Venäjä aloitti 24.2.2022 laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomi on alusta asti tuominnut jyrkästi Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa ja vastaa niihin osana Euroopan unionia. Tänään eduskunta hiljentyi muistamaan sodan uhreja ja kunnioittamaan Ukrainan kansan taistelua vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Tunnelma salissa oli koskettava ja harras. Ja ainakin itselläni mielessä oli hiljentyessämme myös Venäjän hallinnon murhaama Aleksey Navalniy.
Kunnia hänelle – vapauden marttyyrille.
Hetki oli hyvä myös muistaa kaikkia Venäjän ja sen diktaattori Vladimir Putinin 
hallinnon murhaamia ja vaientamia. Putin on murhauttanut ison määrän opposition edustajia, mutta myös paljon oman hallintonsa edustajia ja sisäpiiriäkin. Myrkytykset ja vaaralliset avoimet ikkunat ovat koituneet kaikkien heidän kohtaloksi, jotka ovat uskaltaneet vähääkään kyseenalaistaan hirmuhallinnon toimia. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, niin näytelmävaalien jälkeen tilanne tullee vain kovenemaan ja poliittiset puhdistukset jatkumaan ja kiihtymään.
Näyttää selvältä, että murhatun Aleksey Navalniy lähipiiri on seuraava kohde. Hänen veljensä on jo etsintäkuulutettu tekaistuin syyttein ja pahaa pelkään, että mitä poikaansa ruumishuoneilta etsivälle äidillekin vielä tulee tapahtumaan. Murhatun miehensä työtä vapauden puolesta jatkava leski Julija Navalnaja on varmasti myös Putinin kohteena ja hän ei varmastikaan voi elää turvallisesti edes maanpaossa.
Venäjän tilanne on järkyttävä, kuten myös sen toimet. Putin on tehnyt maailmasta vaarallisen paikan ja emme voi varmaksi tietää mitä tulevat vuodet tullessaan tuovat. Voimme vain toivoa rauhaa ja ihmisyyttä.
Eduskunta vietti tänään hiljaisen hetken ukrainalaisten sankarivainajien muistoksi.
Hiljaisen hetken ja Ukraina ajankohtaiskeskustelun jälkeen käänsimme katsetta tulevaan. Rakennamme paraikaa maatamme Natoon ja sen osana sain tänään itse pitää pääpuheenvuoromme eduskunnan täysistunnossa. Maamme tulee osallistumaan nyt ensimmäisenä Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Katanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä 1.4.–31.5.2024 ja Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään 100 henkilöllä 3.6.–31.7.2024. Naton maavoimajoukkoihin ei ole tarkoitus tässä vaiheessa osallistua, mutta itse katson sen erittäin tärkeäksi myös tulevaisuudessa.
Naton keskeisiä yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä ovat eteentyönnetty maavoimajoukko eli ns. Forward Land Forces, jota aiemmin kutsuttiin nimeltä eteentyönnetty läsnäolo eli enhanced Forward Presence, pysyvät laivasto-osastot eli Standing Nato Maritime Group ja Standing Nato Mine Counter Measures Group ja ilmapuolustus eli Air Policing, Air Shielding. Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana osoitamme Naton valmiutta ja puolustuskykyä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla.
Me olemme osoittaneet jo myös valmiutemme isännöidä myös mm. Naton maavoimajoukkojen alajohtoporrasta ja eteentyönnetyn läsnäolon joukkojen esikuntaosaa sekä tukemaan liittokunnan tiedustelu- ja valvontasuorituskykyä. Naton ydintehtävähän on yhteisen pelotteen, kynnyksen, ja puolustuksen toteuttaminen ja nyt turvallisuusympäristön heikkenemisen vuoksi Natossa on käynnissä laaja yhteisen puolustuksen kehittämistyö. Meidän lähtökohtana tässä on Naton ydintehtävän mahdollisimman tehokas toimeenpano sekä siihen liittyvien sotilaallisten vaatimusten täyttäminen. Olemmekin tunnistaneet tarpeen luoda alueellemme sellaista Naton läsnäoloa, joka tarvittaessa mahdollistaa joukkojen saapumisen ja johtamisen. Kuten puolustusministeriö tiedotti ”Naton vastuualue on laajentunut Suomen ja tulevaisuudessa myös Ruotsin jäsenyyden myötä. Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella ja on tärkeää, että Natolla on riittävien johtamisrakenteiden sekä joukkojen valmiuden ja ryhmityksen ohella myös mahdollisimman hyvä tilannetietoisuus koko Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteesta ja sotilaallisesta liikehdinnästä.”
Itse pidän myös tärkeänä sitä, että itse emme jätä yhtään sellaista korttia käyttämättä mitkä lisäävät maamme turvallisuutta ja Naton pelotetta. Tässä tärkeässä roolissa on myös Naton yhteinen ydinasepelote ja myös tässä meidän tulee olla 100 prosenttisesti mukana ja 100% sitoutuneita.
Niin ja lisäksi Puolustusministeriö ja Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöt saavuttivat nyt myös helmikuussa tärkeän neuvottelutuloksen palvelussuhteen ehdoista Naton komentorakenteessa. Neuvottelutulos kattaa Puolustusvoimien kaikki henkilöstöryhmät eli upseerit, opistoupseerit, aliupseerit, erikoisupseerit ja siviilit. Seuraavaksi neuvottelutulos saatetaan vielä normaaliin tapaan valtiovarainministeriön hyväksyttäväksi.
