Eilen illalla maailman mediat täyttyivät uutisista, että venäläisiä ohjuksia oli iskeytynyt Puolan puolelle kerrostaloon. Mediat täyttyivät kysymyksistä, mitä tapahtumien taustalla on? Venäläisten provokaatio? Venäjän kokeilu, miten NATO reagoi? Vahingonlaukaus? Harhautunut ohjus? Ukrainan ilmatorjunnasta harhautunut ohjus? Vai mitä?
Kuvakaappaus 15.11.2022
Selvää on ollut alusta asti, että näitäkään ohjuksia ei olisi laukaistu ilman Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Todellisesta syyllisestä ei ole ollut epäselvyyttä.
Alustavien aamun tietojen mukaan näyttää nyt siltä, että Puolaan osunut ohjus voisi olla myös Ukrainan joukkojen ampuma, ja tarkoituksena olisi ollut torjua venäläisohjusta. Venäjä oli hyökännyt rajusti Ukrainan energiainfrastruktuuria kohti. Venäjän agressiot siis voivat aiheuttaa tällaisiakin ongelmia, mutta vastuuta ne eivät venäläisten ja Putinin harteilta poista.
Aamulla jo tieto kertoi, että tuoreimpienkin tietojen jälkeenkin Puola nyt on harkitsee NATOn 4. Artiklan mukaisten konsultaatioiden pyytämistä. Ohjuksen mahdollinen alkuperä ei siis tätä tilannetta ole muuttamassa, sillä syy-yhteys on selvä. NATOn suurlähettiläät ovat koolla aamupäivällä ja myös Suomi tässä pöydässä – toki nyt vielä tarkkailijajäsenenä.
Naton artikla neloseen on NATOn perustamisen 1949 jälkeen vedottu yhteensä ennen Putinin Ukrainan sotaa kuudesti. Vuonna 2020 Turkki vetosi neloseen, kun Pohjois-Syyriassa oli tapahtunut hyökkäys maan sotilaita vastaan. Vuonna 2014 Venäjän valitettua Krimin Puola pyysi konsultaatiota maaliskuussa 2014.
Aiemmin Venäjän hyökkäyssodan alun jälkeen Nato-maista Baltianmaat ja Puola ovat ottaneet käyttöön 4. artiklan käynnistääkseen viralliset neuvottelut Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Neloseen vedottaessa Nato-maat neuvottelevat virallisesti yhdessä, kun jonkun mielestä jäsenmaan alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna. Artiklan mukainen toiminta voi johtaa Naton yhteistoimiin.
Naton 4. artikla on erillinen tästä kovasta ns. Turvatakuuartiklasta 5. artiklasta. Sen mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan. Viides artikla on koko puolustusliiton historiassa aktivoitu ainoastaan kerran. Se tapahtui 2001, kun terrori-iskut 11. syyskuuta tuhosivat kaksi World Trade Centerin tornia sekä osan Pentagonia. Artikla 5 aktivointi ei kuitenkaan johtanut Nato-operaatioon.
Selvää on se, että Venäjän raakalaismainen sota ja siirtyminen holtittomiin ohjusiskuihin ympäri Ukrainaa ja ennen muuta siviili- ja energiakohteita vastaan kasvattaa myös riskiä tällaisille tapahtumille. Ukraina tarvitsee lisää apua ja ennen muuta apua ilmatorjuntaansa. Hetki sitten Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson kertoikin, että Ruotsi lähettää Ukrainaan ilmatorjuntajärjestelmiä. Kannustan Suomea seuraamaan Ruotsin esimerkkiä.
Vetoankin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, että päätöksiä uudesta tuesta Ukrainalle tehdään pian. Ukraina tarvitsee enemmän ja kovempaa apua ja sitä myös Suomen tulee antaa. Ukrainaa tulee tukea lopulliseen voittoon asti.
Ja Puolan tapahtumien myötä meidän tulee myös varautua myös kaikkeen mahdolliseen. Suoraa sotilaallista uhkaa ei maahamme nytkään kohdistu, mutta tilanteen eksaloituminen Ukrainassa voi säteillä laajalle ja moneen. Ja en kyllä Putinin Venäjään luottaisi tippaakaan.
….
Kello 16.36 ja kämpillä.
Edelleen on täysin selvää, että eilisen iskun ainoa syyllinen on Venäjä. Viron pääministeri Kaja Kallas totesi tätä samaa näin:
”On selvää, ettei tätä välikohtausta (Ohjusosuma Puolassa) olisi tapahtunut ilman täysimittaista sotaa Puolan naapuria Ukrainaa kohtaan. Tämän sodan ainoa syyllinen on Venäjä.”
Hämmentyneenä olen seurannut somen meuhkaamista nyt, kun siellä Venäjää puolustellaan ja Ukrainaa syytellään. Kaikki eivät edes ole Venäjän trollitilejä vaan kaiken maailman väkeä. Ja muutamia ihan sellaisia, että tulee mieleen, että aikamoista uussuomettumista sotaa käyvän maan edessä.
Tuoreimmat tiedot kertovat, että Puola ei kuitenkaan nyt käynnistäisi artikla 4 -toimia. Ilta-Sanomat kuitenkin vielä hetki sitten kirjoitti, että aktivointi tapahtuisi. Konsultointi ei kuitenkaan tietenkään vielä tarkoittaisi sitä, että varsinaisiin toimiin ryhdyttäisiin, mutta kuitenkin. Oma arvioni tällä hetkellä on, että näihin artikloihin ei nyt tartuta.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuvasi tilannetta hyvin: ”Perusasetelma ei ole hävinnyt. Tämä on Venäjän sota, joka läikkyi yli. Vastuu on periaatteessa Venäjän. Mitä tahansa Ukraina tekee puolustautuakseen, sitä ei todennäköisesti lueta samalla tavalla Ukrainan viaksi.”
Kaikki tuki siis Ukrainalle ja lisää nykyaikaisi ja tarkkoja ohjuspuolustusjärjestelmiä ja ilmapuolustusjärjestelmiä Ukrainan avuksi.