Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi eilen keskiviikkona kuluvan vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Valtiopäivien avajaiset vietettiin vielä ns. perhepiirissä eli paikalla oli vain presidentti ja kansanedustajat. Kutsuvieraslehterit olivat tyhjänä ja muutenkin talo koronana karuton.
Tasavallan presidentin puhe oli taattua Niinistöä. Tällä kertaa aiheetkin aikalailla ennalta arvattavissa ja suurimman huomion vei luonnollisesti tällä kertaa maailman jännittynyt tilanne ja erityisesti Venäjän toimet. Presidentti joutui tilannetta kommentoimaan myös puhettaan laajemmin vielä Valtiosalin virallisessa lehdistötilaisuudessakin.
Kuvat: Eduskunta Hanne Salonen
Niinistön viesti oli selvä, että ”Venäjä pyrkii hakemaan toimillaan huomiota”. Ja tältähän se todellakin näyttää. Venäjä haluaa takaisin suurvallaksi ja ainakin vallaksi, mitä kuunnellaan. Lehdistötilaisuudessa presidentti toisti tutun toteamuksen, että Suomi on jo vastannut Venäjän kirjeeseen eli hänen kauttaan Putin ja Venäjä kyllä tietävät mitä Suomi ajattelee ja mihin Suomi suostuu. Ja näin tulee ollakin. Emme saa taipua pieneenkään myönnytykseen mikä kaventaisi liikkumatilaamme ja -varaamme, vähentäisi valinnanmahdollisuuksiamme tai rajoittaisimme suvereniteettiämme.
Niinistö antoi pääministeri Sanna Marinin hallitukselle myös kritiikkiä valmiuslain uudistamisen hidastelusta. Valmiuslain päivittämisen tarve nousi esille jo vuosia sitten ja Niinistö itse kertoi heränneensä siihen vuonna 2014 Krimin valtauksen aikoihin. Tällöin keskusteluun nousivat tunnuksettomat ns. vihreät miehet. Eduskunnassa eilen Niinistö nosti esiin tämän rinnalla huolensa nimenomaan hybridivaikuttamisesta. Tällainen voisi tapahtua esimerkiksi masinoimalla maamme rajoille suuria määriä maahantulijoita. Itseasiassa tällaiseen viittasin itsekin juuri Ylelle antamassani haastattelussa siitä mitä meillä voisi tapahtua, jos Ukrainan kriisi eskaloituisi sodaksi. Samaan aikaan tällainen hybridivaikuttaminen monilla eri ”rintamilla” tekisi EU:n ja eri maiden toimista vaikeampia ja yhteinen sävel voisi olla hankalampaa pahemman pelossa löytää?
Puheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli myös koronakurimusta ja myös juuri käytyjä aluevaaleja. Presidentti ilmaisi huolensa matalasta äänestysvilkkaudesta, mutta toppuutteli liian pitkälle siitä vedettäviä johtopäätöksiä. Hän totesi, että olosuhteet olivat poikkeukselliset, niin ehdokkaille kuin ennen muuta äänestäjille, kun vaalit käytiin pahentuneen koronatilanteen keskellä.
Hyvin aiheellisen huolen Niinistö nosti esille rahasta. Hän totesi, että ”Mutta rahaa tai vaurautta ei synny nappia tässä salissa painamalla”. Tällainen kuva on nimittäin syntynyt Marinin hallituksen ja SDP:n ja Keskustan holtittomassa velanotossa. Rahaa on otettu surutta ja vähät välittämättä velkavuoren kasvusta.
Niinistö totesikin, että ”Suomi tarvitsee sekä talouden kasvua että julkisen talouden tasapainottamista. Yksi sote-uudistuksen lupauksista oli, että se auttaa jälkimmäisessä. Tätä siltä on myös lupa odottaa.”
Viesti oli myös herättelevä kaiken tämän hetkisen keskellä…
”Näiden päivänpolttavien ongelmien taustalla ihmiskunnan yhteiset uhat ja haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, jäävät vaille riittävää huomiota”.
Puheensa hän kuitenkin aloitti oleellisimmalla tavalla ja viestillä muistuttaen, että ”Elämme maailman onnellisimmaksi sanotussa maassa. Paljon täällä onkin hyvin. Tämä on aina joskus hyvä palauttaa mieleen. Kiitollisuus ei ole tunnettu erityisen suomalaisena hyveenä, mutta voimme paljosta kiittää hyvinvointimme rakentajia ja sen varjelijoita. Ajattelen, että siihen joukkoon kuuluvat kaikki suomalaiset.”
Mutta tehtävää kuitenkin riittää. ”Paljon on myös aina parannettavaa. Yhteiskunnan, vaikka kuinka vakaan, rakentaminen vaatii jatkuvaa aherrusta. Yhteisten saavutusten, vaikka kuinka juhlittujen, puolustaminen kysyy puolestaan jatkuvaa valppautta.”