Isoja asioita siis saatu nyt eteenpäin ja työ jatkuu. Tänään myös yksi äärimmäisen mielenkiintoinen tapaaminen. Sen sisällöstä en vielä voi enempää kertoa, mutta sen voin sanoa, että tätä on moni odottanut ja toivonut ja uskoisin, että nyt…
Tässä vielä pääpuheenvuoroni kokonaisuudessaan päivän istunnosta 21.2.2024:
”Arvoisa puhemies,
Me liityimme puolustusliitto Naton jäseneksi huhtikuussa 2023. Päätös osallistua Naton rauhan ajan tehtäviin vuoden sisällä liittymisestä on osoitus suhtautumisestamme jäsenyyteemme:
Olemme alusta lähtien olleet valmiita osallistumaan vastuunkantoon – täysimääräisesti – koko liittokunnan puolustuksesta ja pelotteesta.
Naton tunnetuin ulottuvuus on Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 5, niin kutsuttu muskettisoturiperiaate: kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Hyökkäys yhtä liittolaista kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Liittyessään Naton jäsenkesi Suomi pääsi näiden turvatakuiden piiriin – jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin toiveen toteuttaen: ”ei koskaan enää yksin.”
Jotta voimme yhdessä liittolaistemme kanssa toimia kaikissa tilanteissa on meidän varmistettava, että yhteistyömme toimii saumattomasti myös rauhan aikana. Rauhan ajan tehtävissä liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.
Arvoisa puhemies,
Tänä vuonna osallistumme Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimilla ja ilmavoimilla. Osallistumalla kehitämme omaa toimintaprofiiliamme Natossa. Osallistuminen edistää myös maamme Nato-integraatiota, joukkojemme osaamista ja siten myös puolustuskykyämme.
Ilmavoimien osalta osallistumme ilmapuolustuksen toimintaan Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä. Ilmapuolustuksen tavoitteena on turvata liiton ilmatila. Tämä tapahtuu jatkuvalla läsnäololla, valvonnalla ja tarvittaessa myös voiman käytöllä. Näin osoitamme, että Nato on valmis – 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa –reagoimaan nopeasti mahdollisiin ilmatilan loukkauksiin.
Merivoimien osalta osallistumme Naton pysyvän miinatorjuntaosaston toimintaan Itämerellä. Olemme johdonmukaisesti korostaneet Nato-jäsenyytemme lisäävän Itämeren alueen vakautta. Osallistumisemme edistää konkreettisesti lähialueemme turvallisuutta.
Arvoisa puhemies,
Päätös osallistua on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä. Päätös vaikuttaa Suomen kansainväliin suhteisiin ja kumppanuuksiin. Se on viesti sekä liittolaisillemme että Naton ulkopuolella oleville maille, että olemme aktiivinen liittolainen, joka osallistuu täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan ja sitoutuu liittokunnan kattavaan pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä puoltaa osallistumistamme Naton rauhan ajan tehtäviin. Suomen viesti on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turvallisuutta.
Arvoisa puhemies,
Osallistuminen rauhan ajan tehtäviin on vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta. Washingtonin huippukokous häämöttää kevään jälkeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta nostan esille kolme asiaa:
Ensiksi, alleviivaamme Naton yhtenäisyyttä. Ilman yhtenäisyyttä ei ole uskottavuutta. Liittolaisten on yhdessä ajettava pelotteen ja puolustuksen vahvistamista. Avointen ovien periaate on perustavanlaatuinen osa Naton uskottavuutta. Sveriges plats är i Nato.
Toiseksi, tukemme Ukrainaa. Suhtaudumme myönteisesti Ukrainan Nato-jäsenyyteen. Suomelle on tärkeää, että liittolaiset jatkavat pitkäjänteistä materiaali- ja rahallista tukea Ukrainalle. Tämän mahdollistamiseksi on panostettava puolustusteollisuuteen.
Kolmanneksi, Nato-maiden on nostettava puolustusmenot Naton toivomalle tasolle. Meidän puolustusmenojen osuus bkt:sta on nyt noin 2,3 prosenttia.
Suomella pitää olla konkreettinen suunnitelma siitä, miten puolustusmenot pidetään pitkäjänteisesti riittävällä tasolla. Kannustamme liittolaisia saavuttamaan kyseisen tavoitteen.
Arvoisa puhemies,
Nato on demokraattisten, samanmielisten maiden turvallisuusyhteisö. On ensisijaisen tärkeää, että suhtaudumme Nato-jäsenyyteemme kunnianhimoisesti ja määrätietoisesti.
Osallistuminen Naton rauhan ajan valmiustehtäviin on tärkeä osa Nato-jäsenyyttämme. Toinen ulottuvuus on Naton läsnäolon edistäminen Suomessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallitusta Suomen Nato-jäsenyyden kehittämisessä.”
….
Kello 19.21 ja Lopella. Pitkä päivä tänään eduskunnassa. Kokouksia ja muutama tapaaminenkin mm. liikennehankkeiden parissa ja myös tuo yksi vielä ns. salassa pidettävä. Huomenna normaali kokouspäivä, mutta sen eteen täytyy vielä vähän tehdä taustatöitä kotona. Jatketaan siis.