Taloudesta hyviä merkkejä – korkea työttömyys kiusaa kuitenkin vielä
Kuka muistaa, kun pääministeri Petteri Orpoa (kok) kutsuttiin yksinäiseksi optimistiksi, kun hän viime syksynä nosti esiin talouden positiivisia merkkejä?
Orpoa parjattiin ja vasemmisto-oppositio keskustan kanssa toitotti, että kasvu on aina jäänyt nurkan taakse. Totuus oli jälleen tarua ihmeellisempää.
Alkukesästä saimme nimittäin talouden tarkentuneet luvut. Bruttokansantuote kasvoi jo viime vuonna 0,8 prosenttia, kun aiempi kasvuarvio oli vaivaiset 0,2 prosenttia. Kasvu siis nelinkertaistui. Myös vuoden 2024 bkt:n kasvu tarkentui selvästi ylöspäin -tuplautuen. Taloutemme siis kasvaa nyt jo kolmatta vuotta. Kauppalehti kirjoitti 3.7.2026, että ” Suomen taloudessa on tapahtumassa jotain, mitä ei ole nähty vuosiin” ja ”nyt väläytellään mahdollisuutta parhaassa tapauksessa jopa yli kahden prosentin talouskasvulle.” Maamme talous kasvaa nyt Euroopan maista parhaiten ja myös maailmanlaajuisestikin kärkivauhtia. Vahvaa kehitystä on nähty nyt jo useammalla toimialalla ja myös ulkomaankauppa on kohentunut. Vaihtotaseemme oli viime vuonna pitkästä aikaa ylijäämäinen.
Nyt riippumattomat tiedot kertovatkin, että maamme talous kasvaa tänä vuonna nopeimmin viiteen vuoteen. Tämä on kova tulos, sillä sodat ja konfliktit sekä maailman kauppasuhteet ja korkoepävarmuus jarruttavat edelleen taloutta. Näkymätön jarru onkin vaihtunut nyt kaasuksi. Ja hyvä merkki on sekin, että suomalaisten luottamus on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2022.
Ekonomisti Sami Pakarinen pukikin alkukesän hyvät uutiset sanoiksi kesäkuussa näin: ”Suomella menee paremmin kuin uskommekaan” ja jatkoi, että ”Näin luodaan parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Se on hyvä uutinen kaikille.”
Jo toista vaalikautta jatkunut talouden vaikea aika on näkynyt kuitenkin siinä, että työttömien määrä on noussut ja pysynyt edelleen korkealla. Tämä onkin maamme keskeisin ja ennen muuta yhteinen haasteemme. Työttömyys vähenee vasta noin puolen vuoden viiveellä sen jälkeen kun talous kääntyy parempaan. Pitkäaikaistyöttömyys kiusaa nyt monia ja myös nuorisotyöttömyys on pelottavalla tasolla. Näiden edessä ei saa jäädä toimettomaksi vaan meidän tulee tehdä kaikkemme, että ihmiset pääsevät töihin.
Siksi nyt heinäkuun alussa otimme käyttöön mallin, mikä helpottaa opiskelua työttömyysturvalla. Uuden lain mukaan nyt myös 25 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat voivat jatkossa opiskella rajoituksetta avoimia korkeakouluopintoja ilman, että työttömyysetuutta leikataan. Samaan aikaan vielä selvitämme, että voisiko niin sanotulla erillisopinto-oikeudella opiskella työttömyysetuutta menettämättä.
Jo aiemmin otimme käyttöön ns. nuorten työllistymissetelin 18–29-vuotiaiden työttömien nuorten työllistämisen helpottamiseen. Tällä halusimme madaltaa kynnystä palkata nuori töihin ja torjua työttömyyden pitkittymistä.
Jos maailman meriltä ja mantereilta ei enää tule uusia ikäviä yllätyksiä, syksy saattaa alkaakin talousennusteiden korottamisella. Ja mikä tietenkin kaikkein tärkeitä, jos kasvu nyt jatkuu, parempaa työllisyyttäkin voidaan odottaa myös syksyllä. Mutta tilanne on herkkä ja sitä on seurattava tarkasti. Lisätoimia voidaan tarvita ja niihin pitää olla valmiutta.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)