Kasperin nahkareput ja nahkalaukut syntyvät Hämeenlinnan verstaalla, vanhassa 1800-luvun hevostallissa. Kasperi Bags valmistaa tuotteensa pienissä, usein jo etukäteen loppuun myydyissä erissä, omalla verstaallaan 100 prosenttisesti kotimaisena käsityönä. Reput ja muutkin ”kasperit” on suunniteltu, mutta myös tehty kestämään käytössä läpi elämän. Siksi itsekin valitsin niin sanotusti omaksi syntymäpäivälahjakseni juuri Kasperin – isältä pojille -repun.
Kävin tänään vierailulla ja hakemassa itselleni uuden repun Kasperilta Hämeenlinnasta. Kasperin nahkaiset tuotteet valmistetaan käsityönä Hämeenlinnan verstaalla vastuullisesti ja kestävästi, jotta tuotteet kestävät vuosikymmeniä. He ovat itse suunnitelleet kaikki nahkalaukut ja -reput ja niitä valmistetaan pienissä erissä ennakkotilauksesta. Repuissa ja laukuissa käytetään eurooppalaista kasviparkittua naudan pintanahkaa ja metallihelat ovat omaa suunnittelua ja Suomessa valmistettuja. Kasperin porukka on yhdessä Ammattiopisto Tavastian kanssa perustanut Nahkasepän koulutusohjelman – jossa koulutetaan Suomeen osaamista ja kulttuuria huippulaadukkaan käsityön ympärille. Ohjelma on neljän kuukauden osa-aikainen koulutus, jossa opitaan tekemällä, aidossa ympäristössä – osin Ammattiopisto Tavastialla, osin Kasperin verstaalla. Tämä on mahdollisuus kokea, millaista on olla osa todellista tuotantoa ja oppia valmistamaan tuotteita, jotka kestävät aikaa ja käyttöä.
Tänään pääsin sitten tutustumaan missä reppuni oli tehty ja myös Kasperin muuhunkin tuotantoon. Yritys perustettiin vuonna 2009 ja lähtökohtana tai syntyideana oli nimenomaan tarve paremmille repuille. Nimensä laukuille antanut valokuvaaja Janne Kasperi Suhonen oli etsinyt nimittäin kameroilleen laadukasta nahkaista laukkua kulkiessaan kaupungilla, mutta kun sopivaa ei löytynyt, niin se oli tehtävä itse. Suhonen suunnitteli laukkunsa siis itse. Ja näistä ensimmäinen – kahden vuoden kokeilemisen, erehdysten ja uudelleen tekemisen, jälkeen syntynyt ”Shoulder Bag, Large” olikin alun perin tarkoitettu vain omaan käyttöön. Mutta pian kävi selväksi, että muillakin oli vastaavia tarpeita ja haaveita kestävästä ja laadukkaasta repusta seikkailuihin, arkeen ja erämaihinkin ja näin Kasperi-malliston tarina sitten alkoi.
Vuosien saatossa yritys on laajentunut suunnittelemaan laukkuja moniin eri tarpeisiin, kuten kameralaukuiksi ja DJ-laukuiksi ja myös kaupunkiin businesslaukuiksi ja repuiksi, käyttäen kestävää aina kasviparkittua nahkaa ja aina vain ja ainoastaan suomalaista käsityötä. Uskokaa tai älkää niin monet metalliosistakin yritys teettää alihankintana Suomessa pienistä pajoista aina Sacoteciin asti. Itse suunnitellut osat ja yksityiskohdat ovat siis valmistusta myöden kotimaista tekoa.
Yritys tekee kaikki tuotteensa korkealaatuisesta eurooppalaisesta kasviparkitusta naudan pintanahasta. Vanha sanontahan sen jo kertoo, että ”Ei nahkainen tavara käytössä kulu” tai itseasiassa se vain paranee käytön ja vuosien myötä. Kasperin käyttävä parkitusaine on tehty Mimosasta, quebracho-puusta ja kastanjapuun kuoresta ja näin parkittu nahka patinoituu kauniisti, eikä sisällä ympäristölle myrkyllistä kromia.
