltä ja se myös suoraan sanottiin, mutta yhteistyö toimi aina ja demokratiaa kunnioitettiin. Pitkään myös Karoliinan kanssa työtä luottamushenkilönä tehnyt keskustan voimahahmo Aimo Alho listasi tänään hyvin facebookissa Karoliinan kautta Lopen johdossa. Hän totesi, että kaipaamaan jää hänkin ”Kersantti Karoliinaa”. Aimo kirjoitti, että ”kurjaa, että hän (Karoliina) oli monenkin hampaissa vaikka pääasiassa toimi kunnan parhaaksi. Loppi siirtyi pois kriisikunnasta talouden suhteen. Isoja koulu- ja päiväkoti-investointeja tehtiin. Ei rakennettu prammeja, kannattamattomia vesihuoltohankkeita ja kunnan yritystaloja. Nostan hattua Sinulle! (Karoliinalle)”. Aimon sanoihin on muuten aika helppo yhtyä ja pitää muistaa sekin, että aika harmoja päätöksiä kunnanjohtaja tekee kunnassa yksin vaan kyllä niiden kaikkien takana on aina luottamushenkilöt strategian, budjetin tai usein aivan konkreettisen päätöksenkin kautta.
Kaivoin tänään mustan kirjani vuodelta 2006. Silloin 1.11. tapasin Karoliinan ensimmäistä kertaa. Kirjassani on kaksi sivua muistiinpanoja tästä tapaamisesta. Kaikki mitä olen kirjoittanut pitää paikkansa tänäänkin. Vaistoni ja tuntemukseni on ollut ensi kohtaamisessa aivan oikea. Kaksi kohtaa lainaan tänne joista olen ja tulen aina Karoliinaa arvostamaan. Kirjassani lukee 1.11.2006: ”Vaatii paljon itseltään ja muiltakin” ja ”Sanoo mitä mieltä on”. Muutkin muistiinpanot reilun 10 vuoden takaa pitävät paikkansa ja tuon kohtaamisemme jälkeen siis Karoliina muutti Lopelle hallintojohtajaksi.
Tulemme Karoliinaa muistamaan Lopen kunnanvaltuuston yhteydessä marraskuussa. Ja hänen työnsä kyllä Lopella muistetaan aina.
…
Kello 21.17 ja Yle A-Studiota tässä sohvalla katselen. Jälleen kerran mukava katsoa kun meidän edustaja, tällä kertaa ministeri Antti Häkkänen, osallistuu keskusteluun asiallisesti ja faktoihin perustuen. Alleviivaa jälleen tätä mistä näinä päivinä olen kirjoittanut. Ja totta kai valtiovarainministeri Petteri Orpon tekemä työ mikä nyt tuottaa taloudessa tulosta ja uusia työpaikkoja ja verotuloja ”sataa” meidän laariin. Ja niin pitääkin sataa – työ tekijäänsä kiittää ja hyvä, että suomalaisetkin.
Huomenna Hämeenlinnaan ja siitä illalla kohti viikonloppua lapsen kaverisynttäreiden kautta.