Kuluva viikko on rasisminvastainen viikko

Blogi, tiistaina 20.03.2012

Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna viime aikojen ja muutaman vuoden keskustelujen jälkeen tämä viikko on nyt enemmän tarpeeseen kuin ennen. On valitettavaa, että syystä tai toisesta maassamme on erilainen vihapuhe ja rasismilla flirttailu yleistynyt ja yleinen kielteisyys ja jopa vihamielisyys maahamuuttajia kohtaan. Syitä on varmaan monia, mutta olkoot ne mitä tahansa niin rasismia ei saa hyväksyä missään muodossa.

Ehkä tässä maassamme nyt tarvitaan juuri tällaista omaa viikkoa hieman ravistelemaan itse kutakin. Keskiviikkona ympäri maailmaa vietettävä YK:n rasisminvastainen viikko huipentuu ja ehkä silloin ja mielellään joka päivä voisimme hetken pohtia tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Niin kuin eilen teimme tasa-arvon päivänä ehkä perinteisemmin ajatellen naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja sen tilaa, mutta mielellään myös yleensä meidän erilaisten ihmisten välistä tasa-arvoa välittämättä sukupuolesta, ihonväristä, iästä, ulkonäöstä, kielestä tai mistään.

Olen tässä viime aikoina jälleen nostanut tehokkaammin esille koulukiusaamista. Asia on etenemässä mutta ei siitä nyt tänään sen enempää. Mutta siinä on muuten paljon samaa rasisminkin kanssa. Hiljaista kiusaamista tai väkivaltaa julmaakin. Loukkaavia vitsejä tai syrjää jättämistä. Varmasti itse kullekin tuttua – tavalla tai toisella. Siis niin koulukiusaaminen kuin rasismikin. Vai eikö?

Aikanaan tämä rasisminvastainen viikko sai alkunsa Etelä-Afrikasta kun siellä 21.3.1960 poliisi ampui 69 rauhalliseen rotuerottelun vastaiseen mielenosoitukseen osallistunutta. Onneksi siitä on paljon menty eteenpäin. Mutta ei kaikkialla eikä meilläkään riittämiin.

Puolustetaan siis tänään ja huomennakin 21.3. erilaisuutta ja meidän kaikkia oikeutta erilaisuuteen. Joskus opettajana totesin, että ei kukaan ole erilainen vaan jokainen on erityinen.

Kello jo kohta kuusi – nyt klo 05.41 ja aika suunnata Ylelle. Aamu-tv:ssä tänään äänessä kello 7.15 ja aiheena puolustusvoimauudistus. Sieltä sitten suora siirtyminen Rovaniemelle. Muutama päivä puhelimenvarassa eli kuvia ja muuta vasta loppuviikosta. Mutta pidetään blogia yllä ”kriisiolosuhteissakin”.

Kello 9.40 ja nyt siis jo aamu-tv takana. Tässä linkki itse keskusteluun Yle Areenaan. Ja kohta Rovaniemeä kohden Puolustusvoimien kuljetuskoneella. Kiitokset aamuisista palautteista. Minusta nyt on tärkeintä muistaa tosiasiat tässäkin keskustelussa ja katsoa tulevaisuuteen. Poliittinen ohjaus puolustusvoimauudistuksessa on koskenut vain ruotsinkielisen koulutuksen turvaamista ja se ohjaus on kirjattu jo itse lakiikin ja poliittisena ohjauksena hallitusohjelmaankin. Muuten uudistus on tehty suoraan puolustuspoliittisin lähtökohdin ja ainakin itse olen sitä valmis isona kuvana juuri sen takia tukemaan vaikka en sen kaikkia ratkaisuja ymmärräkään. Itse en olisi lopettamassa esimerkiksi Hämeen Rykmenttiä Lahdesta sillä se ei tuo mitään säästöjä kun toimintoja ei voida lopettaa vaan ne vain siirretään toisiin paikkoihin. Tätä ratkaisua olen kehottanut vielä pohtimaan ettei nyt vaan kävisi niin että pian sitten toisaalle rakennetaan näille toiminnoille uusia seiniä ja tiloja. Toinen asia jota toivon vielä toteutusvaiheessa harkittavan on soittokuntien asema. Minusta olisi järkevä suojata riittävä osaaminen eri alueilla tässäkin maanpuolustustyössä. Ratkaisu voisi olla nykyisen varusmiessoittokunnan vahvistaminen hieman isommalla määrällä ammattisoittajia. Tämä pohdinta kannattaa vielä käydä toteutusvaiheessa ja katsoa, että voimme turvata toiminnan läpi vuoden eikä vain lyhyen varusmieskoulutuksen ajan. Ja kolmantena olen valmis jatkossa pohtimaan sitäkin, että voisiko ruotsinkielisen koulutuksen ainakin hallinnollisesti alistaa Upinniemen alaisuuteen. Hallinnosta voisi hyvin hakea säästöjä. Tämä voisi ajoittua esimerkiksi vuoteen 2017.

Mutta isoa kuvaa ei perussuomalaisten pelin pyörittäminen mihinkään muuta. Puolustusvoimia on pakko uudistaa ja se on yhdessä sovittu kaikkien puolueiden kesken jo edellisessä puolustuspoliittisessa selonteossakin. Jos emme rakenteita uudista kun miesmäärä laskee niin pian lämmitämme noin 4500 tyhjää petipaikkaa varuskunnissamme ja toisaalta rakennusten lämmittäminen syö leijonanosan puolustusvoimien määrärahoista. Ja kun tiedämme, että armeijaamme uhkaa jo nyt kaikilla osa-alueilla vahva materiaalin massavanhentuminen niin on perusteltua ja järkevää ohjata mieluummin rahaa siihen, että armeijalla on ajanmukaiset ja tehokkaat varusteet tulevaisuudessakin.

Näin se menee jos asiassa halutaan pysyä vain asiassa.

Mutta nyt hieman ruokaa ja sitten ilmojen halki…

 

Kello 18.48 ja tässä katselen Rovaniemen kasarmin ikkunasta ulos. Juuri vedin kolme tuntia tiukkaa harjoitusta kriisitilanteemme parissa ja nyt hetki aikaa vain olla. Parin tunnin meluisan puolustusvoimalennon ja kriisikokousharjoituksen jälkeen tämä Lapin hiljaisuus tuntuu hienolta. Voisi tuo auringonlasku ja maisema ja hiljaisuus melkein lumota.

 

Illalla vielä ohjelmaa, mutta nautitaan tästä hetkestä nyt edes hetki.

Mielenkiinnolla olen seurannut myös sivusilmällä eduskunnan välikysymyskeskustelua. Nyt oli pakko tämän kolmen ja puolen viikon intensiivikurssin takia jättää väliin tuo keskustelu. Mutta toisaalta ei harmita. Koko Keskustan kysymys kun perustuu pelkkiin huhuihin. Ei sellaistakaan ole kuulemma ennen eduskunnassa nähty. Siis välikysymystä aiheesta mitä kukaan ei ole esittänyt. Siis hieman sellainen, että ettehän vaan tee sitä ettekä sitä ettekä sitä ettekä tätä. Panokset siis auttamatta keskustalta nyt paukkumallia varsinkin kun samaan aikaan perussuomalaiset johtavat julkista keskustelua.

 

Nyt hetki aikaa. Taidan panna maaten tuohon intin ruutupeitolle. Saako siihen päälle mennä vai teenkö oikein pinkan?

 

 

 

Kommentit