Tasavallan presidentti nimitti minut arvonimilautakuntaan

Blogi, lauantaina 26.10.2024

”Tasavallan Presidentti nimittää arvonimilautakunnan uudeksi jäseneksi toimikaudelle 25.10.2024 – 24.10.2030 kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Timo Heinosen”

Lämmin kiitos luottamuksesta! Tällaisen kirjeen sain eilen. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo olivat allekirjoittaneet päätöksen kuusivuotiskaudestani.

Vanha sanonta sanoo, että työtekijäänsä kiittää tai vanha isoisoisoisäni saaman tunnustuksen lause, että ”preamiando incitat” eli..

Palkitsemalla kannustan.

Meillä Suomessa on yli satavuotisen historiamme alkuajoista lähtien jaettu kunniamerkkejä. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) on maamme vanhin valtiollinen ansioritarikunta. Ritarikunnan perusti 28.1.1919 itse valtionhoitaja, vapaaherra Gustav Mannerheim ja sen kunniamerkit suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Kunniamerkin perusmuoto on valkoiseksi emaloitu risti. Nauhan väri on  Suomen lipun sininen. Sen kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Uusi ritarikunta perustettiin ennen muuta ajatellen rauhanajan oloja, isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi. Perustamispäivänä 28.1.1919 lopetettiin maaliskuussa 1918 perustettujen Vapaudenristien ja Vapaudenmitalien antaminen, koska niiden katsottiin täyttäneen tehtävänsä Suomen vapauden ja valtiollisen itsenäisyyden tultua varmistetuksi.

Suomen nuorimman ritarikunnan Suomen Leijonan ritarikunnan perusti taasen jatkosodan aikana silloinen tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942. Kunniamerkit tähän suunnitteli Oskar Pihl ja niiden perusmuoto on valkoiseksi emaloitu risti ja nauhan väri on Suomen vaakunan punainen.

Kunniamerkkien tapaan ansioituneita suomalaisia on kiitetty ja muistettu myös arvonimin. Perinnöllisiä aatelin arvonimiä ei enää Suomessa myönnetä, hyvä niin, mutta suvut, jotka on aikaisemmin aateloitu, voivat edelleen käyttää arvonimiään. Nykyisin arvonimet saa siis jokainen vain ja ainoastaan omista ansioistaan ja omista teoistaan. Meillä arvonimien historia ulottuun myös itsenäisen historiamme aamun sarastukseen reilun sadan vuoden taakse. Arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien yhteensä vajaa 15 000. Arvonimiä on haettu naisille vähemmän kuin miehille, ja naisille niitä on myönnetty huomattavasti miehiä vähemmän. Itse toivon, että nyt alkavan työni aikana voin tässäkin toimia tasa-arvon edistäjänä.

Arvonimiä on meillä käytössä reilu sata ja yleensä esitetään jo olemassa olevaa nimeä, mutta myös uutta arvonimeä on mahdollista ehdottaa. Uusimmat käyttöön otetut arvonimet ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos (v. 2017) sekä ylisosiaalineuvos (v. 2012) ja nyt eilen, kun minunkin nimityksen TP arvonimilautakuntaan teki niin valtioneuvoston esityksestä arvonimiasetukseen lisättiin uudet arvonimet: eurooppaneuvos, kansainvälisen yhteistyön neuvos, hyvinvointineuvos, lääkehuoltoneuvos, pelastusneuvos, tapahtumaneuvos, varhaiskasvatusneuvos sekä hyvinvointipalveluneuvos. Samalla asetuksesta poistettiin neljä arvonimeä: kenttäpiispa, rovasti, lähetystöneuvos ja lähetystösihteeri.

Yleisin arvonimistä on kuitenkin tuttu talousneuvos, jota on myönnetty kaikkiaan yli 1800 kappaletta. Vuorineuvoksen arvonimeä on myönnetty yli 300 kappaletta ja kauppaneuvoksen arvonimeä yli 800 kappaletta vuoden 2021 loppuun mennessä. Harvinaisempia arvonimiä ovat esimerkiksi vuonna 1919 käyttöön otettu kamarineuvos (110 kappaletta), vuonna 1951 käyttöön otettu uittoneuvos (8 kappaletta) ja vuonna 1990 käyttöön otettu lehdistöneuvos (15 kappaletta).

”Tasavallan Presidentti nimittää arvonimilautakunnan uudeksi jäseneksi toimikaudelle 25.10.2024 – 24.10.2030 kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Timo Heinosen”
Lämmin kiitos luottamuksesta!

Uusi mielenkiintoinen tehtävä siis alkamassa ja iloinen siitä, että saan tässä työssä olla mukava kiittämässä – ja myös näin kannustamassa – maassamme eri tehtävissä ansioituneita ja työtä tehneitä suomalaisia.

Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Petteri Orpo ja arvonimilautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään yhdeksän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Meidän jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Arvonimet lopullisesti myöntää aina kulloinenkin tasavallan presidentti.

Kello 22.39 ja aikamoinen niskajumi. En muista koska näin pahasti on niska vihoitellut, mutta tänään on päivä mennyt vähän ns puolikuntoisena. Yritän saada miehen kuntoon yön aikana! Relaksanttia ja unia.