Vuoden Liikuntapaikaksi 2015 on valittu Kontiolahden Ampumahiihtokeskus. Valtion Liikuntaneuvoston rakentamisjaoston puheenjohtajana minulla oli kunnia perinteen mukaan julkistaa vuoden liikuntapaikka yhdessä rakennusneuvos Risto Järvelän kanssa SGGF-messuilla Tampereella. Tunnustuksen ottivat vastaan Kontiolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Kuusela, kunnanjohtaja Jere Penttilä ja tekninen johtaja Eero Pölönen. Tunnustus jaettiin 11. kerran.
Vuoden Liikuntapaikakaksi valittavan kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla haluamme nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta.
Palkinto on tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja vuosittaiset palkinnot lahjoittaa Tampereen Messut Oy. Vuoden 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailuista potkua rakentamiseen Kontiolahden Ampumahiihtokeskuksen stadionalueen rakentaminen alkoi v. -82, ensimmäinen pää- ja huoltorakennus valmistui v. -85. Ampumahiihdon SM-viestit järjestettiin v. -86 ja ensimmäiset kv-kilpailut oli v. -88. Ampumahiihdon maailmancup v. -90 antoi sysäyksen alueen määrätietoiselle kehittämiselle. Vastuu siirtyi Kontiolahden Urheilijat ry:ltä Kontiolahden kunnalle 90-luvun puolivälissä. Ampumahiihtokeskuksessa on järjestetty mm. yhdeksät ampumahiihdon maailmancup-kilpailut ja seuraavat on v. 2018. Ampumahiihdon MM-kilpailut on pidetty vuosina 1999 ja 2015. Lisäksi on järjestetty maastohiihdon SM-kilpailuja.
Tapahtuma lähenee lähenemistään… Tervetuloa kaikille Lehmushoviin 28.3!
Risto Järvelä totesi palkitsemistilaisuudessa, että ampumahiihdon MM-kilpailut 2015 edellyttivät laajaa lisärakentamista. Päärakennusta laajennettiin 400 m² ja huoltotiloja 100 m². Lisäksi uusittiin ampumapaikan taululaitteet, modernisoitiin tulospalvelujärjestelmä, tehtiin ampumapenkan ja latupohjien muutos- ja korjaustöitä, rakennettiin ja korjattiin ylikulkusiltoja ja katsomoita, uusittiin valaistus ja tehtiin piha-alueen muutostöitä ja maisemointia. Olosuhteiden parantamiseen käytettiin 2,9 milj. euroa, jota voi pitää melko pienenä puhuttaessa MM-kisojen toteutuksesta. Hanke sai valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä veikkausvoittovaroista 900 000 euroa. Kiinteiden rakennelmien lähtökohtana on ollut mahdollisimman korkea ympärivuotinen ja monipuolinen käyttöaste. Koska rakentamiseen on rahaa vähän, suunnitelmien ja investointien tulee olla realistisella ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Kilpailullisen toiminnan vastapainona alueella järjestetään esimerkiksi lasten ja nuorten tapahtumia, yritysten virkistys- ja ulkoilupäiviä sekä juhlia ja kokouksia.
Kontiolahden Ampumahiihtokeskus palvelee huippu-urheilua ja urheilukansaa Kontiolahden Ampumahiihtokeskus on kansallinen ja kansainvälinen ampumahiihdon kilpailu- ja harjoituskeskus, jossa on hyvät harjoitusmahdollisuudet myös ammunnanharrastajille, hiihtäjille, rullaluistelijoille, kävelijöille ja juoksijoille. Alue soveltuu hyvin kaiken ikäisten ulkoilu- ja harrasteympäristöksi ja siellä voidaan järjestää erilaisia liikuntatapahtumia sekä yritys- ja yksityistilaisuuksia palveluineen.
Omassa puheenvuorossani halusin alleviivata Kontiolahden pitkäjänteistä työtä ampumahiihdon hyväksi. Kontiolahden Ampumahiihtokeskusta on rakennettu 30 vuoden aikana määrätietoisesti sekä kilpa- ja huippu-urheilun että kaiken kansan liikunnan olosuhdetarpeisiin. Ampumahiihtokeskus mahdollistaa monen lajin kilpa- ja harrastustoiminnan ja lisäksi kohde on Kontiolahden, Joensuun ja lähikuntien asukkaiden kuntoliikunta- ja virkistyspaikka. Yhdysreitit sitovat keskuksen muuhun Joensuun seudun ulkoilureitistöön ja monipuoliset virkistysreitit mahdollistavat luontoliikunnan. Ampumahiihtokeskus on maakunnallinen kärkihanke, jolla on merkittävä vaikutus myös matkailijavirtoihin. Suomessa tarvitaan yksi kv-tason ampumahiihtokeskus ja sen paikka on Kontiolahti. Kohteella on iso vastuu suomalaisen ampumahiihdon tulevaisuudesta.
104,5 miljoonaa euroa 670 kohteelle.
Minulla on ollut kunnia toimia Valtion Liikuntaneuvostossa nyt jo kohta kahdeksan vuotta ja viimeiset vuodet myös maamme liikunpaikkarakentamisen jaoston puheenjohtajana. Tällä kaudella 2011-2014 olemme tukeneet liikuntapaikkarakentamista yhteensä 104,5 miljoonalla eurolla. Yhteensä muuten 670 eri kohdetta joista 203 on ollut lähiliikuntapaikkoja, 76 urheilukenttiä, 66 liikuntahallia, 51 tekonurmea, 43 jäähallia, 30 uimahallia, 23 huolto- yms. rakennusta ja 178 muuta kohdetta kuten ratsastusmaneeseja, ampumaurheilun olosuhdekorjauksia ja latupohjia.
