Kunnissa tehdään paraikaa tai viimeistään ensi vuoden alkupuoliskolla erilaisia selvityksiä miten kunta tulee toimeen tulevina vuosina edessä olevien haasteiden kanssa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen puitelaki antoi tähän tiettyjä reunaehtoja ja myös minimikuntakoista puhutaan mm. sairaanhoidossa ja toisenasteenkoulutuksessa. Tähän aiheeseen liittyen tällä viikolla saatiin mielenkiintoista tutkimustietoa. Juho Aaltosen, Tanja Kirjavaisen ja Antti Moision tutkimus kunnallisen perusopetuksen tehokkuuseroista ja tuottavuuskehityksestä antoi mietinnän aihetta meille monelle kuntapäättäjälle. Tutkimus on jatkoa VATT:n viime vuoden joulukuussa julkistamaan Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot ja tuottavuus 1998-2003 -raporttiin. Nyt vuotta myöhemmin 2006 joulukuussa julkistetun selvityksen mukaan mm. kuntien perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset olivat korkeimmat pienimmissä ja vastaavassa suurimmissa kunnissa, kun muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät kontrolloitiin. Ja optimi kuntakoko kustannusten osalta oli noin 24000-37000 asukaan kunta. Tällöin perusopetuksen kustannukset pienenivät.
Saman tutkimuksen mukaan myös luonnollisesti koulun koko vaikutti kustannuksiin. Tutkimuksen mukaan optimaalinen koulujen keskikoko oli selvästi nykyistä suurempi ja kustannukset olivat korkeita, jos erityisoppilaiden määrä oli suuri. Kun ala-asteen oppilaiden osuus kasvoi, kustannukset siis alenivat. Muita kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat kuljetettavien ja majoitettavien oppilaiden osuus.
Tutkimuksessa selvitettiin myös perusopetuksen tuottavuutta mikä laski selvitetyllä ajanjaksolla keskimäärin noin 12 prosenttia, vaikka erityisopetus ja muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät otettiinkin huomioon. Tuottavuus määritellään tässä selvityksessä perusopetuksen tuotosten suhteena panoksiin. Perusopetuksen keskimääräinen tehottomuus oli 6-10 prosenttia vuosina 1998-2004 ja näin ollen tehostamisvara on noin kymmenen prosenttia. Kun tehokkuutta mitattiin taas oppimistuloksia kuvaavilla PISA-aineistoilla, keskimääräinen tehottomuus oli vielä alhaisempi, noin 3 prosenttia.
Mielenkiintoinen tutkimus mikä on syytä ottaa huomioon myös mietittäessä ensi vuoden alussa palvelurakenteen uudistuksia. Tällaista taustamateriaalia – puolueetonta taustamateriaalia – on syytä saada muiltakin aloilta selvitysten pohjaksi.
….
Tänään aamulla kuntamme tämän vuoden viimeinen puheenjohtajisto. Aiheina maahankinta-asioita, yritysasioita ja muutamia muita ajankohtaisia asioita. Tämän jälkeen olen sopinut tapaamisen talousalueemme kansanedustajaehdokasasiasta Riihimäelle ja iltapäivällä joulumuistamiset työkavereille ja viimeiset joululahjat paketteihin.
Niin tuosta tukiryhmästä jälleen. Uusia tutkijoita on liittynyt todella hyvin mukaan myös joulukuun aikana ja uusi Taustavaikuttaja Klubikin on avannut pelin loistavasti. Jos sinä et vielä ole mukaan liittynyt – tee se nyt – tai jos tiedät jonkun ystävän joka voisi mukaan lähteä niin rohkeasti kysymään ja sitten ilmoittamaan. Ilmoittautua voi etusivun lomakkeella tai sähköpostilla tukiryhma@timoheinonen.fi. Tukiryhmässä nyt 347 tukijaa!
….
Aamulla käsittelimme kunnan puheenjohtajistossa maapoliittisia ja elinkeinopoliittisia asioita. Niistä taas lisää sitten kun tulevat julkisiksi. Toivotaan, että mahdollisimman moni näistäkin menee lopulliseen päätökseen asti. Mielenkiintoisia juttuja.
Puheenjohtajistosta sitten Riihimäelle. Pidimme palaverin Hyvinkää-Riihimäen talousalueen eduskuntavaalikampanjasta lounaan merkeissä hyvinkääläisen Riikka Komulaisen kanssa. Kävimme läpi hieman talousalueen ajankohtaisia asioita yli vaalipiirinkin ja sovimme yhteistyökuvioista. Tästäkin siis lisää luvassa myöhemmin. Tutustukaapa ihmeessä Riikan sivuihin http://www.riikkakomulainen.fi mielenkiintoinen Nuorten liiton ehdokas Uudellamaalla.
Riihimäeltä kävin sitten moikkaamassa vielä työkavereita Helsingissä ja paluu matkalla Riihimäeltä vielä pari pientä joululahjaakin. Nyt alkaa kaikki olla valmista. Huomenna vapaapäivä ja jouluun valmistautumista.
….
Tänään saatiin piste Heinäluoman kyselytautiin Natosta. Kummallinen pelottelukampanja saa näin pisteen, kun meidän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies totesi ykskantaan, että kokoomus ei aja Suomen Nato jäsenyyttä. Häkämies totesi Sanomalehti Kalevan haastattelussa, että NATO:sta ei tule vaalikysymystä eikä Suomen NATO-jäsenyys ole ajankohtaista seuraavalla vaalikaudella.
Häkämies ilmoitti samalla, että enää tämän jälkeen SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman on enää turha pelotella äänestäjiä olemattomilla NATO-möröillä. Heinäluomahan on tiukannut päivästä toiseen puolueeltamme suoraa vastausta siihen, ajaako puolue Suomen NATO-jäsenyyttä ensi vaalikaudella. Nyt se väännettiin Heinäluomallekin oikein rautalangasta ja toivotaan, että hänkin sen nyt ymmärtäisi, että puolueemme ei aja Suomen Nato jäsenyyttä.
Häkämies totesikin aika hyvin, että tilanne on ollut kummallinen juuri siksi, että SDP:llä on itsellään kaksi erilaista NATO-linjaa ja ehkäpä sitä Heinäluoma on halunnut häivyttää syyttelemällä kokoomusta vähän mistä sattuu. Häkämies heittikin Heinäluomalle suoran kysymyksen: ”Johtaako Heinäluoma puoluettaan ja eikö hän saa omia rivejään suoriksi?” Toisaalta voisi kysyä Heinäluomalta samaan syssyyn: ”Mikä on SDP:n virallinen Nato kanta?”