Vihervasemmisto-oppositio, keskusta mukaan lukien, esitti eilen pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitukselle välikysymyksen ja epäluottamuslauseen. Välikysymys liittyi palkkatasa-arvoon ja ns. vientivetoiseen palkkamalliin. Esitys oli sinänsä erikoinen, sillä naapurimaa Ruotsissa vastaavilla toimilla on nimenomaan saavutettu parempaa palkkatasa-arvoa ja myös pystytty kohentamaan juurikin esimerkiksi hoitajien palkkoja.
Välikysymyskeskustelussa itse käytinkin suurin piirtein tällaisen puheenvuoron:
”Tällainen vastaava palkkamalli on ollut käytössä Ruotsissa jo 90-luvulta alkaen ja itse asiassa juuri työntekijäjärjestöjen vaatimuksesta. Palkansaajajärjestöt olivat tuolloin Ruotsissa tyytymättömiä siihen, että reaaliansiot olivat kehittyneet huonosti, ja tämä vientivetoinen palkkamalli oli palkansaajien esittämä ja toivoma ratkaisu, ja, arvoisa puhemies, se on ollut menestys ennen muuta palkansaajille Ruotsissa. Viime vuosina palkansaajien reaaliansiot ovat Ruotsissa kehittyneet suotuisasti. Toteutuneiden palkankorotusten perusteella voittajia ovat olleet, arvon demarit, ennen muuta hoitajat. Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on parantunut. No, mitä meillä on tapahtunut samaan aikaan, 15 vuoteen? Kovin vähän. Voi siis aiheellisesti kysyä, että eikö tässä meidän järjestelmässämme ole ollut jotain pielessä?”
Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja Liike Nyt -eduskuntaryhmä jättivät välilysymyksen palkkatasa-arvosta keskuskansliaan. Kuvassa välikysymyksen jättämiseen liittyvä tilanne keskuskanslian luona puhemiehen käytävällä. Kuvassa vasemmalta Aino-Kaisa Pekonen (vas), Tytti Tuppurainen (sd), Harry Harkimo (liik), Sofia Virta (vihr), Antti Kurvinen (kesk), Niina Malm (sd) ja istuntoasiainneuvos Maaret Suomi.
Meidän nykyinen mallimme ei siis ole pystynyt juurikaan vähentämään palkkaeroja ja kuromaan umpeen palkkatasa-arvoa. Keskustalainen 1990-luvun lamavuosien pääministeri Esko Aho (kesk) totesikin viime viikolla, että tämä nyt säädettävä vientivetoinen palkkamalli on maamme kannalta tärkein asia, mikä meidän pitäisi Ruotsista ottaa myös Suomessa käyttöön. Esko Aho itseasiassa ruoski hieman itseäänkin toteamalla, että tämä vientivetoinen työmarkkinamalli olisi pitänyt tehdä Suomessa jo hänen omalla pääministerikaudella tai heti sen jälkeen 1990-luvulla, samaan aikaan Ruotsin kanssa. Välikysymykseen vastannut työministeri Arto Satonen totesikin nykykeskustalle, että ”On valitettavaa huomata, että keskusta on ajautunut kauas entisen puheenjohtajansa Ahon ajoista”. Keskusta oli eilenkin välikysymyskeskustelussa tukevasti vihervasemmiston kanssa samassa rivissä. Eduskunnan kuva välikysymyksen jättämisestä olikin enemmän kuin paljon puhuva nykykeskustankin seurasta.
Ruotsissa siis jo 1990-luvulla tehtiin vastaava malli. Ruotsissa sovittelijan liikkumatilasta määrättiin asetuksella ja sovittelun tarkoituksena oli ja on tänäänkin pitää huolta maan kilpailukyvystä. Ruotsissa sovittelijan ei ole voinut siis vuosikymmeniin enää esittää sovintoesitystä, jonka palkankorotukset ylittäisivät keskeisten teollisuusalojen palkankorotustason.