Aikamme ei tee tätä tehtävää helpoksi. Mutta se tekee tehtävän välttämättömäksi. Vakavia huolia on sekä kotimaassa että ulkomailla. Korona koettelee meitä edelleen. Ukrainan rajoilla sodan uhka kasvaa ja Venäjä haastaa Euroopan turvallisuuden perusteita. Ja näiden päivänpolttavien ongelmien taustalla ihmiskunnan yhteiset uhat ja haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, jäävät vaille riittävää huomiota.
Erittäin vahva ja puhutteleva puhe siis maamme presidentiltä. Tässä vielä tekstimuotoisena koko Niinistön puhe. Lukemisenarvoinen ehdottomasti. Vahva lukusuositus:
Tässä vielä puhe kokonaisuudessaan:
”Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,
Elämme maailman onnellisimmaksi sanotussa maassa. Paljon täällä onkin hyvin. Tämä on aina joskus hyvä palauttaa mieleen. Kiitollisuus ei ole tunnettu erityisen suomalaisena hyveenä, mutta voimme paljosta kiittää hyvinvointimme rakentajia ja sen varjelijoita. Ajattelen, että siihen joukkoon kuuluvat kaikki suomalaiset.
Paljon on myös aina parannettavaa. Yhteiskunnan, vaikka kuinka vakaan, rakentaminen vaatii jatkuvaa aherrusta. Yhteisten saavutusten, vaikka kuinka juhlittujen, puolustaminen kysyy puolestaan jatkuvaa valppautta.
Aikamme ei tee tätä tehtävää helpoksi. Mutta se tekee tehtävän välttämättömäksi. Vakavia huolia on sekä kotimaassa että ulkomailla. Korona koettelee meitä edelleen. Ukrainan rajoilla sodan uhka kasvaa ja Venäjä haastaa Euroopan turvallisuuden perusteita. Ja näiden päivänpolttavien ongelmien taustalla ihmiskunnan yhteiset uhat ja haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, jäävät vaille riittävää huomiota.
Olemme kaikki vastuunalaisia näiden haasteiden edessä. Keskeisesti me, joille on päätösten tekeminen uskottu. Mutta kukin meistä on tekijä, kuka suuremmassa, kuka pienemmässä, kaikki mahdollisuuksiensa mukaan. Onhan niin, että maan kunto ja kyky versovat sen kansasta. Väliin on myös hyvä vaihtaa mittakaavaa: keskittyä juuri niiden omien oikeuksien sijasta pohtimaan yhteisiä oikeuksia.
* * *
Aluevaalit osoittivat todeksi huolet alhaisesta äänestysvilkkaudesta. Hätäisimmät ovat halunneet nähdä tuloksessa suomalaisen demokratian kriisin. Parempi kuvaus ehkä olisi: alku aina hankalaa. Eivätkä olosuhteet olleet helpot ehdokkaille eivätkä äänestäjille, kun koronapandemia jälleen kiristi otettaan.
Nyt valitut aluevaltuutetut aloittavat työnsä uusien hyvinvointialueiden rakentamiseksi. Jos, ja toivottavasti kun, työ onnistuu, kasvaa hyvinvointi. Siellä missä hyvinvointi kasvaa, vahvistuu myös kansalaisten luottamus ja mielenkiinto yhteisiin asioihin. Juuri luottamuksen varaan yhteisö rakentuu. Uudet alueet ja nyt valitut valtuutetut on asetettu paljon vartijoiksi.
Viime kädessä vastuu on kuitenkin tässä salissa. Hyvinvointialueet ovat valtion rahoituksen varassa. Siitä päätätte te. Mutta rahaa tai vaurautta ei synny nappia painamalla tässä salissa. Suomi tarvitsee sekä talouden kasvua että julkisen talouden tasapainottamista. Yksi sote-uudistuksen lupauksistahan oli, että se auttaa jälkimmäisessä. Tätä siltä on lupa myös odottaa.
* * *
Geopolitiikan tilanne on muuttunut nopeasti. Venäjän joulukuussa esittämällä vaatimuslistalla ajetaan Euroopan turvallisuusrakenteen perusteellista muutosta.
Vaikka Suomeen ei kohdistukaan sotilaallista uhkaa, koskettaa tilanne syvästi myös meitä. Ukrainan rajoilla kasvava sotilaallinen jännite heijastuu koko Euroopan alueelle. Kukaan ei voi ummistaa tilanteelta silmiään. Tätä huomiota Venäjä myös hakee.
Venäjän ne vaatimukset, jotka horjuttavat Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita, on päättäväisesti torjuttu. Diplomatialla on kuitenkin käyttöä. Ukrainan tilanteen osalta Normandia-keskustelut jatkuvat ja tähtäimenä edelleen on Minskin sopimuksen edistäminen. Myös asevalvonnan ja riskien vähentämisen osalta neuvottelujen jatkamiseen löytynee aineksia.
Diplomatian ydin on löytää mahdollinen ratkaisu mahdottomaan tilanteeseen. Tätä meidän on nyt kaikkien tarmokkaasti haettava ja kaikin voimin edistettävä.
