”Tämä hallitus toteuttaa niitä uudistuksia, joita Suomi on kipeästi kaivannut jo vuosikausia.”
Näin totesi työministeri Matias Marttinen (kok) eilen eduskunnan täysistunnossa. Keskusta oli tehnyt välikysymyksen työllisyyspolitiikasta. Merkille pantavaa oli se, että ei keskusta esittänyt tehtyjen toimien perumista vaan tuntui enemmänkin olevan tyytyväinen, että edes hallitus, missä he eivät ole, on pystynyt näitä toimia tekemään. Tällaisia ovat mm. paikallinen sopiminen, työelämän uudistaminen ja myös yrittämisen ja työnteon verotuksen keventäminen.
Työministeri otti kuitenkin työttömyyden vakavasti ja alleviivasi, että ”Kaikille tällä hetkellä työtä etsiville tai työnsä puolesta pelkääville haluan sanoa: tämä hallitus ottaa vallitsevan tilanteen vakavasti” ja, että ”Me teemme uudistuksia, jotta mahdollisimman monelle löytyisi työpaikka. Me toteutamme toimia, jotta kaikkiin tehtäviin löytyisi tekijä”.
Huomionarvoista tilanteessa on sekin, että vaikka työttömyysaste on noussut kymmeneen prosenttiin, niin samaan aikaan tehdyt työtunnit ovat vähentyneet vähän. Mutta fakta on sekin, että on kyse sitten osittain tilastointimuutoksista ja myös ukrainalaisten tulosta työmarkkinoillemme, niin tämä ei yhtään lohduta häntä ja heitä, jotka ovat työttömiksi joutuneet. Kuten eilen totesinkin, niin yksikin työtön on liikaa henkilökohtaisella tasolla. Siksi nyt etsimme tehokkaasti erilaisia keinoja taklata työttömyyttä ja avata ovia työnsyrjään kiinni. Yhtenä esimerkkinä tästä on uusi nuorten työllistämisseteli, mikä on jo nyt saanut hyvän vastaanoton työllisyysalueilla.
Taakse päin ei paljoa kannata katsella, mutta sekin on totta, että jos meillä olisi Ruotsin tahdissa tehty näitä muutoksia 2000-luvun alussa, niin tilanteemme olisi ihan toisenlainen. Siksi hyvä onkin kysyä keskustalta, että miksi he eivät pääministeri Matti Vanhasen (kok) tai myöhemmin vielä pääministeri Juha Sipilän (kesk) johdolla halunneet näitä uudistuksia kuten paikallista sopimista tehdä? Ja vastaava on myös työnverotuksen keventäminen mistä Ruotsissa on hyvät kokemukset. Näitä toimi eilen edelleen keskusta kiivaasti arvosteli. Tuntuikin, että keskustassa oli suurempi halu flirttailla SDP:n ja Antti Lindtmanin (sd.) suuntaan, kuin nähdä aidosti taloutemme tilanne ja toimet sen korjaamiseksi.
Nämä uudistukset mitkä olisi pitänyt tehdä 20 vuotta sitten ovat tekemättöminä aiheuttaneet valtavan elintasokuilun ja eron työllisyydessä verrattuna mm. muihin Pohjoismaihin, joissa vastaavasti on tartuttu toimeen jo vuosia sitten. Ja kyllä, ero on merkittävä nyt myös Etelä-Euroopan maihin. Siellä kun on voitu käyttää kymmeniä miljardeja euroja julkisia varoja nyt talouden elvytykseen ja työllisyyden ylöspumppaukseen. Tähän ei meillä vakavasti velkaantuneena maana ole ollut mahdollisuutta.