Jokainen osa on valittu huolella ja tarkasti tuotteisiin sopiviksi ja näin syntyy sitten aidot Kasperit, mitkä ovat ovat ajattomia, toimivia, pitkäikäisiä ja helposti huollettavia vaikka paikallisella suutarilla. Tekijät nostivatkin esille sen, että ”tuotteiden suunnittelussa on korostettu kestäviä ratkaisuja ja vältetty ajan myötä hyödyttömiksi jääviä ominaisuuksia”. Reput ja laukut on tehty toimimaan mahdollisimman hyvin arjessa on se arki sitten kansallispuistossa tai toimistossa Kampissa. Vahva satulanahka tukee reppujen ja laukkujen kantamuksia ja istuu jämäkästi selkään. Olkapäihin se mukautuu paremmin vuosi vuodelta. Itseasiassa tänään, kun katselin uuden – tänään TH50 stansauksella viimeistellyn Kasperini, vieressä Janne Suhosen vanhaa reppua, niin täytyy sanoa, että olihan siinä elämää ja tyyliä. Enemmänkin.
Ajattomuus ja toimivuus ovatkin olleet yrityksen kulmakiviä alusta lähtien ja myös laukkujen muunneltavuus.
Tänään Kasperin nahkareput ja nahkalaukut syntyvät siis Kasperin omalla verstaalla Perttulan Kartanon vanhassa 1800-luvun hevostallissa. Nykyisin yrittäjät Janne Suhonen ja Michael Tervanen valmistavat tuotteensa korkealla mäellä Miemalan Alikylän tuntumassa Perttulan Kartanossa. Petri Yrjö-Koskisen nykyisen omistaman Perttulan kartanon historiakin on mielenkiintoinen ja juontaa juurensa ainakin 1500-luvun alkuun. Sieltä asti on tiedossa nimittäin tilan omistushistoria ja nimensä kartanolle antoi aikanaan paikkaa 1600-luvun puolivälissä isännöinyt Perttu Mikonpoika (1654-1676). Nykyisen pääkartanorakennuksen piirsi vuonna 1858 arkkitehti C.A. Edelfelt ja tuolloin paikkaa isännöi Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder, joka oli ostanut Hatteleman harjun laella sijaitsevan paikan vuotta aiemmin.
Perttulan Kartanolla on myös mielenkiintoinen historia Yrjö-Koskisten sukuun jo aiemminkin. Vuonna 1891 nimittäin paikan ostaneet Emma ja Edvin Hedman olivat saaneet vinkin paikasta itse senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselta. Hedmanit ostivat kartanon ja perustivat sinne ”tylsämielisten kasvatuslaitoksen”. Tälle perustalle kehittyi sitten koulukoti ja myöhemmin erityisammattikoulu ja viimeiset vuodet aina vuoteen 2013 asti kartanolla toimi koulutus- ja kuntoutuskeskus. Yrjö-Koskisten suvulle kartanon omistus siirtyi sitten Senaatti Kiinteistöiltä ja nyt paikkaa isännöi siis Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen pojanpojanpoika Petri Yrjö-Koskinen. Näin se historia elää ja kehittyy ja tänään Petrinkin harteilla on kartanon kiinteistöjen ja vastuun lisäksi myös oma Kasperi, jota on jo soviteltu oman pojankin harteille. Isä ja poika ovatkin saneeranneet kartanon alueelle tiloja niin yritystoiminnalle kuin myös asumiselle ja Kasperinkin suunnitelmissa on laajentua ja kasvaa juuri täällä hienossa historiallisessa paikassa.
Mutta erittäin mielenkiintoinen yritysvierailu tänään Kasperille. Iso kiitos myös kartanoalueen esittelystä Yrjö-Koskisille. Kaksi hienoa tarinaa ja unelmaa, joista on suomalaisella päättäväisyydellä ja sisulla tehty totta.