”Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt, ja lisää sopeutustoimia tarvitaan. Kevään kehysriihessä tulevat ratkaistavaksi myös mahdolliset verotukselliset keinot julkisen talouden oikaisemiseksi. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.”
Pääministeri Orpon tiedotustilaisuus joulukuun Eurooppa-neuvostosta sekä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksesta 13.12.2023 © Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Näin kommentoi maamme valtiovarainministeri Riikka Purra maamme talouden tilannetta tänään julkaistujen tuoreimpien tietojen pohjalta. Ensin Suomen Pankki totesi, että ”Talous taantumassa ja toipuminen takkuaa” ja perään Valtiovarainministeriö, että ”Suomen julkisen talouden tilanne on kääntymässä heikompaan. Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 3,5 prosenttiin yhtäältä hitaan verotulojen kasvun ja toisaalta nopean menojen kasvun vuoksi.”
VM:n ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander kommentoi tilannetta, että…
”Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään, eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset sekä hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta”.
Maamme talous on ollut tänä vuonna taantumassa investointien ja kotitalouksien kulutuksen vähenemisen takia. Tulevana vuonna inflaatio VM:n arvion mukaan hidastuu ja korot kääntyvät laskuun ja yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa kääntää bruttokansantuotteen pienoiseen kasvuun. Mutta tästä huolimatta heikko talouskehitys ja ripeä menojen kasvu pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä. VM:n mukaan ”julkisyhteisöjen alijäämä on kolmen prosentin huonommalla puolen usean vuoden ajan”.
Taloustilanne Marinin hallituksen jäljiltä on siis vielä pelättyäkin heikompi. Taloustilanne oli alkuvuonna ennakkoarvioita huonompi, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto väheni selvästi. Kehnoin tilanne on rakentamisessa.
Ensi vuonna taantuma kuitenkin väistyy ja talous alkaa kasvaa. ”Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Yksityinen kulutus kääntyy vaimeaan kasvuun ja kasvu vahvistuu vuonna 2025. Korkojen lasku tukee investointeja samoin kuin investoinnit energiasiirtymään ja puolustukseen. Vuonna 2024 bkt kasvaa 0,7 prosenttia. Kasvu vahvistuu 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026”. Näin arvioi tänään julkaisemassa Talouden ennusteessa maamme tilannetta Valtiovarainministeriö.
VM:n tiedotteen mukaan ”Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku piristävät kulutusta sekä investointeja. Inflaatio on hidastunut nopeasti tämän vuoden aikana. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin enää 2 prosenttia ja painuu alle 2 prosentin vuosina 2025 ja 2026. Reaaliansiot kääntyvät kasvuun vuonna 2024. Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää kuitenkin vielä vaimeaksi, sillä työllisyyden heikkeneminen ja sosiaalietuuksien leikkaukset hidastavat tulojen kasvua. Vuodesta 2025 alkaen kotitalouksien ostovoiman ja kulutuksen kasvu vauhdittuvat.
Uusien asuntojen rakentaminen on jyrkässä laskussa ja lasku jatkuu vielä vuonna 2024. Asunnoille on kuitenkin kysyntää maahanmuuton ja maan sisäisen muuton ansiosta. Korkojen kääntyminen laskuun piristääkin asuntomarkkinoita ja uudistuotanto kasvaa vuodesta 2025 alkaen. Haastavista lyhyen aikavälin näkymistä huolimatta yrityksillä on suuria investointitarpeita lähivuosina ja odotukset tuotannollisista investoinneista ovat positiiviset.”
Tuoreimpien arvioiden mukaan maamme tuotannon laskun myötä työvoiman kysyntä vähenee vuonna 2024, työllisyys vähenee tilapäisesti ja työttömyysaste nousee 7,5 prosenttiin. Kuitenkin seuraavina vuosina 2025 ja 2026 talouden kasvu on nyt arvioidun mukaan jo varsin vahvaa ja työllisten määrä lisääntyy lähes prosentin vuosittain. Työllisyyden kasvua tukevat pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan ensi vuonna.
Heikko talouskehitys ja ripeä menojen kasvu pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä
”Suomen julkisen talouden tilanne on kääntymässä heikompaan. Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 3,5 prosenttiin yhtäältä hitaan verotulojen kasvun ja toisaalta nopean menojen kasvun vuoksi.
Aiemmin päätetyt varautumismenot, mittavat investoinnit ja hintojen sekä palkkojen nopea nousu pitävät menojen kasvun ripeänä myös lähitulevaisuudessa. Julkisyhteisöjen alijäämä kohenee jatkovuosina noin 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat purra sekä talous ja työllisyys alkavat kasvaa ennustejakson lopulla.
Valtionhallinnon alijäämä pysyy mittavana läpi koko ennustejakson, eikä kuntahallinnossa tai hyvinvointialueillakaan ole odotettavissa alijäämien oikenemista. Ilman sosiaaliturvarahastojen huomattavaa ylijäämää Suomen julkisyhteisöjen alijäämä olisi merkittävästi syvempi.
Valtion ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan. Se ei ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä.”
Pääministeri Petteri Orpo totesikin tänään, että ”VM:n päivittynyt talousennuste on Suomelle synkkä. Julkisen talouden tila tulee entisestään heikkenemään odotettua pidemmän taantuman myötä. Velkaantumiskehitys uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Hallituksen tärkein tehtävä on turvata suomalaisten palvelut ja hyvinvointiyhteiskunta”.
Orpo kuitenkin totesi perään, että ”hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kääntämään velkaantumiskehityksen. Hallitusohjelman mukainen kuuden miljardin kokonaisuus etenee suunnitelman mukaan. Samoin uudistukset jotka lisäävät kasvua ja työllisyyttä. VM:n ennusteen mukaan nykyiset toimet eivät tule riittämään velkakehityksen kuriin laittamiseksi. Hallitus on aloittanut uusien ratkaisujen etsimisen. Kaikki keinot ovat pöydällä. Päätöksiä tehdään viimeistään kevään kehysriihessä” ja että…
”Pelkällä leikkaamisella emme tästä nouse. Vakaata maata jalkojen alle saadaan pysyvästi vain, jos onnistumme vahvistamaan kasvun edellytyksiä. Uusien sopeutustoimien rinnalle tarvitsemme kasvupakettia.”
Pääministeri huomautti, että ”Työmarkkinoita ja taloutta uudistavien reformien välttämättömyydestä ei pitäisi enää olla epäselvyyttä. Hallitus on entistä sitoutuneempi toteuttamaan kaikki uudistukset. Tilanne on haastava ja edessä vaikeita päätöksiä. Ennenkin olemme pärjänneet. Tekemättä ei voi jättää.”
Tehtävää siis tulee riittämään ja emme jätä pääministeriä mukaillen nyt työtämme tekemättä.
Eduskunta sai tänään ensimmäisen Orpon hallituksen budjetin käsiteltyä. Yhtään muutosta ei opposition esityksistä budjettiin tullut eli menokuri tässä mielessä kesti keskustan ja SDP:n miljardilisäyksien edessä. Huomenna vielä Nato SOFA lähetekeskustelussa ja sitten joulutauolle. Katsotaan kauanko taukoa voimme pitää.
Tänään myös EU:n 12. pakotepaketti Venäjälle voimaan. Lisäämme hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle vientipakkoteita, mutta lisäämme myös uusia keinoja pakotteiden kiertämisen valvontaan. Kokonaisuudessa mm. toimia ns. kauttakulkukiellon tiukentamiseen. Uusi kahdestoista paketti mahdollistaa myös entisen Hartwall Areenan lunastamisen pois venäläisomistuksesta.