Huomin arvoista on muuten sekin, että mistä tämä työllisyyden heikkeneminen johtuu. Itse eilen totesin, että harvoin, jos koskaan, vallassa olevan hallituksen tekemät työllisyystoimet näkyvät paranevana työllisyytenä sen omalla valtakaudella. Kyllä, Marinin ja Rinteen vasemmistohallitus siis nautti isolta ison Sipilän hallituksen tekemien työllisyystoimien hedelmistä ja, kun edellinen hallitus ei keskustan ja SDP:n johdolla tehnyt käytännössä yhtään työllisyystoimea, niin nyt ei niitä hedelmiä sitten ole ollut kerättäväksi tällä kaudella. Nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus aloittikin työnsä tilanteessa, jossa työllisyysasteen trendi oli kääntynyt laskuun Marinin hallituksen valtakaudella, jo vuoden 2022 lopulla. Marinin hallitus siis velkaelvytti rajusti ja samalla työllisyyttä lisääviä uudistuksia jätettiin tekemättä ja haudattiin työryhmiin. Tämä on fakta, mitä ei kukaan pääse karkuun ja toivottavasti, joku mediakin tätä voisi hieman kaivaa ja avata.
Nyt samaan aikaan kansainvälinen markkinatilanne hankaloittaa arkeamme ja myös se, että rahaa ei enää ole. Velkaelvyttää ei siis enää voida, vaan nyt on tehtävä se mitä olisi pitänyt tehdä jo aiemmilla hallituskausilla.
Siksi nyt olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata lisää työntekijöitä. Olemme muuttaneet sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työnteko on aina kannattavaa. Suomen kilpailukykyä on parannettu määrätietoisella politiikalla. Olemme halunneet edistää reilua kilpailua markkinoilla, turvata puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Olemme myös sujuvoittaneet luvitusta, purkaneet byrokratiaa ja vienyt eteenpäin historiallisen hankintalain uudistuksen, jolla lisätään kilpailua ja avataan mahdollisuuksia paikallisille yrityksille.
Kuten työministeri Matias Marttinen eilen totesi, niin ”On täysin oikein, että ihmisille jää omasta palkastaan suurempi osa omaan taskuun. Siksi kevennämme työn verotusta koko hallituskauden aikana noin 1,6 miljardilla eurolla. Houkuttelemme huippuosaajia Suomeen myös muualta parantamalla verokannustinta”.
Täysistunto 15. lokakuuta 2025. Välikysymys suurtyöttömyydestä. Kuvassa työministeri Matias Marttinen (kok). Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok). Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Marttinen myös totesi, että samaan aikaan myös ”yritysten investoinneissa veropolitiikka on keskiössä. Siksi hallitus on ottanut käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Siksi yhteisöveroa kevennetään. Hallituksen viesti yrityksille on: tervetuloa investoimaan Suomeen.”
Suomen tulevaisuuden perusta on työnteossa ja yrittäjyydessä. Toteuttamamme työmarkkinauudistukset kohdistuvat ennen kaikkea pk-yrityksiin. Esimerkiksi paikallinen sopiminen on viimein mahdollista jokaisella työpaikalla ja myös poliittisille lakoille on viimeinkin asetettu rajat. ”Työmarkkinauudistuksilla joustavoitetaan työmarkkinoita, kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa, kannustetaan työllistämään rohkeasti. Hallitus toteuttaa myös monia veromuutoksia, joilla vahvistetaan startup-yritysten kasvunäkymää Suomessa.”
Työministeri kysyikin:
Hyvät vasemmisto-opposition edustajat, tiedättekö miksi nämä kaikki uudistukset tehdään?
”Ne tehdään, jotta yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Jotta useampi suomalainen yritys voi todeta, että kyllä, kannattaa palkata uusi työntekijä. Ja jotta yhä useampi omistaja ajattelee: Suomeen kannattaa investoida.”
