Minulla eli pitkään haave päästä kokeilemaan lasinpuhaltamista. Riihimäen seudulla kun olen eläni asunut niin lasi on tullut enemmän kuin tutuksi. Vanhan Lasikaupungin lasia on jokaisessa kodissa ja entisiä lasinpuhaltajia ja lasitehtaan työntekijöitä varmasti lähes kaikkien ystävä- ja tuttavapiirissä. Riihimäen Lasi perustettiin 1910 ja 1970-luvulla tehtailla tapahtui jo suuria muutoksia ja lopulta vuonna 1990 erilaisten vaiheiden jälkeen Riihimäen Lasi Oy lakkautettiin uuden omistajan Ahlströmin toimesta. Vuosien saatossa Riihimäen Lasi ehti tehdä monenlaista ja niistä monet vieläkin elävät klassikkoina. DesignLasin sivuilla paljon Riihimäen Lasin tuotantoa. Mutta kaupunkiin jäi Lasimuseo ja totta kai valtavasti lasialan osaamista. Missään vaiheessa lasi ei kaupungista hukkunutkaan kokonaan.
Riihimäen Lasikaupunki ja sen Hyttikortteli on houkutellut myös uusiakin lasintekijöitä vanhan lasin juurille. Yksi tällainen on Lasipaja Mafka & Alakoski. Lasitaiteen pitkänlinjan tekijä Kari Alakoski ja Marja Hepo-aho pitävät lasipajansa lisäksi vanhassa lasitehtaantalossa myös galleriaansa. Paikka on kokemisen ja näkemisen arvoinen. Galleriakaupasta saa ostettua suurempia taide-esineitä, mutta myös käyttölasia ja aivan upeita pieniä Marja Hepo-ahon vaikka odottaessa tekemiä lasilintukoruja. Taitavissa käsissä lasista syntyy myös vaikka lemmikkikoiran figuuri tai Saimaan norppa tai miksi ei lemmikkilammas tai kotitilan lehmäkin. Minulla tänä kesänä kaulassa on ollut musta korppi.
Tällainen minun itse puhaltamasta Yhden Gerberan -maljakosta tuli. Ja hyvin siihen sopivat myös Niitun kesänkukat.
Maljakko valmiina.
Ja pohjaan kaiverruttana myös tekijän nimi ja muisto.
Tässä Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski tekevät meille Pekkalaan Viimeinkin yhtä -lasimaljaa.
Malja siis puhalletaan omalle rakkaalle luonnonkivelle…
Tässä malja siis kiven päällä odottamassa vielä leikkausta ja hiontaa. Tällainen malja sopii mitä upeimmin vaikkapa kastemaljaksi, mutta miksi ei myös näin kuin meillä mökin omaksi taide-esineksi ja käyttömaljaksi.
Lasinpuhaltaminen on ammattilaisten hommaa mihin mukaan pääsee myös mukavasti meistä jokainen itsekin kunhan opettajana ja neuvoja parhaat lasintaitajat.
Mutta tuo lasin itse puhaltaminen oli ollut pitkäaikainen haaveeni. Marja ja Kari myös toteuttavat tällaisia haaveita. Iltaan voi sisältyä ensin työnäytös missä lasimestarien käsissä syntyy jokin taide-esine tai melkeinpä mitä vaan. Ja tämän jälkeen mukanaolijat pääsevät itse puhaltamaan. Itse päätin puhaltaa Yhden Gerberan -maljakon, mutta samaan aikaan kanssani lasihommissa olleista osa teki viinikarahveja ja osa laseja. Syntyipä tuona samana iltana myös whisky-lasi entisen Riihimäen Lasitehtaan johtajan kartanon uudelle isännälle.
Lasinpuhaltaminen ja työstäminen oli mielenkiintoista puuhaa. Ei todellakaan helppoa vaan mieluumminkin sanoisin, että mukavan haastavaa. Mutta huomioitavaa on sekin, että jokainen kuitenkin oman lasiesineensä valmiiksi sai eli mahdotonkaan urakka ei ole vaan nimenomaan mukaansa tempaava ja joka koukuttava. Osaavien opettajien ja lasimestareiden neuvoin tulikuuma lasi taipui melkein mihin vain ja välillä sinnekin minne sen ei olisi pitänytkään taipua.
Valmiit lasiesineet oli haettavissa Hyttikorttelin Mafka & Alakosken studiolta muutaman päivän päästä. Kuuma lasi vaati omat vaiheensa jäähdyttämiseksi. Mutta toinen retki samaan paikkaan olikin sitten odotusta ja jännitystä täynnä. Itse tehty lasimaljakko oli hieno saada omaan käteen. Muistoksi pohjaan kaiversimme minulle tärkeän muiston keväältä 2015.
Suosittelenkin Mafka & Alakosken lasipäivää ja -iltaa vaikkapa yhteisen perhejuhlan, polttareiden tai synttäreiden ohjelmanumeroksi. Eikö voisi olla aika hieno hetki kun synttärisankari puhaltaa itselleen muistoksi olutlasin tai konjakkilasin tai suvun vanhimman kanssa tehdään yhteinen kastemalja. Ja sen kastemaljan voi Marja Hepo-aho puhaltaa myös vaikkapa kotipihan rakkaan kiven päälle tai kivelle joka on tuotu suvun kotitalon pihasta vaikkapa menetystä Karjalasta.
Mutta tällä kertaa siis minä puhalsin Yhden Gerberan -maljakon. Kesällä maljakko ei joutunutkaan tyytymään vain yhteen suosikkikukkaani vaan sain Niitulta kerättyjä kesäkukkia vanhan piirongin päälle.
Mutta jos sinuakin tällainen lasin hetki voisi kiehtoa niin kannustan ottamaan ehdottomasti yhteyttä Mafka & Alakoskeen. Tässä yhteystiedot tunnelmarikkaaseen paikkaan: Mafka & Alakoski.
Tänään tulossa kaunis kesäpäivä. Aurinko paistaa ja kello hieman yli kahdeksan. Lämpömittarikin näyttää nousevan ihan kivasti. Tuleekohan se kesä sieltä viimein. Minulla nimittäin olisi vapaapäivä.