Tänään Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen Politiikkaverkosto järjestää Riihimäellä eKoulu-seminaarin. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan mitä koulu tulevaisuudessa voi tarjota ja voi olla tietotekniikan ja teknisten ratkaisujen suhteen.
eKoulu – tietotekniikka tulevaisuuden koulussa
ti 25.1. klo 18-20 Riihimäen lukion auditorio, Koulukatu 5, Riihimäki
18.00 Seminaarin avaus, politiikkaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen
18.05 TVT – viestintätekniikasta virtaa peruskouluihin, viestintäministeri Suvi Linden
18.30 Oppimateriaali eKouluissa ja tekniikan hyödyntäminen opetuksessa, Mika Silvennoinen, WSOYpro
18.45 Kommenttipuheenvuoro ja esimerkkejä opetusteknologian mahdollisuuksista, Salla Vainio, Teaching and Learning Consultant, Promethean
19.00 Keskustelua Kokoomuksen tavoitteista, kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Timo Heinonen
20.00 seminaarin päätös
****
Sitä ennen kuitenkin eduskuntapäivä. Ensin ympäristövaliokunta ja sitten sivi ja täysistunto. Eli täysipäivä talolla jälleen tänäänkin. Mutta nyt matkaan niin tunnit riittävät.
….
Ei siitä hyvä tullut, mutta paskalakia kuitenkin parempi. Tällainen tuntuma minulla haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen väännöstä. Pidän kuitenkin sitä isona työvoittona, että saimme lopulta painostettua keskustan ja heidän ympäristöministerin tarttumaan korjaukseen ja uudistuksiin. Pitkään jatkunut jätevesisekoilu ja jopa ihmisten huijaaminen maaseudulla piti viheltää poikki vaikka sitä vastaan keskusta pitkään pokkuroikin.
Eli nyt tänään tuo jätevesiasia ympäristövaliokunnasta ulos. Nyt siis asia isoon saliin ja sen myötä saamme ainakin osittain järkeä tähän tilanteeseen. Kokoomuksen tavoite siitä, että haja-asutusalueiden jätevesien puhdistustasojen vaatimustasoa yleisvaatimuksena laskettiin. Eli tuo perusfilosofia käännettiin vaatimuksemme mukaisesti ympäri. Nyt siis jatkossa vesien puhdistuksessa vaaditaan HELCOMin vaatimia 10% aiempaa alempia puhdistustasoja kaikkialla maassamme ja sitten jokainen kunta määrittelee tärkeille pohjavesialueille ja vesistöjen lähelle tarpeiden mukaan korkeammat puhdistusvaatimukset. Tämä oli iso uudistus ja järkevä muutos nykyiseen. Eli periaatteessa otamme käyttöön samanlaisen mallin mikä on Ruotsissa toiminut erinomaisesti.
Eli ehdotamme nyt siis käyttöönotettavaksi nykyisen lievempää vaatimustasoa [Lievempi taso orgaanisen aineen osalta 80 %, kokonaisfosforin 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Ankarampi taso orgaanisen aineen osalta 90 %, kokonaisfosforin 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %.] vastaavan tason säätämistä pääsääntöisesti noudatettavaksi lähtökohdaksi, koska mittava osa kiinteistöistä sijaitsee kaukana ranta-alueilta, tärkeiltä pohjavesialueilta tai muuten pilaantumisvaaraltaan herkiltä alueilta.
Sitten 68 vuotta täyttäneet vapautetaan näistä toimenpiteistä kuten myös kiinteistöt jotka ovat kunnallisen tai alueellisen viemäröintihankkeen tai suunnitelman piirissä. Myös taloudellinen asema esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys voi olla oikeutus viiden vuoden vapautukseen. Samalla myös koko hankkeen siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella.
Mutta ongelmaksi minusta edelleen muodostuu se, että vaikka nyt pyrimmekin tekemään ns. tekniikkaneutraalia lainsäädäntöä niin enemmistö halusi kirjattavaksi listan erilaisista järjestelmistä. Tämä tulee varmasti sekoittamaan ihmisten ajatuksia, kun kuitenkin laki lähtee siitä, että kyseisellä valitulla järjestelmällä pitää pääsääntöisesti normaalikäytössä päästä vaadittuihin puhdistustuloksiin. On valitettavaa, että nyt kirjataan tekniikoita jos vaikka niistä joku ei vaatimustasoihin oikeasti pääsekään? Minusta olisi selkeyden takia pitänyt ehdottomasti jättää tämä teknikkaluettelo pois ja nojautua aina olemassa olevaan parhaaseen tutkimustietoon laitteiden ja puhdistusjärjestelmien toimivuudesta.
Hyvä on sekin, että laitteiden toimivuuden jokahetkisestä toimivuuden ehdottomuudesta nyt joustetaan. Olennaista on, että keskimääräinen puhdistustulos on riittävä. Näin se on nyt lakiin meidän korjaamana kirjoitettu eli ”Jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sillä voidaan kohtuudella normaalikäytössä olettaa saavutettavan valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelylle tarkemmin määriteltävä käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen perustuva riittävä puhdistustaso orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta.”
Eli enää ei hetkittäistä mittausta ns. voida vaatia vaan jokaiselle kiinteistölle tulee suunnitella ja rakennusvalvonnassa hyväksyttää sellainen järjestelmä joka ”kohtuudella normaalikäytössä” saavuttaa vaaditun puhdistustason kyseisellä tontilla ja kyseisessä maaperässä. Tässä muuten kuntien vastuu kasvaa merkittävästi. Ja samalla jokaisen kunnan tullee määritellä myös nuo korkeamman puhdistusvaatimuksen alueet eli kuntiin työtä tulee lisää.
