Uutisten voimaa. Miten saman asian haluaa kertoa?
Maikkari huutaa, että ”viidennes lähestymiskielloista on arvioitu tehottomiksi”. Tämä on valitettavaa, mutta toisaalta uutisen toinen puoli on se, että 4/5 eli 80 prosenttia lähestymiskielloista toimii. Eli lähestysmiskiellon saanut luopuu väkivaltaisesta käytöksestä. Uutisen taustalla on Väli-Suomen Sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen uutinen.
No tämä uutisoinnin kärjen nostaminen antaa hyvän tien puuttua ja kirjoittaa itse uutisen takana olevasta ongelmastakin eli lähisuhdeväkivallasta.
Eli hyvin voidaan todeta, että lähestysmieskielto on varsin toimiva ratkaisu ongelmatilanteissa ja varmasti siihenkin kannattaa turvautua kun tilanne sitä vaatii. Sitten on toinen asia miten pitää toimia niissä tapauksissa missä lähestymiskielto ei toimi ja luo turvaa. On syytä varmasti miettiä lähestymiskiellon rikkojille kovempia keinoja, jos nykyinen sakkorangaistus ei toimi. Tärkeää on myös muistaa se, että yritetään auttaa ja myös autetaan aina tilanteen yli myös ongelman kaikkia osapuolia.
Sunnuntaisuomalaisen mukaan lähestymiskieltohakemuksista noin puolet johtaa lähestymiskiellon määräämiseen. Kuitenkin aidosti vain noin 10 prosenttia hakemuksista hyälätään eli noin 40 prosenttia hakemuksista vedetään ennen päätöstä pois syystä tai toisesta. Yleisin syy lähestymiskiellon hakemiseen on pahoinpitelyt tai surmaamisella tai vahingoittamisella uhkaaminen. Meillä Suomessahan peräti kolmasosa kaikista henkirikoksista tehdään pari- tai perhesuhteessa ja tavallisesti mies surmaa naisen. Joka vuosi siis yli 20 naista surmataan perheväkivallan uhrina entisen tai nykyisen puolison toimesta. Itseasiassa tämä on maamme toiseksi yleisin henkirikostyyppi yleisimmän eli mies surmaa miehen jälkeen.
Pahoinpitelyjä Suomessa tapahtuu vuosittain paljon tätä enemmän. Todellinen luku jää varmasti häpeän ja pelon pimentoon. Valitettavasti. Mutta joka tapauksessa yli 11 000 pahoinpitelyrikosta tapahtuu vuosittaina ja vain 1 400 tullee tuomio ja yleensä vain sakkoja. Laki sallisi jo nyt kovemmat tuomiot eli sakkojen sijaan myös korkeintaan kahden vuoden vankeustuomion, mutta jostain syystä jopa 3/4 tuomioista on vain sakkoja.
Sama on myös törkeiden pahoinpitelyjen tuomioiden kohdalla. Rangaistusskaalan ”vähintää 1 vuosi enintään 10 vuotta vankeutta” käytössä on tavanomaisesta tuo asteikon löysin pää eli enintään kaksi vuotta vankeutta. Näitä vakavia eli törkeitä pahoinpitelyjä etenee tuomioihin vuosittain noin 650.
Puhumattakaan lähisuhdeväkivallan muista muodoista. Kohteina lapset, äidit ja isätkin.
Nyt on siis syytä pohtia sitä, että onko rangaistuskäytäntömme toimiva ja oikea. Toimiiko nykymalli oikein. Yhä useampi meistä varmasti pohtii nyt sitä, että voitaisiinko väkivaltarikoksia estää kovemmilla rangaistuksilla? Itse uskon, että osittain näin. Meidän tullee tiukentaa ja koventaa rangaistuksia. Ottaa käyttöön laajemmin lain mahdollistama rangaistusskaala ja muuttaa lakia tarvittaessa. Mutta tämä ei ongelmaa yksin ratkaise. Turha kuvitellakaan niin. Tarvitaan laaja-alaista tukea ja apua perheille ja jokaiselle yksilölle ja tässä tarvitaan toimia useammalla eri sektorilla.
Mutta kovemmat rangaistukset on osa tätä kokonaisuutta joka pitää nyt ottaa laajaa tarkasteluun. Tässä ratkaisevassa roolissa on oikeusministeri Tuija Brax (vihr. Braxin tulee nyt ottaa aivan erilainen ote tähän problematiikkaan. Braxin pitää toimia nyt niin, että erityisesti toistuvissa pahoinpitelyissä otetaan käyttöön kovempi rangaistusasteikko. Epäillyn voi nimittäin pidättää sitä helpommin, mitä kovempi maksimituomio rikoksesta on säädetty. Tarvitaan myös kovemmat tuomiot lähestymiskiellon rikkomisesta. Ja yleisesti lähisuhdeväkivaltaan tulee puuttua entistä tiukemmin ja määrätietoisemmin. Tämä on kasvava ongelma maassamme. Ja tämä ei ratkea hyssyttelemällä vaan teoilla.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen totesi viikonloppuna: ”Ihmishenki on niin tärkeä arvo, että sen suojelemiseksi pitää joskus ottaa erityistoimenpiteet käyttöön”.
….
Tänään vapaapäivä. Oli tarkoitus tässä suunnata muutaman hyvän ystävän kanssa ratsutallille ja hiihtoratsastamaan. Sää kuitenkin hieman odottamastamme myöhässä ja edelleen siinä määrin kiprakasti pakkasta, että hevosten ja meidänkin parempi pysyä sistätiloissa tai ainakin ulkoilla hieman rauhallisemmin askelmerkein. Mutta nautitaan nyt talvesta kun talvea on.
….
Tänään tuollainen Loppi-päivä. Paukkupakkanen ei kuitenkaan pidätellyt sisällä ja ulkoilemassakin kävin ja tuolta retkeltä muutama tuore Loppi-kuvakin. Postikortin kaunista joka paikassa. Tänään myös olen sitten lämmittelyvaiheessa aina ahkeroinut tulevankin viikon juttuja. Muutama paksumpi selvitysraportti on ollut työnalla luettavana ja niiden parissa ensi viikolla töitä ja sitten aikapaljon sporttia myös pitää alkava viikko sisällä. Huomenna luottamushenkilötapaamisen jälkeen töihin Helsinkiin ja siellä illalla Ilkka Kanervan kanssa Suomen Urheilugaalaan vieraaksi ja siitä se uusi viikko käynnistyykin.
Kiitokset teille jotka kommentoitte tuota aamuista lähisuhdeväkivaltakirjoitustani. Jatkamme tämän aiheen parissa työtä ja on totta, että myös hiljainen väkivalta on iso ongelma suomalaisissa perheissä. Yhteiskunnassamme muutenkin.