Roskaaminen ärsyttää – siitä pitäisi antaa sakko
Kesätapahtumat ovat, ainakin minusta, Suomen kesän mansikoita. Itse olen tänäkin suvena kiertänyt kymmeniä tapahtumia ympäri Hämettä ja toisen mokoman ympäri Suomea. Nauttinut hienoista kesäpäivistä erilaisissa tapahtumissa.
Monien tapahtumien jälkeen hauskanpito ja ilottelu valkenee seuraavana aamuna valtaviin jätevuoriin. Nurmikot ovat peittyneet roskista ja tölkeistä, tienvarret täyttyneet pulloista ja pizzalaatikoista.
En tiedä, olisikohan sitten ollut hieman vähemmän hauskaa, jos olisi ne roskat ja paperit juhlinnan lomassa tai sen jälkeen itse kerännyt? Enpä usko. Tai jos niin on, niin siitä ”lisäilosta”, roskaamisesta, saisi minusta maksaa. Sakkona.
Ruotsissa tuli heinäkuussa voimaan laki, jonka perusteella roskaajia voidaan sakottaa. Britannia puuttuu kovalla kädellä autoista tapahtuvaan roskaamiseen. Saarivaltiossa autorekisteriin merkitty auton haltija on vastuussa jokaisesta ulos lentäneestä roskasta 90 euron hintaan. Ja onhan niitä vieläkin tiukempia lakeja maailmassa, vaikkapa Singaporesta lähtien, mutta pysytellään nyt vaan Suomen suvessa.
Meilläkin – itseasiassa aikalailla hämäläisin voimin – on ollut voimassa jo pitkään roskaamisen kieltävä laki. Sirpa Pietikäisen ollessa ympäristöministerinä hämeenlinnalainen kaikkien tunteva poliisimies Ilkka Iivari teki Tampereen yliopistoon lopputyön roskaamiskiellosta. Hän esitti silloin nykyrahassa 50 euron rikesakkoa roskaajalle ja Pietikäinen ajoi esityksen läpi. Laista tuli samalla ensimmäinen laki tieliikennelain ulkopuolella, josta määrätään rikesakko.
Tein lyhyen katugallupin aiheesta. Ei kukaan ollut koskaan saanut roskaamisesta sakkoa, eikä edes ollut nähnyt sellaista tilannetta. Myös nopea tiedustelu poliisilta vahvisti lain jääneen pienelle käytölle. Roskaamiskieltojen ikuisuusongelma onkin juuri valvonta. Poliisin voimavarat eivät ole riittäneet roskaajien jahtaamiseen ja ymmärrän sen hyvin.
Itse olenkin valmis tekemään seuraavan hämäläisen askeleen roskaamisen vähentämiseksi. Jos esimerkiksi väärin pysäköimisestä voi kaupungin pysäköinnin valvoja, ja jopa yksityisen firman toimija kirjoittaa virhemaksun, niin miksi sitä ei voisi kirjoittaa roskaamisestakin?
Annetaan siis kaupungeille ja kunnille mahdollisuus itse ryhtyä tässä toimeen. Sievä 50 tai 100 euron ”sakkolappu” pullojen rikkomisesta tai roskien heittämisestä puistoon laittaisi monen miettimään kahdesti. Ehkä alkuun ei tarvitsisi sakkoa kirjoittaa sinänsä myös typeristä tupakan tumppien tai karkkipaperien maahan heittämisestä, mutta pizzalaatikko, hampurilaisateriapussi, puhumattakaan särjetystä pullosta olisi rangaistuksen arvoinen hölmöys.
Roskaaminen on nimittäin lisääntynyt meillä vuosi vuodelta. Kaupunkien roskaantumisen yksi syy on se, että ihmiset eivät tunne vastuuta omasta ympäristöstään. Nimittäin, kuinka moni muuten tumppaa tupakan omalle pihalleen tai heittää karkkipaperin kodin lattialle. Ulkona se tapahtuu tänä päivänä valitettavasti aika monelta. Ehkäpä siis näistäkin hölmöilyistä julkisella paikalla voisi sittenkin sakottaa?