Ja samaan aikaan panostamme lisää tutkimukseen ja kehitykseen. Ensi vuodelle lisäämme rahoitusta 255 miljoonaa euroa. Ja lisäksi turvaamme kasvuyritysten rahoitusta mm. pääomittamalla Teollisuussijoitus-konsernia ja madaltamalla yritysten listautumiskynnystä. Ensi vuoden budjetissa investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat yhteensä jo 3,9 miljardiin euroon. Pääministeri Petteri Orpon hallitus valmistelee lisäksi tämän kuun loppuun mennessä jälleen uutta kasvupakettia, jonka tavoitteena on käynnistää investointeja yrityksissä.
Marttinen totesikin, että maassamme ”on edelleen yli 2,5 miljoonaa työllistä. Yli 2,5 miljoonaa ihmistä, joilla on työtä ja toimeentuloa. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä noin 327 000. Se on ehdottomasti liian paljon. Työttömyystilanne on juuri nyt vaikea, mutta toivoton se ei ole. Jokaiselle nyt työtä vailla olevalle viestimme on se, että valoa on jo näkyvissä taloudessa”. Työ- ja elinkeinoministeriön 
arvion mukaan työllisten määrä kääntyy kasvuun loppuvuodesta ja työttömien määrä laskuun ensi vuoden puolella. Jo nyt on havaittavissa työtuntien määrän kasvu koko talouden tasolla. Lisäksi talouskasvu vahvistuu ensi vuoteen mennessä, mikä luo tilaa vahvemmalle työllisyydelle.
Työllisyysaste maassamme on edelleen yli 70 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on varsin korkea, 75,7 %. Työllisten määrä on siis pysynyt varsin korkealla tasolla.
Työministerin viesti eilisessä puheessa olikin lopussa vahva:
”Kaikki tämä kertoo, että vaikeasta taloustilanteesta mennään läpi. Me teemme kaiken mahdollisen, jotta talouden ja työllisyyden kehitystä saadaan vahvistettua. Me emme anna periksi.”
Uusi aamu ja välikysymyskeskustelu eilen päätökseen. Nyt aamusta varhainen herätys ja kohti Presidentinlinnaan. Aamusta tapaaminen tasavallan presidentti Alexander Stubbin kanssa siellä liittyen ajankohtaiseen turvallisuustilanteeseen. Keskusteluissa varmasti esillä myös Ukrainan ja Gazankin tilanne ja myös tuore päätöksemme lähteä kuitenkin mukaan PURL (Prioritized Ukraine Requirements List)- hankkeeseen. Ja uskoisin, että jokunen sana vielä jäänmurtajakaupoistakin.
….
Kello 21.54 ja illalla vielä keskustelussa täysistunnossa suomalaisten antama sotilaskoulutus ukrainalaisille Saksassa ja myös Naton rauhanajan toiminta. Itse nostin esille näissä muun muassa eduskunnan päätöksenteon sujuvoittamisen, kun toiminta alkaa olla ns. Business as Usual. Nostin myös esille Veteraanikeskuksen valmistelun ja perustamisen. Alunperin kriisinhallintaveteraanikeskuksen nimellä kulkenut hanke on nyt päivittymässä veteraanikeskukseksi eli se tullee palvelemaan kriha-veteraanien lisäksi myös Nato- ja muihin kv-tehtäviin osallistuneita. Korostin sitä, että toiminta täytyy saada ensi vuonna käyntiin ja myös lainsäädäntö päivitettyä posttraumaattisten vammojen osalta.
Päivään mahtui myös työlounas liittyen MPK:n asioihin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Lehtisalon kanssa. Maanpuolustuksen koulutukset vetävät nyt hyvin ja meidän tulee varmistaa, että resurssit ovat kunnossa. Samalla vaihdoimme muutaman sanan yhteisen intohimomme suomenhevosten tilanteesta ja myös tässä muutamia juttuja nyt liikkeellä. Palailen näihin syksyn aikana.
Sitten normaalit ryhmä- yms. kokoukset ja kyselytunti ja taisi siinä olla vielä liikennejaosto ja jotain muutakin. Oli siis tiukka päivä.