Keskustan Mari Kiviniemen ilmoitus jättää keskustan puheenjohtajuus laittaa outoon valoon hänen viime viikkoiset arvostelunsa joiden mukaan meillä kokoomuksessa ei arvostettaisi naisia. Kiviniemi otti aiheen esille kun pääministeri Jyrki Katainen ei kutsunut valtiovarainministeri Jutta Urpilaista tapaamiseen missä ei tosin ollut yhtään muutakaan valtiovarainministeriä. Kiviniemen mukaan tämä kertoi ”kokoomuspoikien asenteesta naisia kohtaan”.
Vain muutamaa päivää tämän purkauksen jälkeen Kiviniemi itse ilmoittaa, että keskusta ei tukenut häntä riittävästi ja hän jättää puolueensa. Kiviniemi siis itse todistaa sen tosiasian, että keskustassa ei naispuheenjohtajilla ole ollut kovinkaan vankaa tukea ja pitkä ”elämää”.
Kun mies on keskustassa valittu puheenjohtajaksi on pesti kestänyt järjestäen pitkään ja puolue on puheenjohtajaansa tukenut. Joka puoluekokouksessa ei puheenjohtajaa ole haastettu. Aloitetaanpa vaikkapa V-J Sukselaisesta joka johti keskustaa 18 vuotta, sitten Johanne Virolainen 16 vuotta, Paavo Väyrynen 10 vuotta, Esko Aho 12 vuotta, Matti Vanhanen 7 vuotta. Mutta Anneli Jäätteenmäki vain pari vuotta 2002-2003 ja sitten Kiviniemikin vain kaksi vuotta 2010-2012.
Mari Kiviniemi arvosteli jokin aika sitten kokoomuksen asennetta naisiin. Ei tainnut huomata siis malkaa oman puolueensa silmässä?? Kiviniemenä lainaten: ”Minua ei jotenkin yhtään yllätä, että Kiviniemeä ei tuettu puheenjohtajana kahta vuotta kauempaa. Se kertoo kaikelle kansalle avoimesti sen, millainen on keskusta puolueessa asenne naisiin…”
Mari Kiviniemi oli pääministerinä hyvä ja osaava. Arvostan häntä todella. Hän on poliitikkona erinomainen ja taitava. Olen saanut istua hänen vieressään ulkoasiainvaliokunnassa nyt tämän hallituskauden ja arvostukseni on vain kasvanut. Ihmisenäkin hän on mukava ja miellyttävä.
Kysymys kuuluukin miksi Väyrynen ja Pekkarinen eivät antaneet voittajalleen, voittajalle kuuluvaa, tukea? Kiviniemellä olisi ollut kaikki avaimet ja osaaminen viedä keskusta jälleen vaalivoittoon, mutta ei todellakaan silloin jos omaa oksaa sahattiin koko ajan kahden keskeisen keskustatoimijan johdolla oksan molemmista päistä. Olen harmissani ja surullinen Kiviniemen saamasta kohtelusta. Sitä on ollut surullinen seurata naapuristakin ja se on näkynyt eduskunnassa koko kaksi vuotta.
Mutta mielenkiintoiseksi Kiviniemen tylsistyminen omaan puolueeseensa ja sen muutamaan konkariin ja heitä tukevaan pieneen mutta äänekkääseen kenttäväen joukkoon, tekee ainakin heidän puheenjohtapelin. Kaksi ehdokasta mukana kisassa. Juuri he jotka eniten savustivat Kiviniemeä ja vetivät mattoa alta. Kaksi konkaria jotka eivät osanneet koskaan myöntää tappiotaan kaksi vuotta sitten Lahdessa naiselle, Mari Kiviniemelle. Paavo Väyrynen on juuri 66 vuotias ja toinen vaihtoehto Mauri Pekkarinenkin vain vuotta nuorempi 65 vuotta. Kokeneita konkareita molemmat ja varmasti tehtävän osaavia, mutta eivät taida olla kumpikaan joukkuepelaajia?
Ja kisaan taitaa tullakin mukaan vielä muitakin. Ehdottomasti kovin nimi olisi EU-komissaari Olli Rehn. Hän ei kuitenkaan taida enää olla käytettävissä keskustan johtoon. Ei taida enää kyseistä puoluetta tuntea omakseen. Mitä tulee sitten Tuomo Puumalaa. Hänet tunnet hyvin ja olisi hyvä johtaja keskustalle ja vahva olisi myös Paula Lehtomäkikin. Mutta onko naisille enää tilaa keskustassa Jäätteenmäen ja Kiviniemen lyhyiden pestien valossa. Haluaisiko hän kokea saman mitä kaksi naisedeltäjäänsä? Epäilen. Myös osaava ja mainettaan parempi olisi Antti Kaikkonenkin. Ehkä paraskin tässä tilanteessa.
Mutta mielenkiintoinen tästä keväästä tulee ja sitä on mielenkiintoinen seurata myös naapurijoukkueen katsomosta.
Mitä tästä kaikesta naapuripuolueessa on oppinut. Ennen muuta sen, että politiikka on joukkuepeliä. Puolue on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Sen on nyt saanut keskusta karvaasti kokea. Itse toivon, että nyt keskusta löytää vahvan yhteisen tekemisen meiningin ja nousee takaisin mukaan. Keskustaa tarvitaan maamme hallituksissa jatkossakin.
…
Lunta riittää. Hämeessä jälleen kymmenkunta senttiä lisää uutta valkeaa lunta. Talvi jatkuu. Nyt töiden pariin.