Tiedän, että joku jo nyt toteaa, että kyllähän roskat roskikseen laittaisi, jos roskiksia olisi. Olen samaa mieltä. Tämä on toinen ongelma ja varmaankin roskaamisen osasyy.
Eli ratkaistaanpa siis sekin. Ohjataan nämä kaupunkien tai vartiointiliikkeiden kirjoittamat roskaamisen virhemaksuista saadut tulot uusien julkisten roskalaatikoiden ja vessojen hankkimiseen. Ja jos tulovirtaa eli roskasakon maksajia riittää pitkään, niin sitten ostetaan lisää puistonpenkkejä ja parannetaan muuten kaupunkiemme keskustojen viihtyvyyttä.
Osa varmasti tämänkin lukijoista näkee tässä ”poliisivaltiota”. Ja vetoavat yksilön vapauteen ja sen sellaiseen. Itse en kuitenkaan usko pelkän asennemuutoksen voimaan. En usko asennemuutokseen tässä asiassa lainkaan. Valitettavasti. Ja kun niin monella meistä ei ole käytöstapoja, ainakaan juhlatuulella, ja tavallinen puhe ei auta, niin silloin minusta on otettava kovemmat keinot käyttöön. Kuten nyt Liettuassa. Siellä roskaaja saa 560 euron sakon ja nimensä kaupungin omille nettisivuille sellaisen otsakkeen alle kuin ”He eivät kaunista kaupunkiamme”.
No, jos meillä ei pelkkä puhe riitä ja asenteiden muutosta parempaan on näköjään turha odottaa, niin otetaan meillä käyttöön kunnalliset roskaajien sakot. Mutta jätetään nyt sentään nimet nettisivuilta pois. Eikö vain?
Teen asiasta syksyllä eduskunnassa lakiesityksen. Katsotaan, saako se tuulta purjeisiinsa.
….
Tänään Hämeessä jatkuu vauhdikas elokuun tapahtumaviikonloppu. Kannattaa ehdottomasti tännepäin suunnata ja nauttia vielä hienosta kesäisestä päiväästä Hämeen sykkeessä. Kohteita voisivat olla esimerkiksi ainakin Hämeen linnan Keskiaikaiset markkinat tai Historic GrandRace Ahvenistolla tahi SM Roadracing-viikonloppu Lopen Räyskälässä. Ja lisäksi markkinoita monessa paikassa ja paljon muitakin tapahtumia.
Itse eilen tein sellaisen aikalailla täydellisen Häme-päivän. Väkeä oli liikkeellä paljon ja paljon tuli nähtyä ja koettuakin. Tänään nyt suuntaamme Espooseen ristiäisjuhlaan ja sitten Kreikkaan. Alkavalla viikolla jätän blogin hieman hellelomalle. Jotain kuitenkin yritän Kreikastakin kirjoitella ja kertoa. Miltä elämän meno siellä näyttää.
Katsotaan miten yhteydet toimivat.
…
Ja lisään tähän vielä hieman rapureseptiä, nauttikaa!
Kurpitsakeittoa ja jokirapu-fenkolisalaattia
( ohje 4:lle )
Kurpitsakeitto
600 gr Kurpitsaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 granny smith omenaa
1 ltr kana lientä
3 dl kerma
1 dl voita
Kuori ja silppua sipulit, ja omenat. Kuullota ison kattilan pohjalla sipulit ja omenat öljyssä
Lisää kattilaan kurpitsat sekä kanaliemi ja kuumenna. Anna keiton porista hiljalleen noin 30 minuutin ajan.
Soseuta keitto ja sekoita joukkoon kerma ja voi ja mausta suolalla ja valkopippurilla.
Jokirapu-fenkolisalaatti
100 gr jokiravunpyrstöjä
1 kpl fenkolia
suolaa ja valkopippuria
Leikkaa mandoliinilla ohuen ohutta suikaletta fenkolista ja lisää joukkoon suola ja valkopippuri. Lisää n. 30 min jälkeen fenkolin joukkoon jokirapujenpyrstöt ja siivilöi salaatti.