Jännitteiden lisääntymisestä huolimatta Suomen kansainvälinen asema on hyvä. Tämän ovat monet viimeaikaiset keskusteluni vahvistaneet. Olemme määrätietoisesti rakentaneet kumppanuuksia ja pitäneet yllä toimivia naapurisuhteita. Näin teemme jatkossakin. Sitä tarkoitan ulkopoliittisen linjamme vakaudella.
Tässä tilanteessa Suomen ensimmäinen ja tärkein puolustuslinja kulkee maamme rajojen sisällä – ja täällä asuvien ihmisten korvien välissä. On osattava luottaa toisiimme. Siihen, että kukin tekee osansa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.
Sekä kansainväliseen politiikkaan että kotimaiseen demokratiaan kuuluvat eriävät mielipiteet ja kiivaskin väittely. Keskustelussa on edelleen syytä ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää saman asian toisin. Mutta asiat on ratkaistava. Se onnistuu vain pitämällä kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä.
* * *
Vaikka emme ole poikkeusoloissa, ovat olot kuitenkin monin tavoin poikkeukselliset. Viisas varautuu siihen, että poikkeuksellisuudesta voi tulla toistuva kokemus.
Viime vuosina turvallisuusympäristössä on nähty uusia ilmiöitä, jotka antavat aihetta valmiutemme tarkasteluun. Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki.
Olen jo aikaisemmin kantanut huolta siitä, että turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa. Puhutaanpa hybridistä tai muusta laaja-alaisesta vaikuttamisesta, haaste Suomelle on selvä. Ennakointia ja valppautta kysytään myös lainsäädäntötyössä. Tuudittautuminen vanhaan voi tehdä meistä houkuttelevan kohteen monenlaiselle vaikuttamiselle ja toiminnalle.
On merkillepantavaa, että ajassamme näkyy huomattavan paljon pyrkimystä suojautumiseen. Meille läheiset Pohjoismaat tehostavat kansalliseen turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöään ja kehittävät yhteiskunnan kestävyyttä. On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.
Vihdoin käynnistynyt, parlamentaarisessa yhteistyössä tehtävä valmiuslain uudistustyö on tässä ajassa tarpeellinen aloite. Maailma tapahtumineen ei kuitenkaan välttämättä odota, että saamme valmiutemme ja lakimme kaikessa rauhassa kuntoon. Kaikissa asioissa ei ole viisautta kiiruhtaa hitaasti.
* * *
Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,
Olen tänään muistuttanut siitä poikkeuksellisen painavasta vastuusta, joka meihin kaikkiin näinä aikoina kohdistuu. Haluan samalla kuitenkin myös kiittää suomalaisia niistä uhrauksista, joita kuluneet kaksi vuotta ovat kaikilta vaatineet.
Haluan lisäksi kiittää koko eduskuntaa siitä suuresta työstä, jota olette kuluneen vuoden aikana tehneet. Eduskunta on tarvittaessa kokoontunut ylimääräisiin istuntoihin ja se on pitänyt yllä valmiutta säätää nopeasti lakeja, joilla koronaepidemiaa on hoidettu ja muihin uusiin tilanteisiin on vastattu. Myös eduskunnan puhemiehistö on hoitanut tonttiaan puhemies Vehviläisen johdolla kunnioitettavasti.
Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Julistan vuoden 2022 valtiopäivät avatuiksi.”
….
Uusi päivä alkuun. Kello 7.46 ja aika herätellä ensin itsensä ja sitten lapset. Uutta päivää kohden ja hienoin gallup-luvuin sen saammekin avata. Palataanpa niihin vielä.
….
Kello 21.11 ja kämpillä…
Pitkästä aikaa siis yö Helsingissä ja vielä illan viimeiset Teamsit. Tänään jumpattu eteenpäin niin maakunnan asioita kuin hyvinvointialueenkin juttuja. Hämeessä siis haemme nyt uutta maakuntajohtajaa ja samaan aikaan käynnistelemme myös uutta aluehallintoa. Tehtävää siis riittää.
Eduskunnassa tänään jo valiokuntia ja myös kevään ensimmäinen kyselytunti. Kyselytunti antoi jo vähän osviittaa tulevasta, kun puhe kääntyi talouteen. Ei näytä keskustan urakka helpolta vasemmistohallituksen kyydissä ja pahaa pelkään, että keskusta tulee kuitenkin tässä taipumaan ja periksi antamaan. Pettääkö siis itsensäkin vielä?
Tänään jo Keskustan valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi kyselytunnin jälkeen, että kehysriihessä pitää tehdä jo aiemmin hallituksen aiemmin päättämiä -370 miljoonan euron suurremmat leikkaukset. Tarkkaa summaa ei Saarikko suostunut USU:lle sanomaan, mutta kova on avaus ja ei ainakaan keskusta siis voi jo aiemmin itse sopimiaan säästöjä olla perumassa.
Keväästä tulee kova ja raju.
Vielä illan viimeiseen etäilyyn…