Eli oma arvosteluni edelleen kohdistuu siihen, että laki jää liian avoimeksi ja epäselväksi siitä mitä ja miten ja millaisilla laitteilla tai järjestelmillä vaadittu puhdistustaso aiotaan saavuttaa. Vai voiko ko. järjestelmällä oikeasti edes lainkaan näitä vaateita saavuttaa? Se jää isoksi kysymysmerkiksi kun lain perusteluihin ja mietintöön nyt haluttiin kirjattavan myös mm. maasuodattamot joiden toimivuudesta on olemassa vain ja ainoastaan hyvinkin epäselvää ja ristiriitaista tutkimustietoa. Minusta olisi ollut parempi jättää eri järjestelmät kokonaan pois ja elää sitten koko ajan vallitsevan tuoreimman ja kattavimman tutkimustiedon varassa. Tällaiset olettamat ovat kovin vaarallisia.
Ja kyllä itse olisin mielelläni nähnyt laissa myös kirjauksen laitteiden testauspakosta. Sitä ei uuteenkaan lakiin haluttu kirjattavan. On totta, että pienpuhdistamot voidaan merkitä niiden toimiessa CE-merkinnällä, mutta puhdistusmenetelmiä ei, koska ne eivät ole tuotteita. Mutta minusta se ei ole perusta sille, että miltään järjestelmältä ei merkintää voitaisi vaatia. Ja täytyy nyt muistaa kuitenkin, että rakennustuotteiden CE-merkintä on tulossa EU:ssa pakolliseksi parinvuoden päästä vuonna 2013. Sen jälkeen myös kaikkien edellä mainitun standardin piiriin kuuluvien pienpuhdistamojen tulee olla testattuja standardin mukaisesti. Miksi tätä ei olisi voinut ottaa meillä kansallisesti käyttöö jo nyt? En ymmärrä.
Selvityksemme mukaan jätevesijärjestelmien tehostamistoimien rakennuskustannusten arvioidaan olevan tämän jälkeen edelleenkin keskimäärin noin 3000-4000 euroa. Eli emme todellakaan päässeet sellaisiin kustannuksiin mitä mm. perustuslakivaliokunnan infossa saimme kuulla kohtuullisesta kustannuksesta.
Mutta tässä vielä keskeiset muutosehdotukset
Valiokunnan keskeiset muutosehdotukset yhdistettynä hallituksen esityksen sisältämiin ehdotuksiin muodostavat seuraavan kokonaisuuden:
-
Perusvaatimustason kohtuullistaminen;
-
Puhdistustasovaatimuksen säätäminen jätevesijärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen lähtökohdaksi eikä valvontaperusteeksi;
-
Kiinteistökohtaisen neuvonnan varmistaminen valtakunnallisesti;
-
Poikkeuksen myöntämisen selventäminen sosiaalisin perustein kiinteistön haltijalle viideksi vuodeksi kerrallaan;
-
Yli 68-vuotiaiden vakinaisesti asuttamien kiinteistöjen osalta ei edellytetä parantamistoimia, ellei kiinteistön jätevesijärjestelmää muutoin saneerata;
-
Vaatimus avustusjärjestelmän parantamisesta pienituloisille kotitalouksille myönnettävien avustusten käyttömahdollisuuden lisäämiseksi jätevesijärjestelmien uusimiseksi;
-
Siirtymäajan pidentäminen noin kahdella vuodella, vuoden 2016 alkuun saakka; ja
- Varmistuminen siitä, että kaivoveden pilaantuminen ja hygieniahaittojen syntyminen ehkäistään, herkillä alueilla vesiensuojelusta huolehditaan ja muutoin vesiensuojelun taso kokonaisuutena nousee pitkällä aikavälillä myös haja-asutusalueiden jätevesien osalta.
Palaan aiheeseen vielä kolumnilla lähipäivinä.
….
Kello 23.56 ja juuri kotiin. Ilta tänään vaaliteamiläisten kanssa palaveeraten mm. vaalistartistamme ja muutamista muista tulevista tapahtumista. Laitan niistä tietoa tännekin mahdollisimman pian ja päivitän myös tuota kalenteria niidenkin osalta. Sitä siis kannattaa seurata.
Mutta illan iso juttu oli OSSI:n eKoulu-ilta Riihimäen Lukiolla. Erinomainen oli jälleen seminaarin anti ja paljon kysymyksiä ja ajatuksia herättävä. Ministeri Suvi Linden kertoi siitä mitä tietotekniikan saralla on nyt tehty ja mitä tulevina vuosina pitäisi tehdä. Faktat kuitenkin kertovat, että olemme pudonneet 90-luvun ja jopa 2000-luvun alun johtavan koulutuksen tietotekniikkaa hyödyntävän maan kärkipaikalta kauas taakse ja kirittävää siis on paljon. Samaan aikaan moni muu maa on ottanut erittäin isoja askelia uuden teknologian hyödyntämisessä myös opetuksessa ja meillä edessä isot haasteet. Jollain tavalla kuvaavaa oli tänään eräässä videossa riihimäkeläisen opettajan toteamus uusista opetusvälineistä, että ”mä pääsen lähelle oppilaan tapaa ajatella”. Tästä nimenomaan on kyse. Meidän on pakko tuoda peruskoulua sinne missä nuoret ovat ja käyttää heille luontaisia tapoja oppia ja tapoja tehdä. Aiheesta erinomaisesti illan aikana puhuivat myös Mika Silvennoinen ja Salla Vainio, jotka kumpikin tehneet hienoa työtä uusien opetusteknologioiden saralla. Mutta työsarkaa riittää heillä ja meilläkin. Palaan aiheeseen vielä.