Ruotsissa on siis asetuksen tasolla ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopimuksella taattu vientivetoinen malli on toiminut yli 20 vuotta ja hyvin ja tuloksekkaasti. Kokemuksen siis Ruotsista ja Ruotsin palkkatasa-arvokehitys ei tue väitteitä ja opposition pelottelua siitä, että vientivetoisen palkanmuodostusmallin noudattaminen johtaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kasvamiseen, vaan jopa päin vastoin. Ruotsissa kyseisen vientivetoisen palkkamallin aikana naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat kaventuneet vuosien 2000–2020 aikana.
Työministeri Arto Satonen totesi palkkaeroista eilen näin:
”Miesten ja naisten palkkaeroihin on kaksi keskeistä syytä. Toinen on selittämätön palkkaero, jossa samasta työstä maksetaan erilaista palkkaa. Tämä ei ole hyväksyttävää. Samasta työstä pitää maksaa sama palkka miehille ja naisille. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosiksi 2024–2027 sopimalla samapalkkaisuusohjelmalla pyritään pureutumaan juuri tähän. Hallitus on myös sitoutunut raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen sekä palkka-avoimuuden edistämiseen. Näiltä osin työryhmätyöt ovat käynnissä. Toinen keskeinen syy palkkaeroihin on työmarkkinoiden jakautuminen naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Keskeinen vaikuttamisen paikka tähän on kodeissa ja kouluissa. Sukupuolen ei pidä olla syy alanvalinnoille, vaan jokaista tulee kannustaa löytämään omat vahvuutensa sukupuolesta riippumatta.”
Satonen alleviivasi ja kumosi vihervasemmiston pelottelut toteamalla, että…
”Tämä lakiesitys ei estä tekemästä kohdennuksia aloille, jotka ovat muihin nähden palkkakuopassa. Palkkatasa-arvoa on mahdollista edistää kohdentamalla suuremmat korotukset palkkakehityksessä jälkeen jääneille aloille.
Työmarkkinaosapuolilla olisi jatkossa mahdollisuus tehdä sopimuksia samalla tavalla kuin aiemmin. Käytännössä työntekijät voivat neuvotella vientiliittoja korkeammista palkankorotuksista työnantajajärjestöjen kanssa.
Esitys jättää liitoille kaikki mahdollisuudet vaikuttaa palkkauksen vinoumiin. Ammattiliitoilla on osaamista ja kykyä sopia, mille aloille muita suurempia korotuksia kulloinkin kohdistetaan.”
Vähän Satosta mukaillen voisin todeta, että…
Itse uskon, että enemmistö kansanedustajista haluaa kuitenkin turvata kansantalouden kokonaisedun, palkanmuodostuksen toimivuuden ja työmarkkinoiden häiriöttömyyden.
Ja, että tätäkään esitystä ja tulevaa lakia eivät tule tulevatkaan hallitukset edes SDP:n ja keskustankaan johdolla kumoamaan. Hekin tietävät, että malli on toimiva ja tärkeä.
….
Eduskunnassa tänään jatkoimme Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyä ja myös kävimme läpi hieman valmistelussa olevia asioita mm. reservin ikärajan nostamiseksi 65 vuoteen ja diabeetikoiden mahdollisuudesta suorittaa asepalvelus. Nämä linjasimme 2023 keväällä Säätytalolla hallitusneuvotteluissa ja nyt niitä viedään lainsäädäntöön. Päivään mahtui myös jaostojen kokouksia ja muutama tapaaminen myös ensi vuoden budjettiinkin liittyen.
Täysistunnossa eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta ja pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus jatkaa eduskunnan tuella työtään. Nyt illalla Lopella vielä kotikunnan valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaaminen ja senkin jälkeen vielä näyttää kalenteri kertovan tehtävää riittävän.
….
Vielä illalla Lopelta takaisin eduskuntaan. Iltavuorossa vielä puhuin Kela-korvauksista. Palautamme hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin ja käynnistämme mm. uuden 65+ kokeilun lääkäriin pääsyn helpottamiseksi. Yli 65-vuotiaat pääsevät siis jatkossa yksityiselle lääkärille julkisen hinnalla.