”Valtion menojen leikkaukset saavat suuremman kannatuksen kun verojen nostot”
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuore arvo- ja asennetutkimus kertoo mielenkiintoista tietoa meidän suomalaisten mielenmaisemasta ja myös käsityksestä maamme tilanteesta. Huoli valtion velkaantumisesta on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tieto on hyvä myös siksi, että valtaosa suomalaisista ymmärtää taloutemme vakavan tilanteen ja jakaa huolen siitä ja sen korjaamisen välttämättömyydestä.
Kaksi kolmesta (63%) on nyt sitä mieltä, että maamme elää nykyisin liikaa velaksi ja ajautuu sen seurauksena vielä suuriin ongelmiin. Velkaantumisen tien pää siis ymmärretään nyt aiempaa paremmin ja käytännössä yhtä suuri osa suomalaisista (64%) on ehdottoman valmiita jatkamaan julkisen talouden tasapainotustoimia myös ensi vaalikaudella. Yli puolet (51%) yhtyy myös siihen, että julkista taloutta on sopeutettava ennen muuta menoja leikkaamalla. Enää vain vajaa kolmannes (29%) torjuu lisäleikkaukset. Samaan aikaan menojen leikkaaminen saa myös suurempaa kannatusta kuin verojen korottaminen. Vajaa kolmannes on enää valmis veronkiristyksiin. Veronkiristysten kannatus on laskenut vuodessa peräti seitsemän prosenttiyksikköä.
”Velasta huolissaan olevien osuus onkin 2020-luvulla vaihdellut 60 prosentin molemmin puolin. Tätä korkeammalla velkahuoli on ollut kevättalvella 2014 Jyrki Kataisen hallituksen loppumetreillä, kun sopeutustoimet eivät olleet onnistuneet kääntämään velkaantumista.”
EVA:n tutkimus kertoo, että ”menoleikkausten kannatus oli suurimmillaan edellisen, Sanna Marinin hallituksen aikaan, mutta kokonaiskuva on edelleen pysynyt samana: enemmistö jatkaisi julkisen talouden tasapainottamista ja tekisi sen mieluummin uusilla menoleikkauksilla kuin veronkiristyksillä.” Veronkiristysten kohdalla huomioni kiinnittyikin nyt ennen muuta siihen, että SDP:n kannattajien keskuudessa veronkiristysten kannatus on laskenut merkittävästi lisäsopeutuksen keinona. Demareita äänestävistä veronkiristyksiä kannattaa toki edelleen 42 prosenttia, mutta tämä on peräti 13%-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Demareiden keskuudessa menoleikkaukset sopeutuksen keinona ovat saaneet samassa ajassa lisäkannatusten kutakuinkin saman verran.
EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen totesikin, että ”Selkein yksittäinen muutos näkyy SDP:n kannattajissa. Puolueen kannattajien sisäinen painotus näyttää siirtyvän ’verot edellä’ -ratkaisuista kohti monikeinoisempaa sopeutusajattelua”.
Sen sijaan huolestuttavaa on se, että peräti ”62 prosenttia ei usko, että maamme päättäjillä on kykyä saada valtionvelka kuriin ennen kuin vasta ulkopuolisen pakon edessä”. Ja saatiinhan tästä jo tietyllä tavalla vakava varoitus – vähintäänkin keltainen kortti – kun Suomi joutui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Erittäin tärkeä ja aiheellinen huomio suomalaisille kuitenkin kohdistuu siihen, että leikkauksia ei pidä tehdä miten tahansa. Tutkimuksen mukaan leikkausvalmiudesta huolimatta isolla osalla kansalaisista näyttää olevan halua suojella hyvinvointivaltion ydintä liiallisilta leikkauksilta. Ehdottomasti näin. Olen täysin samaa mieltä ja samaan aikaan pitää muistaa, että julkista taloutta laitetaan nyt kuntoon nimenomaan siksi, että hyvinvointiyhteiskunta pelastuu ja olisi myös tulevaisuudessa pahimpien hetkien turvana.
EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen tulokset perustuvat 2 038 henkilön vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.-20.lokakuuta 2025.
Uusi vuosi näin sitten jo taas vauhdilla käynnissä. Toista päivää mennään ja taitaa se kolmaskin sieltä tulla. Pakkanen kiristynyt nyt hieman ja luntakin näyttää taivas antavan. Talvi kyllä tänne toki kelpaakin.
….
Kello 23.25 ja huomista kohden. Tänään vähän töitä ja kirjoitusjuttuja ja sitten illalla jo katsetta huomiseen jänisjahtiinkin. Aamusta siis metsälle.