Päivän Tukijana 18.3.3015 elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Liity sinäkin yli 600 hengen tukijoukkooni täällä netissä Eduskuntavaalit-sivun kautta.
Vuosina 2009-2012 pystyimme tukemaan vuositasolla urheilu- ja liikuntapaikkarakentamista ennätyssuurella summalla jopa 29 miljoonalla eurolla vuositasolla. Nyt tasoksi on vakiintunut 24 miljoonaa euroa ja vuositasolla tukea meiltä saa noin 250 kohdetta.
Itse sain vastata uudesta Liikunpaikkarakentamisen Suunta-asiakirjan laadinnasta tuleville vuosille. Siinä näkyykin painotukseni vahvasti ja ne tulevat näkymään myös tulevien vuosien hankkeita valittaessa ja tuettaessa. Halusin nostaa tuettavien lajien listalle myös joka vuosi ns. nousevia ja uusia ja myös pienempiä lajeja. Näin mukaan nousi nyt myös ratsastusmaneesit, uusien talvilajien harjoittelupaikat ja myös mm. Agility.
Alleviivaamme myös uusissa tukisäännöissä liikuntapaikkojen yhdistämistä. Samalle kohteelle voi saada suuremman tuen jos yhteen rakennetaan esimerkiksi palloiluhalli ja jäähalli. Synergiaedusta siis palkitaan ja siihen kannustetaan. Myös uusiutuva energia ja energiatehokkuus ovat valtiontukea korottavia kriteerejä joita käytetään ny huhtikuun jaossamme ensimmäisen kerran. Metsäenergialla lämpenevä halli saa siis öljyllä lämmitettävää hallia korkeamman tuen.
Ja otimme käyttöön myös huoltokirjavelvoitteen liikuntapaikoille. Jatkossa peruskorjaustukia hakevilla liikunta- ja urheilupaikoilla tulee olla huoltokirja mistä näkyy vuotuiset korjaukset ja paikan asianmukainen huolto ja ylläpito. Enää jatkossa emme tue myöskään alle 10 vuotta vanhojen paikkojen peruskorjauksia. Niin nopeasti hyvin tehty ja ylläpidetty urheilu- tai liikuntapaikka ei voi tulla peruskorjausikään.
Suomessa on yli 33 000 liikuntapaikkaa joiden arvo on 13-14 miljardia euroa. Nyt näitä paikkoja peruskorjataan noin 100 miljoonalla vuositasolla. Tarve olisi noin 350 miljoonan euron korjauksille kunnissa. Liikuntapaikkojenkin korjausvelka siis kasvaa. Tässäkin vaaditaan vastuullisuutta nyt kunnissa.
Mutta onnea vielä kerran Kontionlahdelle ja kiitos myös upeista MM-kisoista. Tällaisia paikkoja maamme tarvitsee ja on tärkeää, että eri lajeissa Suomessakin voi nousta maailman huipulle vaikka iso siivu tuistamme menee jatkossakin suuria väestöryhmiä ja määriä liikuttaville liikuntapaikoille.
Nyt suuntaan eteenpäin. Tänään Tampereen urheilu- ja liikuntamessujen jälkeen ohjelmassa Hämeenlinnassa Politiikan Värisuora ja sitten illalla pidän Ulko- ja turvallisuuspolitiikan Puheenvuoron Riihimäellä. Tervetuloa kuulemaan.
…
Tänään Politiikan Värisuora Hämeenlinnassa. Keskustelussa myös ulkopolitiikkaa ja turvallisuutta tuttujen soten ja sivistyksen lisäksi. Näin ne ajat nostavat uusia ja vanhojakin aiheita ihmisten mieliin ja keskusteluun. Perjantaina kierrämme sitten Värisuoralla Tammela, Jokioinen ja Forssa.
Aino-Kaisa Pekosen ja Tarja Filatovin kanssa on erittäin mukava tehdä näitä Politiikan Värisuoria ja myös työtä eduskunnassa. Asiaosaajia ja mukavia työkavereitakin vaikka monista asioista tai asioiden painotuksista olemmekin eri mieltä.
Kello 20.37 ja juuri Riihimäeltä kotiin. Tänään illalla vielä pidin puheen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Riihimäen Vaalikahvilalla. Kahvilalla oli ollut jälleen koko päivän hyvin väkeä ja terveisiäkin sain. Kiitos kaikille. Mutta tänään siis valtaosa päivästä Hämeenlinnassa ja aamupäivä Tampereella SGGF-liikunta- ja urheilumessuilla.
Hämeenlinnassa järjestimme vielä illansuussa puolitoistatuntisen Politiikan Värisuoran Tarja Filatovin ja Aino-Kaisa Pekosen kanssa. Emilian pöydissä hyvin väkeä ja vilkasta keskustelua. Ja tällä kertaa myös esillä sielläkin ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Aihe siis kiinnostaa ja on nyt todellakin kaikkien huulilla. Ja sen ymmärtää hyvin kun katsoo mitä ja miten Venäjä on viime aikoina toiminut ja mitä ISIL ja muut maailmalla tekevät. ISIL aiheuttaa kyllä vielä varmasti täällä meilläkin turvallisuusuhkaa.
Huomenna kampanjapäivä vie jälleen Hämeenlinnaan ja siellä mm. radiohaastattelua ja Kokoomus Kuuntelee kahvit sekä illalla Hämeen Ammattikorkeakoulun Tulevaisuuspäivä ja Hämeenlinnan OAJ:n vuosikokous. Opettajakollegoita siis päivän päätteeksi. Mukava päivä siis tulossa.