Pitkään haudutettua kaurapuuroa HPY:n lautasilta – ”Pieni pala rakkaan Hevosojan historiaa Pekkalan pöytään”.

Blogi, sunnuntaina 23.08.2026
[cresta-social-share]

Tänään oli rauhallinen aamu ja rauhalliseen aamuun sopii hidas aamupuuro.

Hauduttelin siis ihan rauhassa aamupuuroa, kun ulkona vihmoi sade ja sinnekään ei ollut kiire. Ja kun kattilassa oli aitoa hyvää hämäläistä kaurapuuroa, niin oli hyvä hetki ottaa kaapista käyttöön myös vanhat ja minulle siis uudet HPY:n lautaset. Hevosojan Pienviljelijäyhdistyksellä oli aikanaan tällainen upea Arabian astiasto ja nyt sain Pekkalaankin muutaman lautasen ja ison tarjoiluvadin.

1910-1920-luvuilla pienviljelijäyhdistykset syntyivät maahamme torpparivapautuksen ja maaseudun pienviljelyn nostaessaan päätään. Yhdistykset syntyivät ajamaan kylien pienten tilojen omistajien ja entisten torppareiden etuja. PY:t tarjosivat kylille myös yhteisöllisyyttä ja apua mm. koneidenkin hankinnan myötä maatalouteen. Kuten kesällä kirjoitin täälläkin niin osaan kylistä rakentui myös kylätaloja, kuten meilläkin naapurikylään Järventaakse, mutta meidän kylällä Hevosojalla oli vain konevarasto ja nämä kauniit astiat.

Blogi 26.7.2026: Järvenstaustan Pirtin Pizzapäivä – Vanhaa Pienviljelijäyhdistyksen taloa ylläpidetään talkootyöllä

Ensi kertaa pääsin HPY:n kahvikupeista kahvia juomaan, kun peltotöiden jälkeen Tuomolassa Järvisen Tomppa niistä kahvit minulle tarjosi Eijansa kanssa. Kupin kyljestä otin myös kuvan HPY:n logosta ja teetin meille perinnepaidatkin. Ja niin tänäkin kesänä teimme hehtaarikaupalla luonnon monimuotoisuus ja riistapeltoja Tuomolan Tompan kanssa tänne kylällemme.  Tuosta edelliskesän kahvihetkestä jäi myös minulle haave saada Pekkalaan HPY:n kahvikuppipari niitä aivan erityisiä kahvihetkiä varten.

Sain monia yhteydenottoja ja vinkkejä, että sieltä ja sieltä talosta voisi löytyä. Kiitos kaikille niistä. Moneen taloon olikin yhteydessä, mutta tuloksetta. Vielä en kahvikuppeja ole siis löytänyt, mutta kesällä sitten Mäkelän Terttu kertoi Lopen kesätorilla, että heiltä löytyisi syviä lautasia ja yksi iso tarjoiluastia. Olipa ihana yllätys ja olen ikuisesti kiitollinen Tertulle sydämellisyydestä, että he halusivat Pekkalaan nämä antaa. Lupasin niistä pitää hyvää huolta ja vaalia rakkaan kylämme historiaa niidenkin kautta ja osalta.

Tänään sitten HPY-lautaset käytössä ja aamupuuroa vanhoista historiallisista lautasista. Olihan siinä sellaista kylämme vanhaa henkeä mukava. Mietin mm. sitä miten rakas äitini aikanaan samalla Niitulla veljiensä kanssa traktoria pikkutyttönä pakitteli. Heinälatojen ovet olivat pienillekin traktoreille kapeat ja jos ei kerralla osunut niin pikkulikka sai veljiltään heinätupon niskaansa.

Toinen hauska tarina kertoo ajasta jo aktiivisen HPY-ajan jälkeen. Serkkuni oli supliikkikaveri ja kirkonkylän kaverille irtosi intistä lomaa Jyväskylän Suurajoihin, kun pyytäjänä oli Hevosojan Pienviljelijäyhdistyksen ”puheenjohtaja” ja loma-anomuksen kohde kuulemma ”ainoa joka osasi käyttää kylän kuivuria”. Loma irtosi ja auton nokka osoitti saman tien kohti Keski-Suomea. Aika velikultia.

Ja väänsihän vääräleuat aikanaan maatalouden hiljennyttyä ja yhdistystoiminnan loputtua HPY:n Hevosojan Poikamiesyhdistykseksi. Niinpä. Kovia poikia.

No nyt olemme pilke silmäkulmassa sitten Tompan kanssa David Brownilla ja käsipelillä kylväneet riistapeltoja Hevosajalle Tuomolan ja Heikkilä pelloille ja pitäneet yllä HPY:n viljelijäperintöä.

Nyt sitten posliinit käytössä ja hyvältähän se kaurapuuro ja mustakahvi maistuikin. Ja toivottavasti joskus vielä jostain löydän vaikka vain kaksi kahvikuppiparia HPY:tä Pekkalaan. Ne olisivat kuin Werther’s Original eli kahviseurani tietäisi sitten olevan aina jotain erityistä.

Lämmin kiitos vielä Terttu Mäkelälle!

Tänään jos sade tai sää siis sallii niin lähdemme vähän Tompan kanssa taas HPY-talkoisiin. Viimeinen lomapäivä.

….

Kello 22.12

Iltalenkki. Hyvin kulki juoksu tänään. Ja mukava lomapäivä muutenkin. Saimme riistatalkoot tehtyä ja vähän kotitöitäkin. Huomenna sitten paluu arkeen ja taas mennään.