Suomen itsenäistyttyä 1917 tuli tärkeäksi saada oma kansallislippu, jolla haluttiin kuvata maamme valtiollista vapautta.
Maamme saikin oman virallisen lippunsa jo seuraavana keväänä 1918. Mutta jo tätä ennenkin historiastamme löytyy mainintoja erityisistä vain Suomessa käytetyistä lipuista.
Hämeen tänään julkistettu uusi lippu. Lipullemme tuli sama syntymäpäivä kuin Suomen lipulle. Tänään siis Suomen lippu 100 vuotta!
Mutta virallista itsenäisen Suomen valtiolippua ryhtyivät suunnittelemaan sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. He päätyivät alunperin lippuun missä valkoisella pohjalla oli merensininen risti ja ristin keskuksessa Suomen vaakuna.
Toukokuun 28. päivänä 1918 Suomen eduskunta hyväksyi ehdotetut liput Suomen virallisiksi lipuiksi, ja jo samana iltana nousi uusi Suomen lippu eduskuntatalon salkoon.
Tänään Suomen lippu täyttää siis 100 vuotta. Onnea Siniristilippumme!
Lipun rinnalla maallamme on myös Leijona-vaakuna. Ja meillä hämäläisillä myös oma vaakunamme. Hämeen vaakuna ei ole muuttunut vuosien varrella, vaikka sitä ovatkin piirtäneet useat taiteilijat.
”Aivan ensimmäinen kuva Hämeen vaakunasta löytyy Ranskan kansalliskirjastosta, jossa säilytetään ruotsalaista vaakunakokoelmaa 1560-luvulta. Kokoelmassa olleita vaakunoita on kannettu mm. Kustaa Vaasan hautajaisissa vuonna 1560, vaikka jokaisen vaakunan alla onkin vuosiluku 1562.
Kyseisessä kirjassa olevassa Hämeen vaakunassa ilves on noussut pystyyn leijonan tavoin. On luultavaa, että taiteilija on ajatellut, että koska ilves on leijonan tavoin kissaeläin, niin se voidaan esittää samassa asennossa. Jo tässä vaakunassa oli punaisella kilvellä luonnonvärinen ilves. Ilveksen luon-nonvärisyys pysyi aina vuoteen 1960, vaikka ilves väritettiin myös kultaiseksi tai keltaiseksi.
Vuosikymmen myöhemmin ilves muutettiin vaakunassa käveleväksi ja sen jälkeen tästä asennosta on tullut Hämeen ilveksen luonnollinen asento. Tältä ajalta 1570-luvulta on löydettävissä ainakin kaksi varsin hyvää kuvaa Hämeen vaakunasta. Toista säilytetään siis Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa ja se on jostakin syystä liitetty Laurentius Petrin kronikan yhteyteen ja toinen vaakuna on hakattu Kustaa Vaasan hautamonumenttiin.
Ilveksin saatteeksi lisättiin kolme tähteä ja kolmesta neljään ruusua. Sittemmin 1880-luvulla neljä ruusua vakiintui, vaikka esimerkiksi Hämeen Rykmentin ja Hämeen Ratsujääkärien lipuissa olevissa vaakunoissa ruusuja on vain kolme.
Hämeen vaakuna esiintyy monissa yhteyksissä niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan aikana. Myös läänien vaakunoissa käytettiin maakuntavaakunoita ja tapa on jatkunut meidän päiviimme saakka.
Elias Brenner piirsi Hämeen vaakunan 1700-luvulla kohtikatsovaksi, ottaen mallia vuonna 1660 piirretystä kuvasta. Molemmissa vaakunoissa on kolme tähteä ja kolme ruusua. Ruusujen tai tähtien lukumäärällä ei ole Hämeen vaakunassa muuta merkitystä kuin tyhjän pinnan täyttäminen. Siksi niiden lukumäärällä ei ole kovin suurta merkitystä. Mutta toki voimme hyvin tänään ajatella niiden kuvaavan ainakin maakuntamme kolmea elinvoimaista seutukuntaa. Mitä sitten neljä ruusua voisi näin tulkiten kuvata on jokaisen katsojan mielessä.
Hämeen vaakuna pysyi muuttumattomana aina vuoteen 1960 asti. Tätä vaakunapiirrosta pidetään monin paikoin vieläkin ainoana oikeana vaakunasta tehtynä kuvana, unohdetaan se tosiseikka, että vaakuna elää ajassa ja paikassa.
Vuonna 1960 läänit saivat Ahti Hammarin piirtämät vaakunat. Hämeen vaakunasta on vieläkin käytössä erilaisia versioita, hyviä ja huonoja.”
Viime talvena syntyi maakuntavaltuutettu Antti Ahosen (kok) johdolla ajatus, että myös Häme ansaitsisi valtiomme tapaan vaakunan rinnalle myös lipun. Maakuntavaltuustoaloitteen allekirjoitti isompi joukko hämäläisiä maakuntavaltuutettuja.
Asia on edennyt poikkeuksellisen nopeasti Hämeen liiton toimesta. Kahdelle suunnittelijalle lähetettiin kutsu ja lippuehdotuksia saatiin yhteensä seitsemän. Voittajaksi valikoitu taiteen lisensiaatti, heraldikko Tuomas Hyrskyn ehdotus, mikä on malliltaan Suomenlipun mukainen ja lipussa on kuvattuna Hämeen Ilves ja tähdet ja ruusut lipun muotoon sopien.
Hyrskyn tänään julkistetun Hämeen lipun perustana on Ahti Hammarin 1960-luvulla piirtämä Ilves. Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen rinnalla kolme kuusisakaraista tähteä ja neljä ruusua; kaikki hopeaa.
Lipun suunnittelija heraldikko Tuomas Hyrsky ei valitettavasti tänään päässyt paikalle lippumme paljastustilaisuuteen, koska hän oli Suomenlipun 100v juhlissa. Näin paljastimme Hämeen Lipun maakuntahallituksen puheenjohtajan Tarja Filatovin ja maakuntajohtajamme Anna-Mari Ahosen kanssa. Valitettavasti Anttikaan ei tänään kokoukseen ulkomaanmatkan vuoksi päässyt, mutta lipun viralliseen naulaukseen syksyllä Hämeen linnaan sitten.
Onnea rakas Häme! Oma lippumme liehukoon siniristilippumme rinnalla juuriemme ja maakuntamme ja sen historian kunniaksi!
Lähteenä tässä kirjoituksessani ja myös maakuntavaltuustossa pitämässäni puheessa oli Hämeen vaakunan historiaa käsitellyt heraldikko Kari K Laurlan teksti.
Hieno juhlakokous siis maakuntavaltuustollamme ja toki myös tavallinen päätöksentekokokous mm. maakunnan tulevaisuuden ja monien muiden isojen asioiden äärellä.
Päivällä vielä vierailu Hausjärvellä Kansanlähetysopistolla. Aiheena siellä tänään vapaansivistyön oppilaitokset laajemmin ja myös niiden antama opetus. Ja sitten illalla vielä Lopen kunnanvaltuuston valtuuston iltakoulu Räyskälässä. Siellä esillä kuntamme talousasiat ja myös uuden kunnanjohtajan tulevaisuuslinjaukset ja myös vetovoimakysymykset ja kuntamarkkinointi.