…
Kello 20.40 ja päivä jälleen kääntymässä iltaan. Iltalehden käsityksen mukaan tällaiset päivät ovat lomaa. Aika mielenkiintoisia käsityksiä. No jätetään heidän jutut omaan arvoonsa. Tässä kansanedustajan työssä kun on niin paljon muutakin kuin istunnot ja valiokunnat. Ja en tiedä millainen huuto ja millaisen otsikon Iltalehti siitä keksisi jos me kansanedustajat emme kävisi Helsingistä lainkaan kotikunnissamme ja maakunnissa. Jos emme kiertäisi yhtään omaa vaalipiiriä ja jos emme tekisi työtä myös täällä kotikuntiemme valtuustoissa ja muualla. Sen voin itse todeta ja kertoa, että kyllä minäkin tässä pari vapaapäivää pidän. Suuntaamme loppuviikosta kahdeksi päiväksi lomalle Lappeenrantaan. Mutta ehkäpä Iltalehdenkin toimittaja vapaapäivän joskus pitää? Vai liekö pitää.
Mutta töitä siis tänäänkin ja asioita eteenpäin. Puhelin on ollut kovassa käytössä ja tapaamisia ja työjuttuja hieman normaalia kahdeksasta neljään päivää enemmän tänäänkin. Mutta en minä valita enkä töitäni laske. Laiska töitään laskeen. Ja ammatinvalintakysymyshän tämäkin on. Mutta nyt täytyi hieman kommentoida kun sama lehti vuodesta ja kuukaudesta toiseen huutaa samaa otsikkoa, että kansanedustajat aina lomalla jos eduskunnassa ei ole täysistuntoa. Samalla logiikalla voi kysyä, että onko Iltalehden toimittaja aina aamut ja päivät lomalla kun lehti on iltalehti? 🙂
No… Mutta hieman asiaakin.
Eilen kerroin, että lähetimme valtuustosta uudelleen valmisteltavaksi tai vastattavaksi puheterapiaa koskevan valtuustoaloitteen. Tahtomme olisi, että Riihimäen terveyskeskuskuntayhtymä voisi tarjota näitä palveluita myös maalaiskunnissa toiminta-alueellaan. Tänään sain viestiä blogini perusteella, oikaistaan hieman tietoa. Terkkarillamme on koko Riihimäen seutukunnalle nyt neljä puheterapeuttia ja heistä ei yksikään siis käy ei Riihimäellä, ei Lopella eikä Hausjärvelläkään kouluilla tai päiväkodeissa. Aika ei siihen yksinkertaisesti siis riitä. Kouluilla sen sijaan saattaa käydä puheterapeutti ”jos lapsella todetaan (kunnallisen puheterapeutin vastaanotolla) tarve tiiviiseen ja pitkäkestoiseen puheterapiaan (käytännössä siis kielellinen erityisvaikeus), terveyskeskus on antanut maksusitoumuksia siihen, että joku yksityinen puheterapeutti voi käydä lapsen luona esim. koulussa. Näin toimitaan niin Riihimäen, Lopen kuin Hausjärvenkin lasten kohdalla. Maksusitoumuksia myöntävät myös erikoissairaanhoito ja Kela.”
Saamassani sähköpostissa asian läpi tunteva henkilö nostikin aivan oikein sen suurimman ongelman esille. Itsekin sen tiedän eli sen, että ”valitettavasti puheterapeutteja on Suomessa liian vähän, niin että koulutettavien määrä ei riitä korvaamaan eläköityvien määrää.” Seutukunnallamme on kuulemma tälläkin hetkellä ns. listoilla lapsia, joille myönnetään maksusitoumus heti, kun vain löytyisi yksityinen puheterapeutti. Näitä lapsia on Riihimäellä enemmän kuin Lopella.
Sainkin aivan aiheellisen ”piikin”. Palautteen antaja totesi, että ”jos haluat vaikuttaa Lopen puheterapeuttitilanteeseen, pyri vaikuttamaan mieluummin siihen, että Tampereen yliopisto ei lakkauta puheterapeuttikoulutusohjelmaansa. Tai että johonkin yliopistoon saadaan Tampereelta loppuvat 10 aloituspaikkaa lisää. Aloituspaikkojen lisääminen vasta olisi jotain!”
Tällaiset palautteet ovat tässä duunissa sitä parasta arkea. Jälleen olen viisaampi ja kysyvä saa tietää ja kertoja saa viestinsä perille. Ja lupaan, että otan ”piikistä” vaarin. Tulen tekemään esityksen puheterapeuttien koulutuksen lisäämiseksi. Ja en siis vain kotikuntani Lopen tähden, enkä yksin Riihimäen seudun ja terveyskeskuskuntayhtymän tähden, vaan ihan koko Suomen ja ennen muuta lapsiemme tähden. Onhan se kumma jos tällaisessa maassa ei lapsille riitä puheterapiapalveluita silloin kun apu olisi suurin ja vaikutus paras. Otan aiheesta kopin.
Kiitos siis aktiiviselle palautteen antajalle.
…
Illalla piipahdin vielä katsomassa vanhan sukuni tilan aittaa. Aitta vanhus on kovin huonossa kunnossa. Tekisi mieli se pelastaa jos vain osaisin ja voimavarat riittäisivät. Täytyy yrittää keksiä jotain. Ideoita ja apua otan vastaan.
Nyt päivän lehdet ja vaikkapa hieman legojakin 🙂