Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kirjoitti eilen tuoreeltaan:
Ruotsi on hyväksytty Natoon ja tekee lopun 200 vuoden liittoutumattomuudesta.
Ruotsin kokoomuslainen pääministeri Ulf Kristersson teki viime metreille asti työtä Vilnan Naton huippukokoukseen saadakseen maansa Natoon ja kova työ tuotti tulosta. Eilen illalla myöhään kerrottiin Ruotsin ja Turkin päässeen yhteiseen ratkaisuun jäsenyydestä ja Turkki ilmoitti tämän jälkeen ratifioivansa Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Naton pääsihteeri eilen ratkaisun synnyttyä twitterissä.
Pitääkö nyt sovittu Turkin kanssa? Tätä varmasti moni kysyy ja kysyin eilen itsekin. Ja minä uskon, että pitää ja näin ratifiointi tapahtuu Kristerssonin ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin sanoin ”niin nopeasti kuin mahdollista”.
Kristersson ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan allekirjoittivat eilisten neuvotteluidensa jälkeen uuden asiakirjan tiiviistä yhteistyöstä terrorismin torjunnassa, mutta myös kaupan edistämisessä. Tehty turvallisuusasiakirja perustaa aiemmin tehtyyn Madridin yhteisymmärrysjulistukseen. Ratkaisun myötä Turkki ja Ruotsi perustavat mm. kahdenvälisen turvallisuuselimen, joka kokoontuu vuosittain ministeritasolla. Ruotsi sitoutui myös siihen, ettei se tue YPG:tä eli Pohjois-Syyrian kurdijärjestöä. Ruotsi poistaa myös esteitä asevienniltä.
Näyttää siltä, että sovussa on useampikin voittaja. Totta kai Ruotsi tärkeimpänä päästen nyt viimeisenä pohjoismaalla Naton artikla 5:n täysien turvatakuisen piiriin. Varmasti myös Turkkia voidaan pitää voittajana, vaikka toinen kysymys onkin se, miltä tällä tavalla saavutettu voitto tai tulokset sitten näyttävät? Rakentavatko ne lisää luottamusta ja vahvempaa Natoa vai toimivatko toisin? Ja miten toimii esimerkiksi ratifioinnin vaatimuksena Erdoğanin esille tuoma vaatimus jatkaa keskusteluja Turkin EU-jäsenyydestä? Haluaisiko EU tällä tavalla toimivaa maata riveihinsä?
Aika näyttää mihin kaikkeen tämä vaikuttaa. Mutta siitä olen varma, että suurin voittaja tässä on Ruotsi päästyään Naton täysjäseneksi. Ja lähes yhtä suurena voittajana Nato mikä saa näin yhtenäisen kokonaisuuden Pohjois-Eurooppaan, Pohjolaan ja myös arktiselle alueelle. Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Venäjää lukuun ottamatta jokainen arktisen alueen maa on nyt Naton jäsen. Merialueilla on aina kyse reiteistä ja resursseista ja nyt tällä alueella Naton asema on kiistaton. Ja tämän aseman merkitys tulee tulevina vuosina vain kasvamaan. Luoteisväylän käyttö Euroopan ja Aasian välillä tässä keskeisenä.
Mutta Ruotsin Nato-jäsenyydestä hyödymme myös me. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lukuisia kertoja todennut Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia. Maaliskuussa 2023 Niinistö totesi, että ”Haluaisin nähdä Vilnan huippukokouksessa 32 jäsentä Natossa”. Tämän eteen tehtiin presidentin johdolla työtä ja nyt tämä toive toteutui.
Ruotsin Nato-jäsenyys helpottaa esimerkiksi keskeisellä tavalla koko Pohjois-Euroopan puolustuksen suunnittelua. Ja tässä tärkeänä osana on myös Baltian maiden tilanne ja puolustusratkaisut. Ruotsin jäsenyys lisää myös meidän puolustuksen ns. syvyyttää. Nato voi tämän jälkeen kaikissa tilanteissa hyödyntää myös Ruotsia, jos tilanne sitä esimerkiksi Baltian maissa tai myös meillä edellyttäisi. Ja kyllä tällä on merkitystä myös koko Itämeren alueelle ja myös itse Itämerelle. Niin kuin edellä kirjoitin jäämeren alueesta niin Itämerelläkin pätee sama tosiasia, että kyse on lopulta reiteistä ja resursseista. Ja tässä tapauksessa reittinä ei ole enää vain Itämeri vaan myös Ruotsi ja koko Pohjola.
Eilinen oli siis iso päivä koko Pohjolan turvallisuudelle. Saavutettu ratkaisu on myös merkittävä sulka Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg hattuun.
Historiallinen päivä eilen ja aamu tänään.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan superviikko jatkuu. Naton Vilnan huippukokous on viime vuosikymmenien merkittävin Naton kannalta. Nato on vienyt uudelle tasolle valmiuttaan ja suunnitelmiaan mahdollisiin Venäjän aggressioihin vastaamiseksi. Suomen ja nyt myös Ruotsin täysjäsenyys liittokunnassa näkyy suuresti Naton operatiivisissä suunnitelmissä Naton pitkällä Venäjän vastaisella rajalla. Muistanette varmasti tämän uutisen, missä ”Kallas said the alliance’s existing defense plans for the Baltic states is to allow them to be overrun before liberating them after 180 days.” Uutisessa siis Viron presidentti Kaja Kallas kertoi Baltian maiden huolesta. Vuosi sitten kesäkuussa uutinen oli otsikoitu näin: ”Estonia would be ’wiped from map’ under existing NATO plans”. Nyt Vilnassa nämä suunnitelmat laitetaan uuteen asentoon.
Pohjola on tästä eteenpäin aina yhdessä.