Suomalaisten suurimpaan huolenaiheeseen ei olekaan syytä, muihun huoliin olisi – Tuloerot ovat nyt pienimmillään 2000-luvulla

Blogi, perjantaina 17.01.2025

Vihervasemmisto-oppositio keskustan tuella on toistellut pitkin tätä vaalikautta sitä miten tuloerot kasvavat ja miten nykyhallitus tekisi eriarvoistavaa tai jopa rikkaita suosivaa talouspolitiikkaa. Opposition propaganda on mennyt läpi lähes kritiikittä valtamediassa ja myös hiipinyt suomalaisten mieliin: ”Suomalaisten huoli kasvanut räjähdysmäisesti yhdestä asiasta”.

IS:n suuressa kyselyssä selvisikin, että suomalaisten suurin huoli on eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Totuus on kuitenkin opposition tarua ihmeellisempää:

Tosiasia on kuitenkin se, että tuloerot ovat nyt tasaantuneet ja ovat Tilastokeskuksen mukaan samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten vuonna 2000.

Edellisen pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikana (3/2022), jolloin siis tosiasiassa tuloerot olivat nykytilannetta suuremmat, suomalaisista vain 27 prosenttia kertoi eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun huolekseen. Nyt tämän esille nosti peräti 51 prosenttia vastaajista. Siis näin siitä huolimatta, että tuloerot ovat siis pienentyneet nykyhallituksen valtakaudella ja ovat nyt vuoden 2000 tasolla. Voi siis hyvin todeta, että tuloerojen kasvu on sitkeä myytti, mitä vihervasemmisto-oppositio torvinsa soittaa ja sanoinsa ruokkii ja media kuittaa ja ylläpitää. Maallamme on todellakin lukuisia ongelmia, mutta suuret tuloerot eivät todellakaan lukeudu faktojen perusteella niihin.

Otetaan yksi fakta, josta vihervasemmisto-oppositiokaan ei pääse yli. Nimittäin tuloeroja kuvaava ns. gini-kerroin oli viime vuonna 2024 27.9 eli -0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2022. Ero siis Marinin kauteen näkyy lukuna tuossa. Eli mitä pienempi siis gini-kerroin on, niin sitä tasaisemmin tulot jakaantuvat.

Hokema on siis usein tässä maassa totuus.

Toki tätäkin asiaa kannattaa valtion ja julkisentalouden näkökulmasta arvioida ja katsella toisestakin kulmasta, mutta se on sitten toisen blogin paikka. Nyt halusin vain ampua alas tämän demareiden, vassareiden ja kepun levittämän ja lähes kritiikittä läpimenneen tarinan tuloerojen kasvusta nykyhallituskaudella. Oikeasti maassamme on siis yhdet EU:n ja koko maailman matalimmat tuloerot erityisesti tulonsiirtojen jälkeen.

Kauppalehden toimittaja Olli Herrala totesikin hyvin jotenkin niin, että kateellinen suomalainen on iloinen, kun taantuma tasoittaa tuloeroja ja jatkoi, että, jos talous kasvaisi, kasvaisi myös tuloerot. Niinpä, kumpaakohan tämä maa enemmän sitten kaipaisikaan. Ongelmamme ovat siis ihan toisenlaiset.

Samaan huomioon päätyi lopulta myös Iltalehti, joka pääkirjoituksessaan loppiaisen jälkeen 1.9.2025, kirjoitti, että…

”Tuloerot eivät ole nyky-Suomessa läheskään yhtä iso ongelma kuin kasvun ja varallisuuden puute”.

Juuri näin. Suomeen tarvitaan lisää kasvua ja myös varallisuutta. Tästähän kirjoitin täällä jokunen päivä sitten myös perintöveronkin näkökulmasta. Suomi tarvitsee nyt kipeästi kasvua. Ja siksi kevään kehysriihessä pitää pystyä tekemään myös rohkeita uusia tekoja kasvun vauhdittamiseksi. Pääministeri Petteri Orpo (kok) totesikin jo viime syksynä käynnistäessään Risto Murron työryhmän kasvutoimityön, että ”Meidän pitää etsiä uusia kasvun aihioita. Tarvitsemme ideoita ja näkemyksiä laajasti yhteiskunnasta, ja kutsumme kaikki tähän työhön mukaan. Tavoitteena on löytää konkreettisia ja toimeenpantavissa olevia kasvutoimia. Hallitus on valmis toteuttamaan kaikki järkevät ehdotukset, tulevat ne sitten oikealta, vasemmalta tai politiikan ulkopuolelta”.

Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman Kasvuriihi-hankkeen valmisteluryhmän tehtävänä onkin nyt alkuvuoden aikana koota eri tahojen ja toimijoiden ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi ja koostaan toteuttamiskelpoisiksi arvioimansa ehdotukset loppuraporttiin, jonka on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä. Kasvuriihi-hankkeen valmisteluryhmän jäseninä toimivat Murron johdolla Risto Artjoki, valtiosihteeri, VNK, Jan Vapaavuori, oikeustieteen kandidaatti, Vesa Koskinen, partner, EQT, Ari Engblom, partner, lakipalvelujen johtaja, KPMG, Pauliina Martikainen-Rahnu, partner, maki.vc, Simon-Erik Ollus, johtaja, Fortum, Eeva Kovanen, toimitusjohtaja, osakas, Kovanen Capital, Mika Maliranta, johtaja, Labore sekä professori, Jyväskylän yliopisto, Raija-Leena Hankonen-Nybom, Cargotec ja Metsä Board hallituksen jäsen. Me palaamme näihin sitten hallituspuolueiden kanssa kevään kehysriihessä.

Mutta mitkä muut asiat huolettavat suomalaisia?

Muut suomalaisia huolettavat aiheet IS:n kyselyn mukaan ovat mielenterveysongelmat (33%), nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys (33%) ja Venäjän aiheuttaman sotilaallinen uhka (33%). Mielenkiintoista onkin se, että kun vielä 2022 maaliskuussa Venäjästä oli huolissaan peräti 74 prosenttia suomalaisista niin nyt huoli on siis laskenut. Näistä minäkin olen huolissani, minä myös kasvavassa määrin Venäjästä.

IS:lle tutkimuksen teki Taloustutkimus joulukuun 2024 alussa haastattelen 1176 suomalaista internetpaneelissa. Tutkimuksen otos edusti maamme aikuisväestöä.

Kello 22.56. Kirjoittelin tänään myös hieman päivän Lounais-Hämeen kierroksestani tänne blogiini. Mutta tein sen omaksi sivuksi eli se löytyy täältä: Ootko ollut Helga-neidin kyydissä? Ihanaa…

 

 

Kommentit