Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) nyt johtaman vasemmistohallituksen koko vaalikauden velkasalko noussee vähintään 40 miljardiin euroon. Valtionvelka nousee ensi vuoden 2023 loppuun menessä tuoreimpien arvioiden mukaan noin 146 miljardiin euroon. Ja pitää muistaa, että tämä velanotto ei siis alkanut vasta koronan myötä vaan nykyinen hallitus valitsi velanoton tien jo ennen kriisejä. Ensi vuonna Suomi ottaa uutta velkaa vähintään 8,1 miljardia euroa, vaikka vasemmistohallitus omassa hallitusohjelmassaan lupasikin suomalaisille ihan muuta. Velkaantumistahdin piti hidastua, mutta nyt historiallisen suuri vaalibudjetti jakaa velkarahaa kaikille ja kaikkialle. Kohdentaminen kärsii ja vaikuttavuuskin.
Eilen suurin huomio budjetin ympärillä keskittyi luonnollisesti toimiin sähkön hintapiikin lievittämiseksi. Tämä kokonaisuus on minusta kohtuullisen hyvä, mutta kysymysmerkki on sen toteuttamiskelpoisuus tiukassa aikataulussa? Ehditäänkö toimet saada käyttöön ennen pakkasia ja lämmityskauden alkua? Mutta se on myönnettävä, että hallituksen keinovalikoima on varsin laaja ja kohdentuu myös laajasti eniten tukea tarvitsevista aina keskituloisiin saakka. Näin pitääkin olla sillä nämä sähkönhinnat iskevät kyllä hyvinkin laajasti lähes kaikkiin suomalaisiin ja laskut sellaisia, että apua tarvitsee todellakin monet selvitäkseen ensi talvesta.
Nyt kerrottu ns. suora sähkötuki sosiaalitukien varassa eläville on vielä hyvin jäsentymätön. Täytyy toivoa, että malli saadaan nopeasti valmisteltua ja käyttöön ja vielä enemmän täytyy toivoa sitä, että tuki olisi oikein kohdennettu ja myös vaikuttava. Sähkön hinnannousu huolettaa todellakin nyt ja lähes kaikissa kotitalouksissa ja erityisesti pienituloisille kohdennetut suorat tuet ovat saaneet asiantuntjoiden parissa kannatusta.
Nyt on tärkeä muistaa, että energian hinnannousu ei kohdistu perhetyypin, vaan lämmitystavan ja sopimusten mukaan. Olen esimerkiksi saanut runsaasti huolestuneita yhteydenottoja yksin asuvilta ja heille tällaiset maksutaakat tulevat muuten vielä siis vähintään kaksinkertaisella iskulla. Itse toivon, että yksinelävien tilanne huomioidaan vielä valmistelussa aivan erikseen
Mutta tämän taakse jäi sitten kyllä kaikki muu tästä syntyneestä kakusta. Budjettiriihi saatiin päätökseen huolestuttavankin nopeasti huolimatta monesta suunnasta tulevista paineista. Tuntuikin siltä, että budjettiriihen pääasia olikin vain velkaeurojen jakaminen sulle-mulle periaatteella lähinnä vihreiden ja keskustan johdolla. Nyt, kun somen kuvia ja juhlintaa on katsellut niin ei ole voinut kuin olla hämmentynyt, kun toinen toisen jälkeen on juhlinut siellä jaettua velkarahaa sinne ja tänne.
Selväksi kävi, että budjettiriihessä ei edes haluttu tehdä työtä velkaantumisen hidastamiseksi tai edes etsiä mitään säästöjä, työllisyystoimia tai rakenneuudistuksia. Vaikeat asiat siirrettiin sivuun ja tuleville hallituksille eikä edes Keskustakaan esittänyt vaativansa tiukkaa taloudenpitoa tai työllisyystoimia. Velkarahanjako hoidettiin muutamassa tunnissa.
Mutta hieman sisällöstä. Budjetin määrärahojen loppusumma on historiallisen suuri 80,5 miljardia euroa. Pääasiassa budjetin suuret menoerät koostuvat kevään kehyspäätöksen mukaisista menopäätöksistä: turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja TKI-panokset jne. Loppusumman kasvua kuluvaan vuoteen selittää totta kai sote-järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille.
Alijäämä on tässä vaiheessa siis 8,1 miljardia euroa, kun vielä VM esityksessä velanotoksi arvioitiin 6,3 mrd. Hallituspuolueet siis lisäsivät surutta menoja velkarahalla. Itseasiassa jos otetaan huomioon kuluvalle vuodelle siirretty 1,9 mrd. sote-alueille, olisi kyseessä mittavampi alijäämä kuin 2021 varsinaisessa talousarvioesityksessä (10,8 mrd.). Kyseessä on siis varsinaisten talousarvioiden ennätysalijäämä vaalikaudelta.
Tuli siis velkakakku.
Velkariihen tulos oli kallis lapsille ja lapsenlapsille. Velalla on nimittäin väliä: velan korkomenojen kasvu on ensi vuonna samaa luokkaa kuin koko poliisitoimen menot (910 milj.) tai valtion rahoitus ammattikorkeakouluille (944 milj.) tai valtionosuus ammatilliseen koulutukseen (1 013 milj.).
Ja loppujen lopuksi me tarvitsemme lopulta ja mieleen piankin liikkumavaraa mahdollisia tulevia kriisejä varten. Tuskin kukaan uskoo, että tämä kriisi jää viimeiseksi. Me kokoomuksessa kannatammekin sitä, että hyvinvointiyhteiskunta pystyy kantamaan ihmiset ja yritykset yli tulevaisuuden pandemioista ja energiakriiseistä. Siksi talous tulee laittaa tasapainoon.
….
Kello 21.51 ja saunasta tupaan. Tänään illalla ehdimme hieman isomman lapsemme kanssa ampumaan Lopen radalle. Hieman treeniä trapissa ja hyvinhän se nuorikin sieltä kiekkoihin alkoi osua, kun oppia antoi itse Kallioisen Eetu. Mukava ilta ystävien kanssa. Tällaiset tekevät vaan hyvää ja tällä viikolla erityisen hyvää.
Tänään myös ehdin työpäivän jälkeen istuttaa Pekkalan muistojen puiden joukkoon Kimmon Luumun. Valitsin Kimmon puuksi Viktoria luumun, sillä se kukkiin runsaasti keväisin ja antaa runsaan sadon syksyisin – ilahduttaa ja saa hymyn huulille siis koko suven. Niin teki Kimmokin minun elämässäni ja erityisesti aikuisuuteni ensimmäisen kymmenen vuotta. Hymyä ja iloa ja onnea siinä riitti. Nyt toki surua enemmän. Mutta muistot hyviä ja ne tulevat tämän puun nähdessä aina mieleen – ikuisesti. Tai ainakin sen mitä täällä vielä itse saan kulkea.
Pitkä ja raskas viikko. Huomenna sitten visiitille Varustelekan viikonlopun suurtapahtumaan ja illalla Pelto-Seppälän 300-vuotisjuhliin Mullifestareille!